Skip to content

Yritysyhteistyö

Järjestöopas
Järjestöopas

Yhä useampi järjestö on nykyisin aktiivisimpi tekemään yhteistyötä yritysten kanssa. Yhteistyön tuomien resurssien lisäksi järjestöt voivat hyvin onnistuneen yhteistyön kautta laajentaa sidosryhmäverkostojaan ja vaikuttavuuttaan. Yritysten vastuullisuuden merkitys osana liiketoimintaa on korostunut ja tekemällä yhteistyötä arvostetun yhteiskunnallisen toimijan kanssa yrityksen on mahdollista vahvistaa mainettaan ja saada toiminnasta liiketoiminnallista hyötyä.

Onnistunut yritysyhteistyö edellyttää tarkkaa suunnittelua ja pelisääntöjen ja toimintatapojen tarkkaa määrittelyä etukäteen. Järjestön oma tahtotila yhteistyön suhteen on oltava selkeä ja omat resurssit on arvioitava kriittisesti ennen yhteistyöhön sitoutumista. Jos järjestön ja yrityksen käsitykset yhteistyöstä ja sen tavoitteista poikkeaa, on yhteistyön lähtökohdat huonolla pohjalla.

Esimerkkejä yhteistyöstä

  1. Koulutukset: Järjestöt voivat tarjota yrityksille asiantuntemustaan koulutuksien tai erilaisten kurssien muodossa. Yhteistyön kautta lisätään tietoutta järjestölle tärkeästä aiheesta ja lisätään järjestön vaikuttavuutta ja näkyvyyttä. Yritykset voivat hyödyntää asiantuntemusta kehittäessään omaa toimintaansa.
  2. Lahjoitukset: Yritykset voivat tukea järjestön toimintaa tavara- tai rahalahjoituksilla. Yritys voi myös lahjoittaa järjestölle työpanosta ja asiantuntemusta vastikkeetta (pro bono). Lahjoitus voi olla esimerkiksi kertaluontoinen, toistuva, testamenttilahjoitus tai yrityksen järjestämä keräys.
  3. Sponsorointi: Yritys voi tarjota järjestölle tarjoaa taloudellista tukea järjestölle. Voi sisältää myös markkinointiyhteistyötä
  4. Strateginen kumppanuus: Yrityksellä ja järjestöllä voi olla yhteisiin strategisiin tavoitteisiin perustuvaa yhteistyötä, joka hyödyntää molempia osapuolia. Strateginen kumppanuus voi pitää sisällään monia eri yhteistyön muotoja. Kumppanuus on pitkäjänteistä yhteistyötä ja sopimukset pitkäkestoisia, jolloin niillä voidaan varmistaa järjestöissä tehtävä työn jatkuvuus.

Yritysyhteistyön eettiset kysymykset

Sekä järjestöillä että yrityksillä on käytössä yhteistyön eettisiä linjauksia, joissa määritellään millaisten kumppaneiden kanssa ja millaista yhteistyötä organisaatio tekee. Linjauksilla pyritään poissulkemaan yhteistyöhön liittyviä riskejä kuten

  1. neutraliteettiriskit,
  2. yhteiskunnalliset ja sosiaaliset riskit,
  3. ympäristöön liittyvät riskit ja
  4. taloudelliset riskit.

Sosiaali- ja terveysjärjestöille on tärkeää sulkea pois yksilön, varsinkin heikommassa asemassa olevien kansalaisten, hyvinvoinnin kannalta riskialttiit toimialat. Järjestön toiminnan tarkoitus ja tavoite ovat yhteistyön lähtökohta. Järjestön autonomian ja neutraalin asiantuntijaroolin turvaaminen on myös tärkeää. SOSTE on koonnut SOSTEn yritysyhteistyön eettiset periaatteet.

Yritysyhteistyön sopimusjuridiikka

Mitä laajemmasta ja pidempiaikaisesta yhteistyöstä on kysymys, sitä tärkeämpää on tehdä sopimus, jossa määritellään kummankin sopimuskumppanin oikeudet ja velvollisuudet.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma

Järjestöopas Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Rahoitusohjelmassa on kuusi teemaa: Innovatiivinen Suomi (EAKR), Hiilineutraali Suomi (EAKR), Saavutettavampi Suomi (EAKR), Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+), Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+) ja Aineellista puutetta torjuva Suomi […]

Artikkeli

Varainhankinnan kolmas askel

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin lahjoittamisen perusasioita, toisessa artikkelissa syvennettiin suhdetta lahjoittajaan ja varainhankinnan toteutukseen. Keskusliiton rahankeräysluvan hyödyntäminen paikallisesti Toisinaan sekä keskusliitto että itsenäiset paikallisyhdistykset suorittavat rahankeräystä. Huonoimmassa tapauksessa kaikilla on oma keräyslupansa ja erilaiset tekniset välineet sekä työnkulut varainhankinnassa. On hyvä harkita, kannattaisiko keskusliiton ja alueellisen yhteistyötä edistävän järjestön […]

Artikkeli

Varainhankinnan toinen askel

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin varainhankinnan ja lahjoittamisen perusasioita. Nykyisen suunnitelman tarkastelu Ennen kuin ryhdyt käymää läpi toista vaihetta, niin vielä läpi seuraava tarkistuslista: Löytyyhän lahjoita-nappi etusivulta eikä valikoiden uumenista? Entä potentiaalisimmat lahjoittajat, ollaanko edelleen samaa mieltä, että kohderyhmä on oikein hahmotettu? Lahjoituskohteet, sopivatko ne järjestön luonteeseen ja kyseiselle kohderyhmälle? […]