Skip to content

MIELI ry:n laaja rahoituspohja on uhattuna monesta suunnasta

Järjestöbaro
Järjestöbarometri 2020Järjestöbaro

Mieli Ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi

MIELI ry:n toiminnanjohtajan Sari Aalto-Matturin haastattelu tehtiin helmikuun 2020 lopussa. Uutiset kertoivat koronaviruksen leviämisestä Kiinassa ja Italiassa, mutta sen vaikutuksista Suomeen ei vielä tiedetty. Haastattelu päivitettiin huhtikuussa.

”MIELI ry:llä on melko laajapohjainen rahoitus. STEA-rahoitus on hallitseva, mutta toimintaa rahoitetaan myös muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta.

Koko budjetti vuodelle 2020 on reilut 14 miljoonaa euroa. Se sisältää oikeusministeriön rahoittaman Rikosuhripäivystyksen, jonka osuus on noin 4 miljoonaa. Lopusta rahoituksesta STEAn osuus on noin 8 miljoonaa euroa.

Suomen Kansanterveysyhdistyksen kautta saadaan tuottoja enimmäkseen ravintolatoiminnasta. Yhdistyksen perustivat 1969 MIELI ry, tuolloin nimeltään Suomen Mielenterveysseura, Vanhustyön Keskusliitto, Sydänliitto ja Lastentautien tutkimussäätiö. Sen ravintolatoiminta alkoi sairaalakahviloista ja jatkuu erityisesti tapahtumatalojen, kuten Oopperan tai Heurekan, ravintoloiden pitämisenä. Liiketoiminta kehittyi koronakevääseen asti hyvin.

MIELI ry on myös kehittänyt omaa varainhankintaa, muun muassa Mielinauha-keräyksin ja joulukampanjalla lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseksi. Hankerahoitusta on muun muassa Me-säätiöltä ja Euroopan sosiaalirahastolta. Laajan rahoituspohjan luominen on ollut mahdollista kaltaisellemme suurelle järjestölle.

Rahoitus kehittyi ennen koronaepidemiaa hyvään suuntaan. Mielenterveyden edistäminen on viime vuodet ollut vetovoimainen teema. Aloitimme oman varainhankinnan kehittämisen tilanteessa, jossa meille alkoi tulla yhä enemmän lahjoituksia ilman, että erityisesti tarjouduimme rahoituskohteeksi.

Järjestöjen rahoituksessa on aina ollut epävarmuutta, mutta viime aikoina sitä on ollut tavallista enemmän jo ilman koronaakin Veikkauksen toiminnan muutosten ja kuntien rahoituksen epävarmuuden vuoksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus saattaa uhata järjestöjen palveluiden rahoitusta.

Kunnat eivät aina ajattele omassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehikossaan järjestölähtöistä toimintaa, joka ei ole palvelutoimintaa, mutta tulee lähelle julkisia palveluita. Ne katsovat helposti, että se siirtyisi maakuntien sote-rakenteeseen. Esimerkiksi MIELI ry:n kriisikeskukset ja sen koordinoima valtakunnallinen kriisikeskus saavat noin 20 prosenttia rahoituksestaan kunnilta ja loput STEA:lta.

Tällainen toiminta pitäisi nähdä edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenä kunnassa samoin kuin vaikkapa liikunta ja asukastoiminta. Edellisen sote-uudistusyrityksen aikaan näytti siltä, että nk. hytessä neppari aukeaa kunnista, mutta ei kiinnity maakuntiin ja palvelut jäävät kellumaan ilman rahoitusta. Kukaan ei halunnut mitään pahaa järjestöille, mutta silti tämä näytti mahdolliselta. Tilanne on edelleen epäselvä.

Koronapandemia pisti lyhyessä ajassa MIELI ry:n rahoitustilanteen uusiksi ja sai tulevaisuuden näyttämään entistäkin epävarmemmalta. Esimerkiksi koulutus- ja ravintolatoiminnasta tulee tappioita, mutta suurin huoli on siitä, että STEA-avustukset pienentyvät pitemmällä aikavälillä.

Koronan vuoksi Veikkauksen peliautomaatit kaupoissa, huoltoasemilla ja Pelaamoissa suljettiin. Rahapelihaittojen ehkäisemisen vuoksi Veikkauksen toimintaan on tulossa rajoituksia. Tämä tarkoittaa pienempää avustussummaa sosiaali- ja terveysjärjestöille. Talouden taantumassa myös yritysten tuki pienenee.

Veikkaukseen voi ja on syytäkin suhtautua kriittisesti, mutta Veikkaus ja rahapelimonopolijärjestelmä ovat eri asioita.

Kansalaisyhteiskunnan rahoituksesta on suuri huoli. Se on pitkään perustunut rahapelituottomalliin ja julkiseen rahoitukseen. Elämme hyvinvointivaltiossa, jossa hyvän tekeminen rahoittuu julkisen kautta. Yritykset ja yksityiset osallistuvat siihen maksamalla veroja.

Jos järjestöjen rahoitus jäisi yksityisten lahjoitusten varaan, se olisi suuri muutos ja siinä muuttuisi moni muukin asia. Siitä seuraisi paine keventää yritysten verotusta, jos ne antavat lahjoituksia. Toki lahjoitusten verovähennysoikeutta on jo nyt esitetty.

Nykyisen järjestelmän etu on se, ettei sitä, mitä järjestöt tekevät määritä hallitus budjetin tai hallitusohjelman kautta eivätkä yritykset. Toiminta lähtee kansalaisista itsestään, siitä mitä järjestöt näkevät tärkeäksi tehdä. Ja sitten on mekanismit, kuten STEA:n avustusasiain neuvottelukunta, joissa painopisteitä määritellään yhdessä.

Budjettirahoitukseen siirtyminen, jossa hallitus ja eduskunta ohjaavat, mitä järjestöjen kuuluu tehdä tai se, että yritysraha sitä ohjaa, ovat nykymallia heikompia ja vähemmän demokraattisia. Ne ovat isoja uhkia etenkin sellaiselle kansalaistoiminnalle, joka ei ole jotenkin söpöä niin, että yritykset ja yksityiset ihmiset sitä haluaisivat rahoittaa. Yrityslahjoittajille esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveystyö on ollut kiinnostava aihe, mutta esimerkiksi päihteidenkäyttäjien kanssa tehtävä työ ei sitä välttämättä ole. Lahjoittajan raha helposti suuntaa toimintaa.

Veikkaukseen voi ja on syytäkin suhtautua kriittisesti, mutta Veikkaus ja rahapelimonopolijärjestelmä ovat eri asioita: jos Veikkauksen kanssa on ongelmia, monopolin purkaminen ei ole ratkaisu. Veikkauksen pelihaittoja aiheuttavalle toiminnalle pitää asettaa rajat, mutta samalla pitää miettiä tapoja kompensoida järjestöille tuottojen vähenemistä esimerkiksi arpajaisveron kautta. Tämä on saanut lisää painoa koronakriisin vuoksi.”

Sari Aalto-Matturi
toiminnanjohtaja
Mieli ry


Artikkeli on osa Järjestöbarometri 2020 -julkaisua, jossa on mukana myös järjestöhaastatteluja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

21.12.2020 09:00

Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset päivittävät tunnollisesti yhdistysrekisteritietojaan

Järjestöbaro Järjestöbarometri 2020:n mukaan sosiaali- ja terveysalan paikallisyhdistykset ovat varsin aktiivisia muutosilmoitusten tekijöitä, joskin murto-osalla niistä huolehtiminen on satunnaista tai voi jäädä kokonaan tekemättä. Barometrissa selvitettiin muun muassa, miten aktiivisesti yhdistykset tekevät ilmoituksia yhdistysrekisteriin yhteystietojensa, nimenkirjoittajiensa ja hallituksensa kokoonpanon muutoksista. Nimenkirjoittajien muutoksista ilmoitetaan tunnollisimmin: lähes yhdeksän yhdistystä kymmenestä (87 %) tekee aina ilmoitus yhdistysrekisteriin. Neljä viidestä (80 %) yhdistyksestä […]

Artikkeli

SAMS edistää ruotsinkielisten vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua ja päättää elämästään

Järjestöbaro SAMSin virkaatekevää toiminnanjohtajaa Ilona Salosta haastateltiin kesäkuun 2020 alussa. Järjestö oli koronakeväänä siirtänyt monia toimintojaan verkkoon: joiltain ryhmiltä siirtyminen verkkopalveluiden käyttäjäksi onnistui yllättävän hyvin, mutta kaikkia vammaisryhmiä ne eivät palvele. ”SAMS – Samarbetsförbundet kring funktionshinder edustaa ihmisiä, jotka kuuluvat kaksoisvähemmistöön: he ovat ruotsinkielisiä ja heillä on jokin vamma tai sairaus. Osallisuuden edistäminen on 2010 perustetulle […]

Artikkeli

Vertaistuki on luontevaa samanikäisten kesken

Järjestöbaro Suomen reumanuoret ry:n hallituksen jäsenvastaavaa, 21-vuotiasta Elina Heinoa haastateltiin kesäkuussa 2020. Koronapandemian vuoksi kaikki yhdistyksen tapahtumat oli keväältä peruttu, mutta esimerkiksi vertaistukea tarjottiin verkossa. ”Suomen Reumanuoret ry on perustettu 2014. Se on tarkoitettu alle 35-vuotiaille eri reumasairauksia sairastaville. Yhdistys kuuluu jäsenenä Reumaliittoon: kun liittyy Reumanuoriin, liittyy samalla Reumaliittoon. Reumaliitolla on jäsenenä lähes 150 yhdistystä. Oma […]