Skip to content

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei selviä haasteistaan ilman sote-järjestöjä

Hyvinvointitalous
HyvinvointitalousKansalaisyhteiskunta

Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamaa tukea tärkeänä omalle hyvinvoinnilleen. Se on paitsi apua ja tukea, myös arjessa tapahtuvaa osallistumista ja vaikuttamista yhtä lailla oman elämän kuin tärkeiksi katsomien asioiden puolesta.

Usein juuri järjestö kanavoi ihmisten aktiivisuuden teoiksi ja edelleen viesteiksi poliittiseen päätöksentekoon. Tämä on matalan kynnyksen demokratiaa ja kansalaisjärjestötoiminnan ydin. Ei ole yhdentekevää millaisessa toimintaympäristössä tätä työtä tulevaisuudessa tehdään.

Järjestöt tavoittavat myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset. Siksi ne pitävät esillä perusoikeuksia sekä hyvinvointiin tehtäviä investointeja ja kanavoivat kriittisiäkin ääniä lainsäädäntötyöhön. Näin järjestöt ovat mukana yhteiskunnallisissa muutoksissa vaikuttamassa tutkimuksen ja järjestötyöstä karttuvan kokemuksen avulla.

Järjestöt ovat olennainen osa kansalaisyhteiskuntaa

Vahva ja vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian, sosiaalisen pääoman luomisen ja yhteiskuntarauhan edellytys ja niiden olennainen osa. Se on väylä aatteelliselle ja yleishyödylliselle toiminnalle. Kansalaisyhteiskunnan keskeisiä toimijoita ovat erilaiset yhdistykset. Ne vaikuttavat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, kehittävät ja kokeilevat uutta toimintaa sekä yhdistävät ihmisiä toimimaan yhteisten arvojen ja tavoitteiden puolesta.

Aktiivinen kansalaisyhteiskunta tuo yhteiskunnalliseen keskusteluun uusia teemoja ja näkökulmia.

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä merkittävä rooli suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on ollut merkittävä rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittymisessä. Ne ovat tuottaneet ja kehittäneet palveluita, vaikuttaneet sosiaali- ja terveysalan ammatillisen koulutuksen kehittämiseen sekä nostaneet esiin eri ihmisryhmien tarpeita ja yhteiskunnallisia epäkohtia.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei selviä haasteistaan ilman sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Yksinäisyyden, eriarvoisuuden ja merkityksettömyyden kokemukset tarvitsevat vastavoiman. Se on järjestöjen vapaaehtoisen ja yhteisöllisen toiminnan, joka tulee ihmisten välisen luottamuksen ja välittämisen rakentumista. Järjestöt ovat valtava resurssi, joka koskettaa lähes jokaista suomalaista.

Vaikka yhteiskunnan etuus- ja palvelujärjestelmä on pitkälle kehittynyt, sosiaali- ja terveysjärjestöjä tarvitaan tukemaan kaikkien mahdollisuuksia pysyä mukana yhteiskunnassa, puhumaan heikommassa asemassa olevien puolesta ja edistämään terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia kaikille. Sosiaali- ja terveysjärjestöt rakentavat hyvän elämän edellytyksiä.

SOSTE kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä rakentamaan sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa.

SOSTE on yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa vaikuttaja ja asiantuntija, jonka tehtävä on nostaa esiin sitä, että sijoitukset hyvinvointiin ja terveyteen ovat pitkäjänteisiä yhteisiä päätöksiä, joiden toteuttamisessa järjestöillä on vahva rooli. SOSTEn puolustaa hyvän elämän edellytyksiä kaikille ja järjestöjen mahdollisuutta kehittää yhteiskuntaa autonomisesti omista tavoitteista ja päämääristä käsin.

SOSTEn tehtävänä on huolehtia siitä, että järjestöjen toimintaedellytykset osana kansalaisyhteiskuntaa ovat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa. Siinä työssä SOSTEn visio yhdessä tehty hyvä elämä kaikille konkretisoituu hyvinvointitalouteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

26.11.2021 10:42

SOSTEn pääekonomistiksi Anni Marttinen

Hyvinvointitalous SOSTEn uudeksi pääekonomistiksi on valittu Anni Marttinen. Marttinen siirtyy SOSTEn pääekonomistin tehtäviin SAK:sta. Aikaisemmin hän on työskennellyt myös Valtiovarainministeriössä, Euroopan keskuspankissa ja Suomen pankissa. ”Odotan innolla uusia pääekonomistin työtehtäviä. Arvostan SOSTEa yhteiskunnallisena vaikuttajana. SOSTEn rooli on tuoda sosiaali – ja terveysasiat politiikan keskiöön ja erityisesti talouspolitiikassa ne saattavat jäädä varjoon”, toteaa Anni Marttinen. ”Pääekonomistina tulen […]

Uutinen

26.11.2021 08:25

Suomi takaisin koulutuksen supervallaksi – Koulutustason nostoon tarvitaan määrätietoisia panostuksia

Hyvinvointitalous 2000-luvun alun huipputuloksista Suomi on tippunut kahdessakymmenessä vuodessa OECD-maiden koulutusvertailuiden keskikastiin. Suomalaiset nuoret ovat nyt heikommin koulutettuja kuin nuoret OECD-maissa keskimäärin. ”Suomen tärkein luonnonvara on sen asukkaiden korvien välissä. Nousumme maatalousvaltaisesta reunavaltiosta maailman onnellisimmaksi ja kilpailukykyiseksi nyky-Suomeksi on perustunut ennen kaikkea väestön koulutuksen ja osaamistason nousuun”, muistuttaa SOSTEn erityisasiantuntija Aleksi Kalenius. ”Myös nyt koulutus on […]

Uutinen

26.11.2021 08:19

Finland tillbaka som en supermakt inom utbildning – målmedvetna satsningar behövs för att höja utbildningsnivån

På svenska På 20 år har Finland fallit från sina toppresultat under början av 2000-talet till medelnivån på OECD-ländernas utbildningsjämförelser. Finländska unga är nu svagare utbildade än unga i OECD-länderna i medeltal. ”Finlands viktigaste naturresurs finns mellan dess invånares öron. Vår uppgång från en agrar randstat till världens lyckligaste och mest konkurrenskraftiga nutida-Finland har grundats framförallt på […]