Skip to content

Yhteisvastuun uusi tuleminen

12.1.2022 8.30

Kansalaisyhteiskunta
Hyvinvoivat ihmisetKansalaisyhteiskuntaSosiaaliturvauudistusSote-järjestötSote-uudistus

Hyvinvointivaltio Suomessa on vuosikymmeniä määrätietoisesti kehitetty lainsäädäntöä, jotta perustuslaissa julkiselle vallalle määritellyt vastuut tulisivat toimeenpannuiksi.

Suomi ei ole vielä tullut valmiiksi

Yksi keskeinen vastuu on julkisen vallan velvoite turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Julkisen vallan on myös edistettävä väestön terveyttä. Lailla taataan perustuslain mukaan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Sosiaali- ja terveydenhuollosta ja sosiaalivakuutuksesta onkin luotu kattava ja mittava lainsäädäntö.

Suomi ei kuitenkaan ole tullut valmiiksi, vaan hyvinvoinnissa ja terveydessä on vajetta ja merkittäviä eroja ihmisten välillä.

Maailmaa halutaan muuttaa paremmaksi

Vuosi vuodelta myös yritykset ovat voiton tavoittelun ohella aktivoituneet yhteiskunnallisen vastuun kantajina esimerkiksi kampanjoimalla eri väestöryhmien oikeuksien puolesta tai korostamalla vastuutaan yhdenvertaisesta kohtelusta, esimerkiksi syrjimättöminä rekrytoijina ja työnantajina.

Moni työnhakija ilmoittaa asettavansa työpaikan vastaanottamisen reunaehdoksi työn merkityksellisyyden. Tämä ilmaisee, että työntekijä haluaa työnsä kautta paitsi ansaita elantonsa, myös muuttaa maailmaa paremmaksi, omia arvojaan vastaavaksi.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt – sosiaali- ja terveysalan kolmas sektori – on alun perin perustettu kohentamaan ihmisten oloja, ajamaan parempia sosiaalisia oikeuksia ja valvomaan niiden toteutumista julkisen vallan toimissa. Samalla järjestöt ovat olleet yhteiskuntaan osallisuuden ja keskinäisen tuen ja auttamisen foorumi. Mikään näistä tehtävistä ei ole vanhentunut, päinvastoin.

Kohti aitoa yhdessä tekemistä

Ovella oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus edellyttää yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden ja muiden viranomaisten kesken, ja myös eri voimavarojen yhdistämistä niin toiminnan rakenteissa kuin yksilöiden, perheiden ja lähiyhteisöjen tasolla. Vaatimalla yksiniittisesti panostuksia julkiselta sektorilta tai vaatimalla uutta asennetta ja aktiivisia tekoja vain avun tarvitsijalta ei synny kestävää hyvinvointia.

Samoin valmistelussa oleva sosiaaliturvauudistus voi onnistua vain, jos maksajan ja tuen saajan näkökulmien sijaan kyetään siirtymään aitoon yhteiseen tekemiseen. Haetaan yhdessä vastausta siihen, mitä tukea ja apua tarvitaan, jotta sinun ja perheesi toimeentulon ja hyvinvoinnin haasteisiin vastataan ja pääset koulutuksen tai työllistymisen polulle tai kykenet kantamaan vastuusi lapsen huollosta ja hoivasta tai vapaaehtoisuuteen vastuullisuuteen perustuvasta omaishoivasta.

Ennakkoluulottoman keskinäisen yhteistyön merkitys on kasvussa

Tässä monimutkaisessa maailmantilanteessa eri sektoreiden ennakkoluulottoman keskinäisen yhteistyön merkitys on kasvussa. Valtio, alueet, kunnat, yritykset tai järjestöt eivät voi yksin ratkaista käsissämme olevia haasteita. Ekologisen kriisin ja pandemian ravistelemassa maailmassa tarvitaan entistä enemmän eri yhteiskunnallisten toimijoiden yhteistä vastuunkantoa, jokaisen toimijan arvostamista ja solidaarisuutta toisiamme kohtaan.

Valtion lait ja niiden toimeenpano viranomaisten ja kunkin alan ammattiosaajien voimin on tärkeä perusta, ja yritysten yhteiskuntavastuun vahvistaminen on yksi osa yhteiskunnan muutosta yhdenvertaisemmaksi. Vahvuus, jonka järjestöt tähän tuovat, rakentuu ihmisten vapaaehtoisille valinnoille toimia oman elämänsä parantamiseksi. Järjestötyön perusta on voimaannuttaa tuen ja avun tarvitsija niin, että hänestä tulee oman elämänsä toimija. Järjestötyö on yhteisvastuun luomista ja kantamista, yhteenkuuluvuuden vahvistamista, itsestä ja toisista huolehtimista.

2022 linjataan sote-järjestötyön rahoitusmallit

Vuonna 2022 linjataan suomalaisen sote-järjestötyön rahoitusmallit. On hyvä, että linjaratkaisu tehdään aikana, jolloin järjestöjen korvaamaton merkitys yhteiskuntaa koossa pitävänä, luottamusta vahvistavana ja uusia inhimillisiä ratkaisumalleja tuottavana voimana on entistäkin ilmeisempää.


Puolivartalokuvassa hymyilee Eija Koivuranta, seinällä on tekstiilitaideteos.

Eija Koivuranta
Väestöliiton toimitusjohtaja ja SOSTEn hallituksen puheenjohtaja
eija.koivuranta@vaestoliitto.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

24.1.2022 14:25

Ensimmäiset aluevaalit pidetty: Sote-järjestötaustaisia ehdokkaita valittiin valtuustoihin ympäri maata 

Aluevaalit Suomen historian ensimmäiset aluevaalit käytiin sunnuntaina. Nyt valitut hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa. Kaikkiaan alueita on 21. Helsinki on tästä kuviosta ulkopuolella ja jatkossakin itse järjestää sote-palvelunsa. Onnittelut kaikille työnsä aloittaville aluevaltuutetuille, teette päätöksiä huipputärkeiden asioiden parissa! Vaalituloksen etukäteisarviointi oli hankalaa, koska näitä vaaleja ei ole aiemmin koettu. Eniten jännitti yleinen äänestysprosentti ja toiseksi toki […]

Blogi

21.1.2022 10:00

Vuoroasuvien lasten tilanteita parannettava nopeasti

Sosiaaliturvauudistus Lasten vuoroasumistilanteisiin parannuksia pohtineen poikkihallinnollisen työryhmän toimenpidesuunnitelma nostaa esiin tärkeitä kehittämiskohteita vuoroasuvien lasten ja heidän perheidensä palveluissa ja sosiaaliturvaetuuksissa. Suunnitelma oli lausuntokierroksella vuodenvaihteen molemmin puolin. Järjestöt ovat pettyneitä siihen, että suunnitelmassa ehdotukset jätetään tulevaisuudessa toteutettaviksi tai muiden ryhmien edistettäviksi. Konkreettiset toimenpiteet ja etenemisaikataulu jäävät puuttumaan. Sanna Marinin hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on tasa-arvoisen vuorovanhemmuuden tukeminen ja […]

Blogi

14.1.2022 09:00

Petteri Orpo: Uudistetaan palvelut 2020-luvulle – ihmiset jonoista hoitoon

Aluevaalit Tammikuussa käydään Suomen historian ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan päättäjät vastaamaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista ja niiden uudistamisesta. Perustettavat hyvinvointialueet ovat vasta hallinto. Itse sote-palvelut uudistetaan todellisuudessa aluevaltuustoissa pala kerrallaan. Tähän työhön kokoomus on täysillä sitoutunut. Kokoomuksen tavoitteena on Suomi, jossa ihmiset voivat hyvin. Me haluamme, että ihmiset pääsevät sujuvasti hoitoon ja että rajalliset resurssit riittävät […]