Yhteisvastuun uusi tuleminen

Yhteisvastuun uusi tuleminen

Etusivu / Blogi / Yhteisvastuun uusi tuleminen

Hyvinvointivaltio Suomessa on vuosikymmeniä määrätietoisesti kehitetty lainsäädäntöä, jotta perustuslaissa julkiselle vallalle määritellyt vastuut tulisivat toimeenpannuiksi.

Suomi ei ole vielä tullut valmiiksi

Yksi keskeinen vastuu on julkisen vallan velvoite turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Julkisen vallan on myös edistettävä väestön terveyttä. Lailla taataan perustuslain mukaan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Sosiaali- ja terveydenhuollosta ja sosiaalivakuutuksesta onkin luotu kattava ja mittava lainsäädäntö.

Suomi ei kuitenkaan ole tullut valmiiksi, vaan hyvinvoinnissa ja terveydessä on vajetta ja merkittäviä eroja ihmisten välillä.

Maailmaa halutaan muuttaa paremmaksi

Vuosi vuodelta myös yritykset ovat voiton tavoittelun ohella aktivoituneet yhteiskunnallisen vastuun kantajina esimerkiksi kampanjoimalla eri väestöryhmien oikeuksien puolesta tai korostamalla vastuutaan yhdenvertaisesta kohtelusta, esimerkiksi syrjimättöminä rekrytoijina ja työnantajina.

Moni työnhakija ilmoittaa asettavansa työpaikan vastaanottamisen reunaehdoksi työn merkityksellisyyden. Tämä ilmaisee, että työntekijä haluaa työnsä kautta paitsi ansaita elantonsa, myös muuttaa maailmaa paremmaksi, omia arvojaan vastaavaksi.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt – sosiaali- ja terveysalan kolmas sektori – on alun perin perustettu kohentamaan ihmisten oloja, ajamaan parempia sosiaalisia oikeuksia ja valvomaan niiden toteutumista julkisen vallan toimissa. Samalla järjestöt ovat olleet yhteiskuntaan osallisuuden ja keskinäisen tuen ja auttamisen foorumi. Mikään näistä tehtävistä ei ole vanhentunut, päinvastoin.

Kohti aitoa yhdessä tekemistä

Ovella oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus edellyttää yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden ja muiden viranomaisten kesken, ja myös eri voimavarojen yhdistämistä niin toiminnan rakenteissa kuin yksilöiden, perheiden ja lähiyhteisöjen tasolla. Vaatimalla yksiniittisesti panostuksia julkiselta sektorilta tai vaatimalla uutta asennetta ja aktiivisia tekoja vain avun tarvitsijalta ei synny kestävää hyvinvointia.

Samoin valmistelussa oleva sosiaaliturvauudistus voi onnistua vain, jos maksajan ja tuen saajan näkökulmien sijaan kyetään siirtymään aitoon yhteiseen tekemiseen. Haetaan yhdessä vastausta siihen, mitä tukea ja apua tarvitaan, jotta sinun ja perheesi toimeentulon ja hyvinvoinnin haasteisiin vastataan ja pääset koulutuksen tai työllistymisen polulle tai kykenet kantamaan vastuusi lapsen huollosta ja hoivasta tai vapaaehtoisuuteen vastuullisuuteen perustuvasta omaishoivasta.

Ennakkoluulottoman keskinäisen yhteistyön merkitys on kasvussa

Tässä monimutkaisessa maailmantilanteessa eri sektoreiden ennakkoluulottoman keskinäisen yhteistyön merkitys on kasvussa. Valtio, alueet, kunnat, yritykset tai järjestöt eivät voi yksin ratkaista käsissämme olevia haasteita. Ekologisen kriisin ja pandemian ravistelemassa maailmassa tarvitaan entistä enemmän eri yhteiskunnallisten toimijoiden yhteistä vastuunkantoa, jokaisen toimijan arvostamista ja solidaarisuutta toisiamme kohtaan.

Valtion lait ja niiden toimeenpano viranomaisten ja kunkin alan ammattiosaajien voimin on tärkeä perusta, ja yritysten yhteiskuntavastuun vahvistaminen on yksi osa yhteiskunnan muutosta yhdenvertaisemmaksi. Vahvuus, jonka järjestöt tähän tuovat, rakentuu ihmisten vapaaehtoisille valinnoille toimia oman elämänsä parantamiseksi. Järjestötyön perusta on voimaannuttaa tuen ja avun tarvitsija niin, että hänestä tulee oman elämänsä toimija. Järjestötyö on yhteisvastuun luomista ja kantamista, yhteenkuuluvuuden vahvistamista, itsestä ja toisista huolehtimista.

2022 linjataan sote-järjestötyön rahoitusmallit

Vuonna 2022 linjataan suomalaisen sote-järjestötyön rahoitusmallit. On hyvä, että linjaratkaisu tehdään aikana, jolloin järjestöjen korvaamaton merkitys yhteiskuntaa koossa pitävänä, luottamusta vahvistavana ja uusia inhimillisiä ratkaisumalleja tuottavana voimana on entistäkin ilmeisempää.

Eija Koivuranta
Väestöliiton toimitusjohtaja ja SOSTEn hallituksen puheenjohtaja
eija.koivuranta@vaestoliitto.fi