Hallitus on leikannut eniten sosiaali- ja terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta – ministeri Purran leikkaus sote-järjestöiltä kasvattaisi osuutta entisestään

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi perjantaina esityksensä valtion ensi vuoden budjetiksi. Valtiovarainministeri Riikka Purran keskiviikkona ehdottama 100 miljoonan euron lisäleikkaus sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin on mukana myös VM:n esityksessä. 

Ministeri Purran ehdottama lisäleikkaus tarkoittaisi, että järjestöjen rahoituksesta jäisi jäljelle enää vain kolmannes. Toteutuessaan esitys olisi turmiollinen sote-järjestöille ja tarkoittaisi käytännössä sote-järjestökentän alasajoa. 

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen aiempien päätösten syvällisempi tarkastelu osoittaa, että suurin osa – noin 64 prosenttia – sen tekemistä 7,4 miljardin euron leikkauksista kohdistuu sosiaaliturvaan sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, jonka keskeinen osa sote-järjestöt ovat.  

Sote-järjestöjen avustusten ostovoimakorjattu taso oli jo heikentynyt merkittävästi ennen hallituksen niihin kohdistamia leikkauksia. 

VM:n budjettiehdotus romuttaisi suomalaisen sote-järjestökentän 

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustustaso ei ole tosiasiallisesti kasvanut 2000-luvulla. Silti ministeri Purra ehdottaa niihin yli 60 prosentin leikkausta. 

Kuviosta 1 nähdään, että vaikka sote-järjestöjen valtionavustukset kasvoivat nimellisesti vuosina 2000–2024, avustusten inflaatiokorjattu taso junnasi paikallaan koko 2000-luvun. Vuonna 2020 avustusten ostovoimakorjattu määrä oli samalla tasolla kuin vuonna 2004, josta se oli laskenut 46 miljoonalla eurolla – eli 16 prosentilla – vuoteen 2024 mennessä. 

Toisin sanoen sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten taso oli jo heikentynyt merkittävästi ennen Orpon hallituksen tekemiä avustusleikkauksia. Sittemmin hallitus on leikannut sote-järjestöiltä toistuvasti lisää. Sote-järjestöt ovat eläneet jatkuvan epävarmuuden ilmapiirissä, kun hallitus on kasvattanut järjestöleikkauksia joka käänteessä. 

Kuvio 2 näyttää, miten Orpon hallituksen suunnitelmat sote-järjestöjen avustusleikkauksista ovat kehittyneet nykyisellä vaalikaudella. Kuviossa leikkaukset on esitetty osuuksina vuoden 2024 avustustasosta. Luvut palkkien päällä kuvaavat muutosta suhteessa edelliseen palkkiin. 

Hallitusohjelmaan kirjattiin noin 26 prosentin leikkaus järjestöjen rahoituksesta vuoteen 2027 mennessä.  

Vuoden 2024 kehysriihessä hallitus kasvatti leikkausta 34 prosenttiin ja tämän kevään puoliväliriihessä vielä 37 prosenttiin.  

Keskiviikkona ministeri Purra lopulta ehdotti, että sote-järjestöjen rahoituksesta leikattaisiin yhteensä 63 prosenttia. 

Tällainen avustusleikkaus ajaisi sote-järjestökentän ennennäkemättömään kriisiin. Ei ole liioiteltua puhua suomalaisen sote-järjestökentän romuttamisesta, josta kärsivät eniten ihmiset, jotka hakevat ja saavat järjestöistä apua ja tukea. 

Kuvio 3 esittää sote-järjestöjen valtionavustusten määriä vuosina 2024–2027. Vuodet 2026 ja 2027 perustuvat VM:n budjettiehdotukseen. 

Vuonna 2024 sote-järjestöille myönnettiin avustuksia vajaat 384 miljoonaa euroa, ja tänä vuonna hallitus leikkasi järjestörahoituksen 304 miljoonaan euroon. 

VM:n budjettiehdotus laskisi sote-järjestöjen avustukset ensi vuonna 169 miljoonaan euroon (hallitus oli jo päättänyt leikata avustuksista 35 miljoonaa vuonna 2026). Vuonna 2027 sote-järjestöjen avustukset olisivat vain 144 miljoonaa euroa eli kolmasosan vuoden 2024 tasosta. 

Järjestöleikkaukset syventävät sosiaali- ja terveydenhuollon kriisiä 

Hallitus on kohdistanut suurimman osan leikkauksistaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä sosiaaliturvaan. 

Kuviosta 4 nähdään, että hallitusohjelmaan kirjattiin 2,1 miljardia euroa sote-leikkauksia ja 1,6 miljardia euroa sosiaaliturvaleikkauksia. 

Vuoden 2024 kehysriihessä hallitus korotti sote-leikkauksia 0,6 miljardilla eurolla ja sosiaaliturvaleikkauksia 0,3 miljardilla eurolla. Nyt VM ehdottaa vielä 100 miljoonan euron lisäleikkausta suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, jonka keskeinen osa sote-järjestöt ovat. 

Näin ollen Orpon hallitus leikkaisi tällä vaalikaudella julkisia menoja yhteensä 7,4 miljardia euroa. Summasta 4,7 miljardia euroa – eli yli 64 prosenttia – kohdistuisi sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä sosiaaliturvaan. 

Luvuissa ei edes ole mukana sopeutusta, jonka hyvinvointialueet joutuvat tekemään kattaakseen vuosina 2023–2024 kertyneet 2,5 miljardin euron alijäämät. 

Leikkaukset ovat ajaneet suomalaisen sote-sektorin mittavaan kriisiin. Lisäksi ne ajavat köyhyyteen 87 300 henkilöä, joista 23 500 on lapsia. 

Ennen leikkauslistan julkaisemista ministeri Purra lupasi, että leikkaukset etsittäisiin muualta kuin sosiaali- ja terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta. 

Tämä lupaus selvästi petettiin. Leikkaus sosiaali- ja terveysjärjestöiltä on leikkaus sosiaali- ja terveydenhuollosta.