Viestinnän johtamisen tehtävänä on edistää organisaation strategisia päämääriä. Yksinkertaista ja selkeytä organisaation ydinviestit ja pidä huoli, että ne ovat kaikille kirkkaat. Tässä kohderyhmänä on median ja sidosryhmien lisäksi myös oman organisaation henkilöstö.
”Johtaminen on asioiden havainnollistamista, fiksua esiintymistä, kuuntelemista, dialogia, läsnäoloa, innostamista ja motivointia. Siina Repo, Viesti ry”
Reagoi
Viestintä on nykyään todella nopeaa ja usein odotuksena on, että erityisesti verkossa läsnä tulisi olla monessa paikassa. Tämä asettaa haasteita, mutta olennaista on valmistautua ja ennakoida. Pidä huoli, että organisaatio on siellä missä siitä keskustellaan. Pelaa avoimin kortein, viestinnän tulee olla läpinäkyvää ja vuorovaikutteista.
Suunnittele
Viestinnän suunnittelun eri näkökulmia on lähes rajattomasti: organisaation perusviestit, ajankohtaiset aiheet, kampanjat, verkkoviestintä, some, viranomaiset, jäsenet, media, poliittinen vaikuttamien, koulutukset ja blogatakin pitäisi. Resurssien niukkuuteen auttaa hyvä suunnittelu. Kannattaa tehdä mielummin yksi asia hyvin kuin monta hätäisesti. Jätä kalenteeriin tilaa suunnittelulle ja ideoinnille.
Viestinnän työkalupakki on pullollaan erilaisia mahdollisuuksia. Usein hankalinta on arvioida mikä voisi toimia parhaiten. Parhaan lopputuloksen saa usein yrityksen ja erehdyksen kautta.
Ohjeista
Viestintä tarvitsee tuekseen ohjeistusta. Monella yhdistyksellä ja järjestöllä on helposti saatavilla ainakin logoon tai brändiin liityviä ohjeita, median yhteydenottoon liittyviä ohjeita, kriisiviestintäohjeet, someohjeet, hissipuhe tai bloggausohjeet. Lisäksi henkilöstön on tunnettava näiden ohjeiden keskeinen sisältö.
Mittaa
Viestinnän onnistumista ei ole aina helppo mitata, mutta erilaisia mittareita on nykyään enemmän kuin ennen. Mainemittarit, oman verkkopalvelun ja somepalveluiden analytiikka, mediaseuranta ja oman organisaatio sisäiset mittarit ovat muutamia esimerkkejä viestinnän työkaluista.
Muut teeman artikkelit
Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma
Järjestöopas Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Rahoitusohjelmassa on kuusi teemaa: Innovatiivinen Suomi (EAKR), Hiilineutraali Suomi (EAKR), Saavutettavampi Suomi (EAKR), Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+), Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+) ja Aineellista puutetta torjuva Suomi […]
Varainhankinnan kolmas askel
Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin lahjoittamisen perusasioita, toisessa artikkelissa syvennettiin suhdetta lahjoittajaan ja varainhankinnan toteutukseen. Keskusliiton rahankeräysluvan hyödyntäminen paikallisesti Toisinaan sekä keskusliitto että itsenäiset paikallisyhdistykset suorittavat rahankeräystä. Huonoimmassa tapauksessa kaikilla on oma keräyslupansa ja erilaiset tekniset välineet sekä työnkulut varainhankinnassa. On hyvä harkita, kannattaisiko keskusliiton ja alueellisen yhteistyötä edistävän järjestön […]
Varainhankinnan toinen askel
Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin varainhankinnan ja lahjoittamisen perusasioita. Nykyisen suunnitelman tarkastelu Ennen kuin ryhdyt käymää läpi toista vaihetta, niin vielä läpi seuraava tarkistuslista: Löytyyhän lahjoita-nappi etusivulta eikä valikoiden uumenista? Entä potentiaalisimmat lahjoittajat, ollaanko edelleen samaa mieltä, että kohderyhmä on oikein hahmotettu? Lahjoituskohteet, sopivatko ne järjestön luonteeseen ja kyseiselle kohderyhmälle? […]