Skip to content

Yhdistyksestä kysytään neuvontaa lähes kaikesta maan ja taivaan välillä

Järjestöbaro
Järjestöbarometri 2020Järjestöbaro
Raimo-Peltovuori

Raimo Peltovuori, Jyväskylän Sydänyhdistyksen puheenjohtaja

Jyväskylän Sydänyhdistyksen puheenjohtajaa Raimo Peltovuorta haastateltiin keväällä 2020 keskellä korona-aikaa. Yhdistyksen harrastus- ja virkistystoiminta oli loppunut toistaiseksi, mutta puheenjohtajalla riitti työtä jäsenten yhteydenottoihin vastaamisessa ja yhdistykseen työllistettyjen työntekijöiden asioiden selvittelyssä. Haastattelun teemana oli yhdistysten antama neuvonta.

”Jyväskylän Sydänyhdistys on melko suuri – yhdistyksellä on oma toimisto ja palkkatuella ihmisiä töissä vuoden kerrallaan muun muassa pyörittämässä toimistoa ja sairaalakahviota. Vakituisia työsuhteita ei ole.

Jäseniä on lähes 1 300. Määrä ei juuri ole pienentynyt, mutta lukema voisi olla Jyväskylän asukaslukuun suhteutettuna suurempikin. Yksi syy siihen on se, että Jyväskylässä on paljon yhdistystarjontaa.

Netistä saa myös niin paljon tietoa, ettei monien tarvitse tiedon saamiseksi liittyä yhdistykseen. Nuorempaa väkeä yhdistystoiminta ei vedä, mutta miten sitä voisi uudistaa. Joku voi ehdottaa hyviä ideoita atk-asioista, mutta kun pyydän häntä mukaan toimintaa pyörittämään yhdistykseen, tulee kieltäytyminen.

Joka potilasjärjestössä on huolta siitä, mistä löytää aktiivi-ihmisiä hallitukseen ja muihin tehtäviin. Kysytään, paljonko siitä maksetaan. On harmi, että nykyään kaikki mitataan rahassa.

Yhdistyksemme jäsenistä toistasataa on yli 80-vuotiaita. Sydänliiton jäsenistön keski-ikä on 75 vuotta. Se on iso haaste. Korona-aikana lähes kaikki ovat riskiryhmää joko iän tai sydänsairauden tai molempien vuoksi.

Nuoret sydänsairaat -facebook-ryhmässä on satoja jäseniä. Sieltä tuli minulle pyyntö päästä vertaistukikoulutukseen. Kun henkilö oli käynyt koulutuksen, tällä alueella asuvat facebook-ryhmään kuuluvat ovat kokoontuneet toimistollamme. Luulin, että verkkotapaamiset riittäisivät, mutta he haluavatkin tavata kasvotusten. Olen näistä kontakteista todella innostunut.

Ihmisten tiedontarve näkyy runsaissa soitoissa. Jäseninä on ihmisiä, joilla ei ole tietokonetta eikä sähköpostia. Monille tieto liikkuu vain suusta suuhun.

Meillä on pieni lehti, Sykähdyksiä, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Se on nettiä käyttämättömille tiedon välittäjänä pikku-Jättiläinen. Siitä tulee kuluja vuodessa reilut 3 500 euroa, mutta se on tarpeen ainakin tässä vaiheessa.

”Monille tieto liikkuu vain suusta suuhun.”

Yhteydenotot käsittelevät lähes kaikkea maan ja taivaan väliltä: Voidaan kysyä kaupungin toiminnoista, liikunnasta, erilaisista ryhmistä. Paljon kysellään sairauksista ja näitä soittajia neuvomme eteenpäin.

Jäsenistössä on paljon yksinäisiä

Jäsenistössämme on paljon yksinäisiä ihmisiä, jotka soittavat monenlaisista asioista. Juuri missään ei enää ole kasvokkaisia kohtaamisia, kuten pankissa ennen vanhaan. Kaupan kassaltakin pitää kiiruhtaa pois, etenkin korona-aikana.

Vertaistuki on yhdistyksen ykkösasioita. Vapaaehtoisvoimin viime vuonna oli ainakin 20 tapahtumaa, joissa ihmisiä tavattiin kasvokkain. Vertaistuki on aina esillä noissa kohtaamisissa.

Hoito sairaalassa on yhä useammin päiväkirurginen toimenpide ja kun kaikki asiat kerrotaan nopeasti, ne menevät suurimmalta osalta ohi. Tämä synnyttää tarvetta vertaistoiminnalle ja tiedon saantiin.

Yhdistys on pitkään tehnyt yhteistyötä keskussairaalan kanssa

Vertaistukitoimintaa on esitelty siellä yli 20 vuotta joka viikko. Sydänosaston vastuusairaanhoitajille yhdistys on tullut tutuksi. He antavat aina potilaalle sairaalasta lähdettäessä nipun esitteitä mukaan.

Sairaalassa pidetään ensihoitokurssi sydänpotilaille noin kuukausi kotiutumisen jälkeen. Sinne voi tulla myös potilaan läheinen. Lääkäri kertoo, mitä on tehty ja vaikkapa, mitä sivuvaikutuksia lääkkeillä on. Sairaanhoitaja, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti ja psyykkisen puolen asiantuntijat puhuvat omista alueistaan.  Yhteiskunnan tuista ja lääkkeiden ja asiakasmaksujen maksukatoista kerrotaan. Tässä tilaisuudessa voi kysellä asioista, jotka mieltä painavat.

Ja mukana on myös vertainen: itse olen siellä 4–6 kertaa vuodessa kertomassa vertaistoiminnasta ja tarvittaessa omasta sairaudestani.

Aloitteestamme on rakennettu sairaalan ja kaupungin kanssa liikuntapolku, joka on käytössä koko Keski-Suomessa. Siinä on kerrottu, miten taudin toteamisen tai hoidon jälkeen voi lähteä liikkumaan. Pelkotiloja ja epävarmuutta hälventämään on kehitetty ammattilaisten vetämiä liikunnan starttikursseja. He tarkistavat, mitä pystyy tekemään ja mikä ei ole hyväksi. Suurin osa kurssin käyneistä on löytänyt itselleen liikuntamuodon kaupungin järjestämisissä liikuntaryhmissä.

Ennalta estävä toiminta on järjestötyön ydintä. Jos järjestö tällä osa-alueella toimisi mahdollisimman hyvin, jäsenistö muuttaisi elintapojaan ja jos vaivoja tulisi, osaisi ajoissa mennä hoitoon. Teemme paljon terveyden edistämistyötä, etenkin henkisellä puolella: matkoja, retkiä, tapaamisia, jotka tarjoavat mielen hyvinvointia.

Koronan takia kaikki toiminnat on peruttu ja yhdistys menettää tuloja, kun sen pyörittämä kahvila on kiinni ja matkat peruttu. Työllistettyjen työsuhteita on ollut katkolla ja uusia työntekijöitä haussa, mutta koska kuulun riskiryhmään, en pystynyt työhaastatteluita tekemään. Tällaisia asioita joutuu vapaaehtoisena puheenjohtajana hoitamaan.

Olemme pitäneet Teamsilla hallituksen kokouksia. On ollut hyvä joutua ottamaan uusia järjestelmiä ja kokoustekniikkaa käyttöön.

Koronan vuoksi on korostetusti puhuttu siitä, että pitää kantaa huolta yli seitsemänkymppisistä. Auttaminen ja talkoohenki on lisääntynyt. Kun korona on ohi, unohdetaanko meidät sitten kokonaan?”

Raimo Peltovuori
puheenjohtaja
Jyväskylän Sydänyhdistys


Artikkeli on osa Järjestöbarometri 2020 -julkaisua, jossa on mukana myös järjestöhaastatteluja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

21.12.2020 09:00

Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset päivittävät tunnollisesti yhdistysrekisteritietojaan

Järjestöbaro Järjestöbarometri 2020:n mukaan sosiaali- ja terveysalan paikallisyhdistykset ovat varsin aktiivisia muutosilmoitusten tekijöitä, joskin murto-osalla niistä huolehtiminen on satunnaista tai voi jäädä kokonaan tekemättä. Barometrissa selvitettiin muun muassa, miten aktiivisesti yhdistykset tekevät ilmoituksia yhdistysrekisteriin yhteystietojensa, nimenkirjoittajiensa ja hallituksensa kokoonpanon muutoksista. Nimenkirjoittajien muutoksista ilmoitetaan tunnollisimmin: lähes yhdeksän yhdistystä kymmenestä (87 %) tekee aina ilmoitus yhdistysrekisteriin. Neljä viidestä (80 %) yhdistyksestä […]

Artikkeli

SAMS edistää ruotsinkielisten vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua ja päättää elämästään

Järjestöbaro SAMSin virkaatekevää toiminnanjohtajaa Ilona Salosta haastateltiin kesäkuun 2020 alussa. Järjestö oli koronakeväänä siirtänyt monia toimintojaan verkkoon: joiltain ryhmiltä siirtyminen verkkopalveluiden käyttäjäksi onnistui yllättävän hyvin, mutta kaikkia vammaisryhmiä ne eivät palvele. ”SAMS – Samarbetsförbundet kring funktionshinder edustaa ihmisiä, jotka kuuluvat kaksoisvähemmistöön: he ovat ruotsinkielisiä ja heillä on jokin vamma tai sairaus. Osallisuuden edistäminen on 2010 perustetulle […]

Artikkeli

Vertaistuki on luontevaa samanikäisten kesken

Järjestöbaro Suomen reumanuoret ry:n hallituksen jäsenvastaavaa, 21-vuotiasta Elina Heinoa haastateltiin kesäkuussa 2020. Koronapandemian vuoksi kaikki yhdistyksen tapahtumat oli keväältä peruttu, mutta esimerkiksi vertaistukea tarjottiin verkossa. ”Suomen Reumanuoret ry on perustettu 2014. Se on tarkoitettu alle 35-vuotiaille eri reumasairauksia sairastaville. Yhdistys kuuluu jäsenenä Reumaliittoon: kun liittyy Reumanuoriin, liittyy samalla Reumaliittoon. Reumaliitolla on jäsenenä lähes 150 yhdistystä. Oma […]