Skip to content

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei selviä haasteistaan ilman sote-järjestöjä

Hyvinvointitalous
HyvinvointitalousKansalaisyhteiskunta

Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamaa tukea tärkeänä omalle hyvinvoinnilleen. Se on paitsi apua ja tukea, myös arjessa tapahtuvaa osallistumista ja vaikuttamista yhtä lailla oman elämän kuin tärkeiksi katsomien asioiden puolesta.

Usein juuri järjestö kanavoi ihmisten aktiivisuuden teoiksi ja edelleen viesteiksi poliittiseen päätöksentekoon. Tämä on matalan kynnyksen demokratiaa ja kansalaisjärjestötoiminnan ydin. Ei ole yhdentekevää millaisessa toimintaympäristössä tätä työtä tulevaisuudessa tehdään.

Järjestöt tavoittavat myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset. Siksi ne pitävät esillä perusoikeuksia sekä hyvinvointiin tehtäviä investointeja ja kanavoivat kriittisiäkin ääniä lainsäädäntötyöhön. Näin järjestöt ovat mukana yhteiskunnallisissa muutoksissa vaikuttamassa tutkimuksen ja järjestötyöstä karttuvan kokemuksen avulla.

Järjestöt ovat olennainen osa kansalaisyhteiskuntaa

Vahva ja vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian, sosiaalisen pääoman luomisen ja yhteiskuntarauhan edellytys ja niiden olennainen osa. Se on väylä aatteelliselle ja yleishyödylliselle toiminnalle. Kansalaisyhteiskunnan keskeisiä toimijoita ovat erilaiset yhdistykset. Ne vaikuttavat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, kehittävät ja kokeilevat uutta toimintaa sekä yhdistävät ihmisiä toimimaan yhteisten arvojen ja tavoitteiden puolesta.

Aktiivinen kansalaisyhteiskunta tuo yhteiskunnalliseen keskusteluun uusia teemoja ja näkökulmia.

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä merkittävä rooli suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on ollut merkittävä rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittymisessä. Ne ovat tuottaneet ja kehittäneet palveluita, vaikuttaneet sosiaali- ja terveysalan ammatillisen koulutuksen kehittämiseen sekä nostaneet esiin eri ihmisryhmien tarpeita ja yhteiskunnallisia epäkohtia.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei selviä haasteistaan ilman sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Yksinäisyyden, eriarvoisuuden ja merkityksettömyyden kokemukset tarvitsevat vastavoiman. Se on järjestöjen vapaaehtoisen ja yhteisöllisen toiminnan, joka tulee ihmisten välisen luottamuksen ja välittämisen rakentumista. Järjestöt ovat valtava resurssi, joka koskettaa lähes jokaista suomalaista.

Vaikka yhteiskunnan etuus- ja palvelujärjestelmä on pitkälle kehittynyt, sosiaali- ja terveysjärjestöjä tarvitaan tukemaan kaikkien mahdollisuuksia pysyä mukana yhteiskunnassa, puhumaan heikommassa asemassa olevien puolesta ja edistämään terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia kaikille. Sosiaali- ja terveysjärjestöt rakentavat hyvän elämän edellytyksiä.

SOSTE kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä rakentamaan sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa.

SOSTE on yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa vaikuttaja ja asiantuntija, jonka tehtävä on nostaa esiin sitä, että sijoitukset hyvinvointiin ja terveyteen ovat pitkäjänteisiä yhteisiä päätöksiä, joiden toteuttamisessa järjestöillä on vahva rooli. SOSTEn puolustaa hyvän elämän edellytyksiä kaikille ja järjestöjen mahdollisuutta kehittää yhteiskuntaa autonomisesti omista tavoitteista ja päämääristä käsin.

SOSTEn tehtävänä on huolehtia siitä, että järjestöjen toimintaedellytykset osana kansalaisyhteiskuntaa ovat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa. Siinä työssä SOSTEn visio yhdessä tehty hyvä elämä kaikille konkretisoituu hyvinvointitalouteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

3.7.2020 07:58

Sosiaalibarometri 2020: Korona vahvisti kolmannen sektorin roolia viranomaistoiminnan kumppanina

Sosiaalibaro Tuore Sosiaalibarometri 2020 osoittaa, että muun muassa seurakuntien, järjestöjen ja kansalaisten omalla aktiivisuudella oli tärkeä rooli kevään koronaponnisteluissa. Viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyö toimi Sosiaalibarometrin mukaan erinomaisesti. Vastauksissa korostettiin erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden nopeutta, ketteryyttä ja aitoa auttamisen halua. Kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista peräti 64 prosenttia kertoi, että korona-aikana käynnistettiin uusia toimintamuotoja kolmannen sektorin toimijoiden […]

Uutinen

3.7.2020 07:54

Socialbarometern 2020: Corona förstärkte den tredje sektorns roll som myndighetsverksamhetens partner

Sosiaalibaro Den färska Socialbarometern 2020 visar att bland annat församlingarnas, organisationernas och medborgarnas egen verksamhet har haft en viktig roll i vårens coronakamp. Myndigheters och andra aktörers samarbete fungerade utmärkt enligt Socialbarometern. I svaren betonades särskilt den tredje sektorns aktörers snabbhet, smidighet och genuina vilja att hjälpa. Av kommunernas social- och hälsochefer uppgav upp till 64 […]

Artikkeli

Riittävän toimeentulon turvaaminen kaikille on hyvinvointi-investointi tulevaisuuteen

Toimeentulo Artikkelisarjasta Koronan jälkeen 30.6.2020 Anna Järvinen erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Koronakriisi vaati nopeasti sosiaaliturvan kattavuuden laajentamista Kun koronapandemia tavoitti Suomen maaliskuussa, seurasi terveyskriisiä nopeasti monien ihmisten kohdalla myös toimeentulon kriisi. Koronarajoitusten astuttua voimaan ja ihmisten eristäytyessä koteihinsa, monelta yksinyrittäjältä ja freelancerilta loppuivat työt kuin seinään. Näiden ryhmien sosiaaliturva on heikompi kuin palkansaajilla. […]