Yhteistyö entistä tärkeämpää työttömyyden hoidossa

Yhteistyö entistä tärkeämpää työttömyyden hoidossa

Etusivu / Blogi / Yhteistyö entistä tärkeämpää työttömyyden hoidossa

Sosiaalibarometri 2020:n mukaan koronaepidemia ja sen seurauksena rajusti kasvanut työttömyys ovat haastaneet työllistymistä tukevat palvelut. Palvelujen nähtiin toimivan heikoimmin heillä, jotka niitä eniten tarvitsisivat eli heikossa työmarkkina-asemassa olevilla ihmisillä. Osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja muiden monialaista palvelua tarvitsevien työnhakijoiden palvelutarpeisiin ei ole pystytty vastaamaan riittävällä tavalla.

Pidemmän aikavälin työttömyys- ja työllisyyskehitystä on vielä vaikea ennustaa, jonkinasteinen taantuma on joka tapauksessa odotettavissa (Exit- ja jälleenrakennustyöryhmä 2020).

Sosiaalibarometrissa työ- ja elinkeinotoimistojen (TE) vastaajat toivat esille huolensa työttömyyden pitkittymisestä koronaepidemian myötä neljässä ryhmässä: vastavalmistuneilla tai ilman ammatillista koulutusta olevilla nuorilla, osatyökykyisillä, jo valmiiksi pitkään työttömänä olleilla sekä maahanmuuttaja-asiakkailla. He myös peräänkuuluttivat uusia toimia näiden ryhmien palvelussa.

Tukea uusista ohjelmista ja kokeiluista

Samat ryhmät ovat pitkälti kohderyhmänä niin hallituksen työkykyohjelmassa kuin vuoden vaihteessa käynnistyvissä työllisyyden kuntakokeiluissa. Molemmissa tavoitteena on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä.

Työkykyohjelman hankkeissa painopiste on sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuntakokeiluissa kunnille siirtyvissä TE-palveluissa ja kuntien omissa työllistymistä tukevissa palveluissa. Tuleviin sote-keskuksiin rakennetaan työkykyä tukeva palvelu ja sosiaalihuollon tuettua työllistymistä vahvistetaan. Kuntakokeiluissa työttömien työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista tehostetaan uusin palvelumallein.

Molemmissa toimissa pyrkimys on yksilöllisesti räätälöityyn palveluun, jossa asiakkaan tilanne ja palvelutarpeet huomioidaan yhtä sektoria laajemmin.

Sosiaalibarometrin tulosten perusteella on tärkeä huolehtia siitä, että toimet toteutuvat samansuuntaisesti ja toisiaan tukien. TE-vastaajien mukaan tarvitaan sekä toimivaa sosiaali- ja terveyspalvelua että nykyistä tiiviimpää kontaktia asiakkaisiin TE-palveluissa. Näiden yhteensovittamiseksi olennaista on monialainen yhteistyö eri toimijoiden kesken.

Monialaista yhteistyötä tehtiin myös poikkeustilanteessa

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja nuorten Ohjaamot ovat valmiita rakenteita työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen yhteensovittamiseksi.

Sosiaalibarometrissä TE-toimistojen johto, sosiaali- ja terveysjohto sekä Kelan johto kokivat monialaisen yhteistyön ja ohjauksen eri tahojen välillä sujuneen pääsääntöisesti hyvin myös poikkeustilanteessa. Monialaista palvelua toteutettiin kevään aikana osin puhelin- ja etäpalveluna, mutta kasvokkaisen kohtaamisen puuttumisen koettiin hankaloittavan uusien asiakkaiden monialaisen palvelun tarpeen arviointia.

Uudet toimet tulee sovittaa yhteen

Koronaepidemian aikana patoutuneet palvelutarpeet voivat edelleen lisääntyä tilanteen pitkittyessä. Käynnistymässä olevat toimet voivat auttaa vastaamaan tähän. Miljoonan taalan kysymys on, miten hankkeista, kokeiluista ja palveluista saadaan luotua sellainen kokonaisuus, joka tukee kokonaisvaltaisesti ja tarkoituksenmukaisesti monialaista palvelua työllistymisensä tueksi tarvitsevia ihmisiä.

Työllisyystilanteen heikentyessä palvelujen yhteensovittaminen on syytä ottaa uusissa toimissa vakavasti ja huomioida yhtymäkohdat niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten tulee saada tarvitsemansa tuki.

Peppi Saikku
erikoistutkija
Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
peppi.saikku@thl.fi

Kirjallisuus

Exit- ja jälleenrakennustyöryhmä (2020) Koronakriisin jälkihoito ja jälleenrakennus Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän 2. vaiheen raportti. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:17. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-867-0