Maailman terveysjärjestö WHO kokoontui 76. yleiskokoukseen 21.5.–30.5.2023 YK:n Euroopan päämajassa Genevessä. Samalla vietettiin järjestön 75-vuotisjuhlaa. WHO on perustettu toisen maailmansodan jälkimainingeissa 7.4.1948 turvaamaan terveyttä kaikille ihmisille maailmassa.
Sain kunnian osallistua yleiskokoukseen SOSTEn edustajana.
Oli mukava omakohtaisesti nähdä, miten jo toistakymmentä vuotta sitten SOSTEn yleiseen keskusteluun tuomat hyvinvointitalouden ajattelutavat ovat saaneet ilmaa siipiensä alle ja lähteneet lentoon Suomen ja Euroopan lisäksi globaaleilla foorumeilla.
Suomesta kansalaisjärjestöjen ja alkuperäiskansojen edustajat mukana
Yleiskokous eli World Health Assembly on järjestön päätöksiä tekevä toimielin, joka kokoontuu vuosittain. Suomen viralliseen kokousdelegaatioon (pdf) kuului tänä vuonna perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun ja valtion virkamiesten lisäksi kansalaisjärjestöjen edustajat SOSTEsta ja suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöstä Fingosta sekä alkuperäiskansojen edustaja saamelaiskäräjiltä.
Ketään ei jätetä – Suomi korostaa terveyttä kaikille -ajattelua
Ukrainan sota oli vahvasti yleiskokouksen keskusteluissa mukana ja Suomi tuomitsi hyökkäykset Ukrainan terveysrakenteita vastaan. Sairaaloita on pommitettu, ja moni potilas, lääkäri ja sairaanhoitaja on menettänyt henkensä. Genevessä oli Puolan pysyvän edustuston edessä esillä kaksi Ukrainassa tulituksen kohteeksi joutunutta ambulanssia. Kaikkiaan niitä on Ukrainassa tuhoutunut satoja.
Suomen pitkäjänteisesti esillä pitämiä teemoja WHO:ssa ovat tyttöjen, naisten ja vammaisten oikeudet sekä työ terveyden, tasa-arvon ja rauhan puolesta. Olin itse mukana valmistelemassa Suomen kantaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, joka on yksi Suomen prioriteeteista. Kantaan sisällytettiin järjestöjen, yhteisöjen ja laajasti kansalaisyhteiskunnan merkitys terveystavoitteiden saavuttamisessa.
Kansalaisyhteiskunnan edustus jäsenmaiden delegaatioissa vielä vähäistä
Järjestöt ja yhteisöt linkittävät WHO:n globaalit terveystavoitteet, tiekartat ja toimintasuunnitelmat ihmisten elämään ja arkeen. Korkean tason päätökset tuovat tuloksia, kun ne nivotaan onnistuneesti osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. Kansalaisyhteiskunnan merkitys matkalla kohti yhteisiä päämääriä on kiistämätön. Siihen nähden on harmillista, että vasta hyvin harvalla maalla on kansalaisjärjestöjen edustajia delegaatiossaan.
Ranskan delegaation edustajat kertoivat heidän harkinneen kansalaisyhteiskunnan edustajien kutsumista mukaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Omien sanojensa mukaan he eivät saaneet hoidettua asiaa ajoissa kuntoon, koska eivät ole yhtä jämptejä asioiden hoidossa kuin Suomi.
Muutamilla mailla, kuten Tanskalla ja Hollannilla, oli joukossaan nuorisodelegaatti. On tärkeää, että myös nuoret pääsevät edustamaan sukupolvensa ääntä ja olemaan mukana rakentamassa tulevaisuutta.
Suomi ja WHO julkistivat yhteistyössä raportin hyvinvointitaloudesta
Suomi piti kokouksen puheenvuoroissa näkyvästi esillä hyvinvoinnin ja talouden yhteyksiä sekä terveyteen tehtävien investointien hyötyjä ja positiivisia vaikutuksia kansakuntien menestykseen. WHO:n pääjohtajan Tedros Adhanom Ghebreyesusin aloitteesta vuonna 2020 perustettu terveystalousneuvosto (Council on the Economics of Health for All) julkisti yleiskokouksen yhteydessä Suomen ja WHO:n yhteisessä sivutapahtumassa hyvinvointitalouden näkökulmia avaavan loppuraportin. Suomi on tukenut terveystalousneuvoston työtä poliittisesti ja taloudellisesti.
- Tutustu raporttiin WHO:n sivuilla: Health for All: Transforming economies to deliver what matters