Skip to content

Yhteisvastuun uusi tuleminen

12.1.2022 8.30

Kansalaisyhteiskunta
Hyvinvoivat ihmisetKansalaisyhteiskuntaSosiaaliturvauudistusSote-järjestötSote-uudistus

Hyvinvointivaltio Suomessa on vuosikymmeniä määrätietoisesti kehitetty lainsäädäntöä, jotta perustuslaissa julkiselle vallalle määritellyt vastuut tulisivat toimeenpannuiksi.

Suomi ei ole vielä tullut valmiiksi

Yksi keskeinen vastuu on julkisen vallan velvoite turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Julkisen vallan on myös edistettävä väestön terveyttä. Lailla taataan perustuslain mukaan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Sosiaali- ja terveydenhuollosta ja sosiaalivakuutuksesta onkin luotu kattava ja mittava lainsäädäntö.

Suomi ei kuitenkaan ole tullut valmiiksi, vaan hyvinvoinnissa ja terveydessä on vajetta ja merkittäviä eroja ihmisten välillä.

Maailmaa halutaan muuttaa paremmaksi

Vuosi vuodelta myös yritykset ovat voiton tavoittelun ohella aktivoituneet yhteiskunnallisen vastuun kantajina esimerkiksi kampanjoimalla eri väestöryhmien oikeuksien puolesta tai korostamalla vastuutaan yhdenvertaisesta kohtelusta, esimerkiksi syrjimättöminä rekrytoijina ja työnantajina.

Moni työnhakija ilmoittaa asettavansa työpaikan vastaanottamisen reunaehdoksi työn merkityksellisyyden. Tämä ilmaisee, että työntekijä haluaa työnsä kautta paitsi ansaita elantonsa, myös muuttaa maailmaa paremmaksi, omia arvojaan vastaavaksi.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt – sosiaali- ja terveysalan kolmas sektori – on alun perin perustettu kohentamaan ihmisten oloja, ajamaan parempia sosiaalisia oikeuksia ja valvomaan niiden toteutumista julkisen vallan toimissa. Samalla järjestöt ovat olleet yhteiskuntaan osallisuuden ja keskinäisen tuen ja auttamisen foorumi. Mikään näistä tehtävistä ei ole vanhentunut, päinvastoin.

Kohti aitoa yhdessä tekemistä

Ovella oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus edellyttää yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden ja muiden viranomaisten kesken, ja myös eri voimavarojen yhdistämistä niin toiminnan rakenteissa kuin yksilöiden, perheiden ja lähiyhteisöjen tasolla. Vaatimalla yksiniittisesti panostuksia julkiselta sektorilta tai vaatimalla uutta asennetta ja aktiivisia tekoja vain avun tarvitsijalta ei synny kestävää hyvinvointia.

Samoin valmistelussa oleva sosiaaliturvauudistus voi onnistua vain, jos maksajan ja tuen saajan näkökulmien sijaan kyetään siirtymään aitoon yhteiseen tekemiseen. Haetaan yhdessä vastausta siihen, mitä tukea ja apua tarvitaan, jotta sinun ja perheesi toimeentulon ja hyvinvoinnin haasteisiin vastataan ja pääset koulutuksen tai työllistymisen polulle tai kykenet kantamaan vastuusi lapsen huollosta ja hoivasta tai vapaaehtoisuuteen vastuullisuuteen perustuvasta omaishoivasta.

Ennakkoluulottoman keskinäisen yhteistyön merkitys on kasvussa

Tässä monimutkaisessa maailmantilanteessa eri sektoreiden ennakkoluulottoman keskinäisen yhteistyön merkitys on kasvussa. Valtio, alueet, kunnat, yritykset tai järjestöt eivät voi yksin ratkaista käsissämme olevia haasteita. Ekologisen kriisin ja pandemian ravistelemassa maailmassa tarvitaan entistä enemmän eri yhteiskunnallisten toimijoiden yhteistä vastuunkantoa, jokaisen toimijan arvostamista ja solidaarisuutta toisiamme kohtaan.

Valtion lait ja niiden toimeenpano viranomaisten ja kunkin alan ammattiosaajien voimin on tärkeä perusta, ja yritysten yhteiskuntavastuun vahvistaminen on yksi osa yhteiskunnan muutosta yhdenvertaisemmaksi. Vahvuus, jonka järjestöt tähän tuovat, rakentuu ihmisten vapaaehtoisille valinnoille toimia oman elämänsä parantamiseksi. Järjestötyön perusta on voimaannuttaa tuen ja avun tarvitsija niin, että hänestä tulee oman elämänsä toimija. Järjestötyö on yhteisvastuun luomista ja kantamista, yhteenkuuluvuuden vahvistamista, itsestä ja toisista huolehtimista.

2022 linjataan sote-järjestötyön rahoitusmallit

Vuonna 2022 linjataan suomalaisen sote-järjestötyön rahoitusmallit. On hyvä, että linjaratkaisu tehdään aikana, jolloin järjestöjen korvaamaton merkitys yhteiskuntaa koossa pitävänä, luottamusta vahvistavana ja uusia inhimillisiä ratkaisumalleja tuottavana voimana on entistäkin ilmeisempää.


Puolivartalokuvassa hymyilee Eija Koivuranta, seinällä on tekstiilitaideteos.

Eija Koivuranta
Väestöliiton toimitusjohtaja ja SOSTEn hallituksen puheenjohtaja
eija.koivuranta@vaestoliitto.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

28.4.2022 12:00

Palkkatuen uudistus huolestuttaa – kerro meille näkemyksesi!

Hyvinvointi ja terveys Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on valmistellut lakiesityksen, jolla muutetaan palkkatukijärjestelmää. Palkkatuen kokonaisuudistus on tarpeellinen: byrokratian yksinkertaistamista, järjestelmän ennakoitavuutta ja maksatusprosessin nopeuttamista on kaivattu. Hyvistä tavoitteista huolimatta lakiluonnoksen kokonaisvaikutus järjestöjen ja heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien kannalta näyttää huonolta. Muutokset järjestöjen 100 % tukeen eivät ole hyväksyttäviä Uudistuksella tullaan leikkaamaan järjestöjen mahdollisuuksia työllistää 100 % palkkatuella. Leikkaus koskisi […]

Blogi

25.4.2022 10:40

Toimeentulotuen ongelmat asettavat paineita kohta lausunnolle tulevalle toimeentulolain uudistukselle

Sosiaaliturvauudistus Toimeentulotukea uudistetaan. Kun hallituksen lakiesitys tulee lausuntokierrokselle huhtikuun lopulla, SOSTEn jäsenjärjestöjen kannattaa siitä lausua. Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää lain uudistamisesta kaikille avoimen kuulemistilaisuuden keskiviikkona 27.4.2022. Tilaisuudessa esitellään lausunnolle lähtevän lain keskeistä sisältöä. Lue lisää: STM: Kuulemistilaisuus toimeentulotukilain uudistamisesta 27.4. Kela vastasi järjestöjen kehittämisehdotuksiin toimeentulotuesta Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki. Viimesijaisen turvaverkon ihmisille takaavana tukena sen […]

Blogi
erityisasiantuntija

21.4.2022 13:00

Etuuksien hakeminen muutettava helpommaksi ja selkeämmäksi

Sosiaaliturvauudistus Yksi SOSTEn ja sen jäsenjärjestöjen näkökulmasta tärkeä tavoite sosiaaliturvan uudistamisessa on, että etuusjärjestelmää saadaan muutettua ihmisten näkökulmasta selkeämmäksi ja ymmärrettäväksi. Perusturvaetuuksien myöntämisestä vastaavana tahona Kela on keskeinen toimija, joka omaa toimintaansa kehittämällä pystyy vaikuttamaan asiaan. SOSTE kokosi loppuvuonna 2021 jäsenjärjestöiltään ehdotuksia Kelan toiminnan kehittämiseksi ja toimitti ne Kelan johdolle. Kehitysehdotukset avasivat hyvän keskustelun Kelan kanssa. […]