Tupakka- ja nikotiinituotteiden, kuten savukkeiden, sähkösavukkeiden ja nuuskan, saatavuutta on rajoitettava niiden aiheuttamien vakavien haittojen vuoksi. Säännölliset hinnankorotukset ovat tutkitusti tehokkaimpia keinoja tässä työssä. Ne hillitsevät merkittävästi tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aloittamista, sekä niiden kokonaiskulutusta.
Hintaan vaikutetaan verotuksella. Vaikka Suomessa tupakkaveroa on korotettu säännöllisesti viime vuosina, ei tupakka- ja nikotiinituotteiden hintataso ole meillä edelleenkään erityisen korkea. Esimerkiksi Euroopan Unionin alueella savukeaskin (20kpl) keskihinta vaihtelee Bulgarian 2,6 eurosta Irlannin 10,1 euroon, ollen Suomessa 6,1 euroa.
Tupakan verotus perustuu tupakkalakiin. Vuonna 2017 tupakkavero tuotti valtion kassaan 1,0 miljardia euroa. Verolla katetaan tupakoinnin yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia, jotka Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvioiden mukaan kohoavat vuosittain noin 1,5 miljardiin euroon. Sen avulla kavennetaan myös tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aiheuttamia sosioekonomisia terveyseroja. Tupakkaveron korotusten jatkaminen Suomessa onkin perusteltua ja jatkossa verotus tulisi ulottaa koskemaan myös uudenlaisia markkinoille tulevia tupakka- ja nikotiinituotteita välineistöineen.
Taustaa
Suomen tupakkalain tavoitteeksi on asetettu tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppuminen. Pyrkimyksenä on saavuttaa tämä tavoite vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta kohti on kuljettu jo kauan, aina 1970-luvulta lähtien. Veronkorotusten ohella tavoitteeseen tähtääviä toimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi tuotteiden markkinointi- ja esilläpitokiellot, ikärajat, sekä pakkauksiin liitetyt terveysvaroitukset. Näiden toimenpiteiden ansiosta tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö onkin Suomessa vähentynyt merkittävästi.
Eniten käytettyjä tupakka- ja nikotiinituotteita Suomessa ovat savukkeet. Vuonna 2017 Suomalaisesta aikuisväestöstä (20-84-vuotiaista) 11,4% (miehistä 13%, naisista 10%) poltti savukkeita päivittäin ja nuorilla (14-18-vuotiailla) vastaava luku oli 7%. Savukkeiden ohella suomalaiset käyttävät myös muita nikotiinia sisältäviä tuotteita, kuten nuuskaa, sähkösavukkeita ja vesipiippua. Tämä on huolestuttava tieto, sillä tupakka- ja nikotiinituotteet sisältävät lukuisia terveydelle vaarallisia aineita, kuten nikotiinia, raskasmetalleja ja hyönteismyrkkyjä. Näiden tuotteiden päätyminen elimistöön lisää väestön sairastavuutta monin tavoin. Tupakoitsijoilla esimerkiksi syöpä- ja keuhkotaudit sekä sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ovat hyvin yleisiä. Lisäksi tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö saattaa vaikeuttaa jo olemassa olevien sairauksien taudinkuvaa, heikentää lääkehoitojen tehoa, sekä lisätä hoidollisiin toimenpiteisiin liittyvien komplikaatioiden riskiä.
Koska tupakka- ja nikotiinituotteet on tarkoituksella suunniteltu sellaisiksi, että ne ylläpitävät riippuvuutta, on tupakoinnin lopettaminen omin avuin vaikeaa. Siksi tukea tupakka- ja nikotiinivieroitukseen tulee olla saatavilla kattavasti koko maassa. Paljon hyödyllistä tietoa tupakoinnin lopettamisesta sekä tuen tarjoajista on saatavilla esimerkiksi Suomalaisten kansanterveysjärjestöjen, kuten Suomen ASH ja Filha,verkkosivuilla.
Lopuksi
Tupakka- ja nikotiinituotteiden aiheuttamat haitat kuormittavat monin tavoin paitsi yksilöä, myös hänen lähiyhteisöään. Lisäksi ne aiheuttavat kansantaloudellemme mm. terveydenhuoltomenoista ja tulonsiirroista koituvia, merkittäviä kustannuksia. Siksi vastuullisen ja määrätietoisen tupakkapolitiikan harjoittamista on Suomessa jatkettava. Vahvalla poliittisella sitoutumisella sekä pitkäjänteisellä, eri toimijatahojen välisellä yhteistyöllä tavoite savuttomasta Suomesta on saavutettavissa.