Skip to content

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei selviä haasteistaan ilman sote-järjestöjä

Hyvinvointitalous
HyvinvointitalousKansalaisyhteiskunta

Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamaa tukea tärkeänä omalle hyvinvoinnilleen. Se on paitsi apua ja tukea, myös arjessa tapahtuvaa osallistumista ja vaikuttamista yhtä lailla oman elämän kuin tärkeiksi katsomien asioiden puolesta.

Usein juuri järjestö kanavoi ihmisten aktiivisuuden teoiksi ja edelleen viesteiksi poliittiseen päätöksentekoon. Tämä on matalan kynnyksen demokratiaa ja kansalaisjärjestötoiminnan ydin. Ei ole yhdentekevää millaisessa toimintaympäristössä tätä työtä tulevaisuudessa tehdään.

Järjestöt tavoittavat myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset. Siksi ne pitävät esillä perusoikeuksia sekä hyvinvointiin tehtäviä investointeja ja kanavoivat kriittisiäkin ääniä lainsäädäntötyöhön. Näin järjestöt ovat mukana yhteiskunnallisissa muutoksissa vaikuttamassa tutkimuksen ja järjestötyöstä karttuvan kokemuksen avulla.

Järjestöt ovat olennainen osa kansalaisyhteiskuntaa

Vahva ja vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian, sosiaalisen pääoman luomisen ja yhteiskuntarauhan edellytys ja niiden olennainen osa. Se on väylä aatteelliselle ja yleishyödylliselle toiminnalle. Kansalaisyhteiskunnan keskeisiä toimijoita ovat erilaiset yhdistykset. Ne vaikuttavat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, kehittävät ja kokeilevat uutta toimintaa sekä yhdistävät ihmisiä toimimaan yhteisten arvojen ja tavoitteiden puolesta.

Aktiivinen kansalaisyhteiskunta tuo yhteiskunnalliseen keskusteluun uusia teemoja ja näkökulmia.

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä merkittävä rooli suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on ollut merkittävä rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittymisessä. Ne ovat tuottaneet ja kehittäneet palveluita, vaikuttaneet sosiaali- ja terveysalan ammatillisen koulutuksen kehittämiseen sekä nostaneet esiin eri ihmisryhmien tarpeita ja yhteiskunnallisia epäkohtia.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei selviä haasteistaan ilman sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Yksinäisyyden, eriarvoisuuden ja merkityksettömyyden kokemukset tarvitsevat vastavoiman. Se on järjestöjen vapaaehtoisen ja yhteisöllisen toiminnan, joka tulee ihmisten välisen luottamuksen ja välittämisen rakentumista. Järjestöt ovat valtava resurssi, joka koskettaa lähes jokaista suomalaista.

Vaikka yhteiskunnan etuus- ja palvelujärjestelmä on pitkälle kehittynyt, sosiaali- ja terveysjärjestöjä tarvitaan tukemaan kaikkien mahdollisuuksia pysyä mukana yhteiskunnassa, puhumaan heikommassa asemassa olevien puolesta ja edistämään terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia kaikille. Sosiaali- ja terveysjärjestöt rakentavat hyvän elämän edellytyksiä.

SOSTE kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä rakentamaan sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa.

SOSTE on yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa vaikuttaja ja asiantuntija, jonka tehtävä on nostaa esiin sitä, että sijoitukset hyvinvointiin ja terveyteen ovat pitkäjänteisiä yhteisiä päätöksiä, joiden toteuttamisessa järjestöillä on vahva rooli. SOSTEn puolustaa hyvän elämän edellytyksiä kaikille ja järjestöjen mahdollisuutta kehittää yhteiskuntaa autonomisesti omista tavoitteista ja päämääristä käsin.

SOSTEn tehtävänä on huolehtia siitä, että järjestöjen toimintaedellytykset osana kansalaisyhteiskuntaa ovat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa. Siinä työssä SOSTEn visio yhdessä tehty hyvä elämä kaikille konkretisoituu hyvinvointitalouteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

17.6.2019 11:46

Kansalaistutkimus ”Ihan pihalla”: Vanhoista ihmisistä yhä useampi syrjäytyy monimutkaistuvassa, digitalisoituvassa maailmassa

Yhä useamman vanhan ihmisen on vaikea saada tietoa, hoitaa asioitaan ja käyttää eri palveluita. He jäävät yhä monimutkaisemmassa ja digitalisoituvassa maailmassa sivuun täydestä kansalaisuudesta, kansalaisoikeuksista ja niihin kuuluvasta vallasta. Tätä vakavaa sivuun jäämistä kuvaa sosiaalipolitiikan professori emerita Briitta Koskiahon johtama, SOSTEn julkaisema Ihan pihalla? -tutkimus. Tutkimus perustuu kansalaistutkijoina toimineiden vanhojen ihmisten kokemuksiin erilaisista palveluista. He […]

Uutinen

7.6.2019 11:48

Nationella organisationers resurser för svenskspråkig verksamhet varierar

Många av SOSTEs nationella medlemsorganisationer antingen har eller skulle vilja ha svenskspråkig verksamhet, visar en minigallup som SOSTE gjorde bland sina medlemsorganisationer i februari 2019. Mångsidig svenskspråkig verksamhet Av de organisationer som besvarade enkäten så har 56 procent antingen regelbunden eller tillfällig svenskspråkig verksamhet. Dessutom önskade 12 procent att de skulle ha svenskspråkig verksamhet. Hurudan […]

Uutinen

27.5.2019 08:30

Suomi & Agenda 2030 kansalaisjärjestöjen analyysissa: Suomessa riittää tekemistä eriarvoisuuden vähentämisessä

Suomella on eriarvoisuuden vähentämisessä edelleen tekemistä: lasten eriarvoistuminen on erityisen huolestuttavaa, köyhyyden vähentämisen tavoitteissa ei ole liikuttu oikeaan suuntaan ja voimakas alueellinen eriytyminen saattaa ihmisiä eri puolilla maata eriarvoiseen asemaan. SOSTE ja muut kansalaisjärjestöt nostavat näitä epäkohtia esiin kansalaisjärjestöjen tuoreessa Agenda2030-seurantaraportissa. Raportti välittää kuvaa Suomesta, joka on sitoutunut tavoittelemaan YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n tavoitteita. Se hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa 2015. Sen aikajänne on […]