Skip to content

Järjestöt tekevät uraauurtavaa työtä kansalaisten digitaitojen vahvistamisessa

Kansalaisyhteiskunta
JärjestöilleKansalaisyhteiskunta

Liisa Tiainen Kuva: Merja Lankinen


Liisa Tiainen, Vanhustyön keskusliitto


Kun tulin Vanhustyön keskusliittoon vajaat viisi vuotta sitten järjestökentän ulkopuolelta, muistan hämmästyneeni, miten vaikuttavaa työtä järjestöt tekivät. En ollut siihen yrityspuolella toimiessani törmännyt. Saattaa olla, että olin elänyt laput silmillä, mutta todennäköisempää on, että valtaosa järjestöistä tekee mahtavaa työtänsä matalalla profiililla. Järjestökenttä tuntee toistensa toimintaa, mutta kentän ulkopuolelle olisi varaa kertoa rohkeammin työn tuloksista ja vaikutuksista. Yksi esimerkki tästä vaikuttavasta toiminnasta on järjestöjen organisoima digiopastustoiminta.

Digitaidot – uusi kansalaistaito

Digitaitojen vahvistamisesta puhutaan nykyään monessa eri yhteydessä. Yhteiskunnan palvelut muuttuvat sähköisiksi riippumatta siitä, osaavatko kaikki kansalaiset niitä käyttää. Tarvitaan siis aktiivista panostusta digitaitojen kehittämiseen. Lisäksi tarvitaan tietoa ja osaamista palveluiden saavutettavuuden ja helppokäyttöisyyden lisäämiseksi. Ei ole uusi asia, että nuoremmilla riittää digitaitoja, mutta niistä ei ole apua, jos ei ymmärrä asiointipalvelun sisältöä ja käytettyjä termejä.

Ensimmäisen Digi arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomuksessa päädyimme siihen, että ”digitaidot ovat uusi kansalaistaito”. Digitaidoton ihminen on sähköisten palveluiden käyttäjänä lähes yhtä avuton kuin lukutaidoton paperilomakkeiden kanssa.

Mitä digitaidoilla tarkoitetaan?

Digitaidoilla on eri merkitys eri yhteyksissä. Digi- ja väestötietoviraston mukaan digituki on sähköisen asioinnin, palveluiden ja laitteiden käytön tukea, jonka tarkoituksena on auttaa asiakasta itsenäiseen ja turvalliseen laitteen käyttöön ja sähköiseen asiointiin. Digitukea tarjoavat kunnat, julkishallinnon toimijat, järjestöt, erilaiset hankkeet ja yritykset. Järjestöpuolella nähdään digituki laajempana koskien myös arkielämässä käytettävien palveluiden neuvontaa.

Digitaitoja tarvitaan yhä enemmän myös kodin arkiteknologian ja terveysteknologian käytössä. Kolmannella sektorilla käytetään digituen sijaan usein termiä digiopastus. Tällä hetkellä ainakin seniori-ikäisten opastus on vielä pitkälti kolmannen sektorin vapaaehtoisten opastajien ja kirjastojen henkilökunnan varassa.

Järjestöjen vahva rooli

Järjestöt toimivat jäsentensä ja toimialansa edunvalvojina. Järjestöissä on usein paras tietämys tarpeista, joita heidän edustamallaan kohderyhmällä on. SOSTEn jäsenjärjestöt edustavat laajasti kansalaisjärjestöjä, jotka tuovat hyvin esille myös digitalisaation tuomia positiivia ja negatiivisia vaikutuksia ihmisten elämään.

Järjestöt ovat tarjonneet digitaitojen vahvistamiseen liittyviä palveluja jo kauan ennen kuin julkisella puolella edes mietittiin asiaa. Seniorien tietotekniikkayhdistyksistä Enter (Uusimaa) on jo ylittänyt 20 vuoden rajapyykin. Mukanetti (Tampereen seutu) täyttää tänä vuonna 20 vuotta eivätkä Savonetti (Kuopio) ja Joen Severi (Joensuu) ole kaukana perässä.

Eläkeläis- ja kansalaisjärjestöillä on viime vuosina käynnistynyt useita digitaitojen vahvistamiseen liittyviä hankkeita. Tässä, kuten monessa muussa asiassa, järjestöt toimivat lähellä ihmistä ja tunnistavat tarpeet ennen muita. Senioreille digiopastusta antavat pääasiassa vapaaehtoiset vertaisopastajat. Opastuksessa edetään opastettavan tahtiin ja hänen omien tarpeidensa ja kiinnostuksen mukaisesti. Varsinkin ikäihmisille vertaisopastus on yleensä paras opastusmuoto, ainakin digitaitojen alkeita opeteltaessa. Vaikka opastuksen tahti on välillä hitaampaa, on oppimisen kannalta hyvä, että opastettavalla on riittävästi aikaa kysyä ja kokeilla itse. Muidenkin kuin ikäihmisten kohdalla pätee se, että oman järjestön antamassa opastuksessa osataan parhaiten huomioida opastettavan tarpeet.

Järjestöjen vahvuus on yhteistyökyky. Verkostoitumalla saadaan resurssit tehokkaasti käyttöön ja vältetään päällekkäiset työt. Yhteistyöllä myös viestintä paranee, mikä tuo lisää näkyvyyttä työlle ja lisää järjestöjen vaikuttavuutta. Vaikka järjestöt usein kilpailevat samoista avustuksista, on autettavia joka sektorilla niin paljon, että kaikille riittää työsarkaa. Järjestöt ovat hankkeissaan ja toiminnoissaan tuottaneet malleja ja toimintatapoja, jotka on omaksuttu myöhemmin julkisen sektorin käytänteiksi.

Digitaidot tarvitsevat myös ylläpitoa

Vaikka sähköisten palveluiden käytössä on haasteita kaikenikäisille, ovat haavoittuvaisimmassa asemassa yleensä ne ikäihmiset, jotka eivät työelämässään olleet tekemisissä tietotekniikan kanssa. On silti hyvä muistaa, että Suomessa on yli 1,3 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä henkilöä, joten joukkoon mahtuu erittäin monenlaista osaamista eikä ikäihmisiä voi laittaa samaan muottiin. Kun huomioidaan ihmiset, joilla on erilaisia fyysisiä rajoitteita tietotekniikan käytössä sekä suomen kielen ymmärtämisestä johtuvat ongelmat, voidaan arvioida, että ajoittaista tukea digipalveluiden käyttöön tarvitsee yli miljoona kansalaista.

Työssä ja muuallakin opitut digitaidot vanhenevat nopeasti, jos niitä ei ylläpidä. Digitaitojen kehittämisessä voidaan puhua elinikäisestä oppimisesta. Laitteet ja ohjelmistot muuttuvat nopeaan tahtiin ja kiinnostuksen kohteet ja tarpeet vaihtelevat eri elämäntilanteissa. Laadukasta digiopastusta tulee olla saatavilla siellä, missä sitä tarvitaan ja silloin, kun sitä tarvitaan. Myös niille, joille kotona tapahtuva opastus on ainoa hyvä ratkaisu.

Apua tarvitaan etenkin älylaitteiden kanssa

Nykyisin suuri osa kysymyksistä liittyy älylaitteisiin. Usein kysytään myös neuvoa siihen, millainen laite kannattaisi hankkia. Jos on vaikea valita, onkin viisasta kääntyä opastajien puoleen. He osaavat oikeilla kysymyksillä selvittää millaiseen käyttöön laite tulee. Myös kannettaviin tietokoneiden käytöstä kysytään paljon. Sovellusten lataaminen, sähköposti, pikaviestintä, pilvipalvelut, kuvien siirto ja laitteiden käytössä tarvittavat tunnukset askarruttavat monia.

Sähköiseen asiointiin ja vahvaan tunnistautumiseen liittyviä kysymyksiä tulee ja niissäkin neuvotaan, mutta sellaisia palveluita ei opasteta, joissa näkyy opastettavan henkilökohtaisia tietoja. Viranomaisilla ja muilla asiointipalveluja tarjoavilla organisaatioilla on vastuu omien palveluidensa neuvonnasta. Apua ei vain useinkaan ole saatavilla riittävästi.

Järjestöjen digiopastuksella suuri yhteiskunnallinen merkitys

Järjestöjen tarjoama digiopastus on erittäin kustannustehokasta, mutta sen taloudellista vaikutusta ei ole valtakunnallisesti laskettu. Vapaaehtoistyöllä on tässä suuri yhteiskunnallinen merkitys. Työn rahallista arvoa on vaikea arvioida, mutta pelkästään Enter ry:llä oli vuonna 2019 yhteensä 9300 opastustuntia 72 opastuspaikassa. Tämän lisäksi opastajat käyttävät runsaasti aikaa perehtyessään uusiin asioihin ja hankkiessaan tietoa esille tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi. SeniorSurf-toiminnan opastuspaikkakartalla on noin 450 opastuspaikkaa. Lisäksi senioreille annetaan opastusta erilaisilla kursseilla, tietoiskuissa ja tapahtumissa.

Toiminnassa on myös vahva hyvinvointinäkökulma. Digitaitojen karttuminen lisää opastettavan henkilön osallisuuden tunnetta ja taitojen avulla käytettävät digipalvelut voivat lieventää yksinäisyyden tuntemusta. Opastajat ovat kertoneet, että tärkein motivaatio heillä opastustyön tekemiseen on muiden auttamisesta tuleva hyvä mieli. On hienoa tuntea itsensä tarpeelliseksi. Opastajille on tärkeää myös uusien asioiden oppiminen ja samanhenkiseen yhteisöön kuuluminen. Digiopastaminen on tärkeä vapaaehtoistoiminnan muoto. Sillä tuodaan hyvinvointia opastusta tarvitseville ja mielekästä vapaaehtoistyötä opastajille.

Myös Valtiovarainministeriön Digituen toimintamalliehdotuksessa (AUTA-hankkeen projektiryhmän loppuraportti, v. 2017) ja Digi arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomuksessa (v. 2019) suositeltiin vahvistamaan järjestöjen ja kirjastojen yhteistyötä digituen antajina.

Ketterää toimintaa koronaepidemian aikana

Esimerkiksi koronaepidemian aikana asioita piti pystyä hoitamaan mahdollisimman paljon kotoa käsin tartuntariskin pienentämiseksi. Kun kasvokkain tapahtuva opastus jäi tauolle, nähtiin, kuinka joustavasti useat organisaatiot ryhtyivät järjestämään etäopastusta. Vähintään puhelimessa neuvoen, mutta myös kekseliäästi erilaisia etämenetelmiä hyödyntäen. Opastusta on annettu muun muassa WhatsApp-sovelluksen videopuhelulla, niin, että opastusta kaipaava on kuvannut omaa ruutuansa ja opastaja on neuvonut mitä nappulaa seuraavaksi painetaan. Hätä keinot keksii ja samalla on saatu uusia vinkkejä etätyön kehittämiseen normaaliaikana. Kotiopastuksesta on ollut jo aiemmin kova kysyntä ja nyt on tilaisuus kokeilla voisiko kotiopastusta täydentää etäopastuksen keinoin.

Monet järjestöt ovat myös koonneet etäryhmiä, joihin ikäihmiset voivat osallistua omalla älylaitteellaan. Yhteydenpito muihin ihmisiin on tärkeää ja samalla karttuvat myös digitaidot. Esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto on järjestänyt jäsenilleen etäkoulutusta, jossa ikäihmisten parissa työskentelevät ovat saaneet vinkkejä digitaalisten menetelmien hyödyntämiseen. Työntekijät ovat järjestäneet monipuolista digitoimintaa sekä yksilö- että ryhmätoiminnassa.

Lopuksi

Digitaitoja tarvitaan viranomaisasioinnin hoitamiseen, mutta yhtä tärkeitä ne ovat, kun halutaan pitää yhteyttä ystäviin, etsiä tietoa, hoitaa verkko-ostoksia, hyödyntää suoratoistopalveluja ja löytää viihdettä sadepäivien iloksi.

On meidän kaikkien asia huolehtia siitä, että kansalaisilla on riittävät digitaidot. Sinäkin voit opettaa läheisellesi jonkin asian. Yksikin opetettu digitaito voi viedä osaamista merkittävästi eteenpäin, innostaa ja synnyttää onnistuminen tunteita – myös opastajalle. Kannattaa kokeilla!

Kirjoittajasta

Liisa Tiainen toimii Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnassa johtavana asiantuntijana. Olen työurani aikana nähnyt it-maailmaa monesta näkökulmasta, mutta tärkeintä on minulle aina ollut se, että palvelut suunnitellaan käyttäjien tarpeisiin. Toivon vielä näkeväni ajan, jolloin palvelut ovat niin helppokäyttöisiä, ettei erillisiä digitaitoja tarvita.

SeniorSurf-toiminnan tavoitteena on ikäihmisten hyvinvointi digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Tuemme digiopastustoimintaa valtakunnallisesti, tuotamme ja kokoamme materiaalia opastajille, opastusta järjestäville ja itseopiskeluun. Vaikka digitaidot ovat tärkeitä, eivät kaikki voi niitä hyödyntää, joten on tärkeää, että turvataan myös vaihtoehtoiset asiointikanavat. Ylläpidämme valtakunnallista opastuspaikkakarttaa.

Vahvike.fi on aineistopankki ryhmä- ja viriketoiminnan avuksi. Ystäväpiiri– ja Omahoitovalmennus -toiminnot toteuttavat eYstäväpiiri- ja eKohtaamis-toimintaa, joissa hyödynnetään digin suomia mahdollisuuksia yhteydenpidossa. Vanheneminen.fi-hanke kokoaa tietoa vanhuuteen varautumisesta.


©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, elokuu 2020
Tämä artikkeli on osa SOSTEn verkkojulkaisua Näkökulmia järjestöjen digitaalisiin palveluihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

24.11.2020 12:00

Sote-järjestöjen työntekijöille suunnatussa Järjestöopaassa nyt myös vapaaehtoistoiminta

Järjestöopas Jatkuvasti päivitettävästä Järjestöoppaasta löytyy jäsennellysti tietoa sekä ohjeita ja vinkkejä järjestötoimintaan. Sisällöt on jaettu seitsemään osioon, joista löydät tietopaketit, blogit ja tapahtumat sekä uusimpana myös videomateriaalit ja podcastit. Uutena osiona oppaaseen on lisätty vapaaehtoistoiminta. Palvelua on päivitetty myös ilmeen ja käytettävyyden osalta. SOSTEn kumppaneina Järjestöoppaan sisällön tuotannossa ovat Kansalaisareena ja Opintokeskus Sivis. Järjestöoppaasta on tullut […]

Uutinen

13.11.2020 14:32

SOSTE etsii tekijöitä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen järjestöjen muutostukeen

Järjestöille SOSTE tukee sote-järjestöjen toimintaa hankekokonaisuudella, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa järjestöjen rooli ja toimijaverkostot kuntien ja maakuntien kumppanina kansalaisten sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä selkiyttää järjestötoiminnan merkitys sote-palvelutuotannon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen liittymäpinnoilla. SOSTE vastaa hankekokonaisuuden kansallisesta koordinoinnista ja sen kumppaneina toimivat maakuntiin nimetyt alueelliset toimijat. Etsimme hankepäällikköä sekä viestinnän erityisasiantuntijaa kolmen vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen. Rekrytointipäätökset tehdään myönteisen avustuspäätöksen jälkeen. Hankepäällikkö Tehtävänäsi on osana […]

Uutinen

10.11.2020 15:22

Digiosaavat järjestöt -webinaarisarja tukee järjestöjen digiosaamista

Järjestöille Marraskuun puolessa välissä käynnistyy Digiosaavat järjestöt -webinaarisarja. Digiosaavat järjestöt -koulutuskokonaisuudessa saadaan työkaluja ja vinkkejä järjestötoiminnan digitaalisiin ratkaisuihin ja toimintatapoihin. Sarja on suunnattu kaikille järjestötyötä tekeville ja sillä vahvistetaan järjestöjen digiosaamisen kehittymistä. Koulutuskokonaisuudessa saadaan tietoa tietoturvasta, opitaan verkkokoulutuksista, jaetaan kokemuksia etävuosikokousten järjestämisestä ja kuullaan hybriditapahtumien toteutuksesta. Sarjan ensimmäisessä webinaarissa käsitellään tietoturvaa. Tietoturvan perusasiat kuntoon järjestöissä -webinaari […]