Tulosta artikkelin lyhennelmä taitettuna
Järjestöt toimivat alustana kansalaistoiminnalle ja osallisuudelle sekä tarjoavat asiantuntevaa tukea ihmisille eri elämäntilanteissa. Apua ja tukea tarvitsevia on jokaisessa kunnassa.
Osallisuus
Järjestöystävällisen kunnan toiminnan lähtökohta on kuntalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallisuus. Tähän kuuluu järjestöjen ja kuntalaisten kuuleminen, kumppanuus, erilaiset asukasraadit sekä esimerkiksi vanhus- ja vammaisneuvostot. Raatien tai neuvostojen toiminta ei saa olla pelkkää näennäisdemokratiaa vaan niitä on aidosti kuultava ja kuunneltava.
Ponnisteluihin koronakriisin jälkihoidossa tarvitaan meitä kaikkia: hyvinvoivia kuntalaisia, aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ja näiden tukena elinvoimaisia kuntia. Osallisuudella luodaan edellytykset sille, että ihmiset pystyvät vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin, hyödyntämään tietoa, käyttämään tarjolla olevia mahdollisuuksia ja aktivoitumaan yhteisölliseen toimintaan. Osallisuus vahvistaa niitä voimavaroja, joista hyvinvointi rakentuu.
Kunnan rakenteissa tehdään tilaa osallisuudelle ihmisoikeuksien, kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien varmistamisella sekä kehittämällä kansalaisvaikuttamisen muotoja ja investoimalla yhteisöllisiin resursseihin kuten esimerkiksi kansalaistoimintaan.
Hyvinvointikunnassa osallisuutta vahvistetaan lisäämällä vaikuttamisen mahdollisuuksia: asukkaat osallistuvat tasavertaisina toimijoina uudenlaisen kunnan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen, kehittämiseen ja arviointiin. Osallisuutta edistävässä kunnassa tuetaan ja hyödynnetään jo olemassa olevia, asioiden ympärille kokoontuneita yhteisöjä sekä asukas- ja asiakasraateja sekä tuetaan eri sektoreiden välistä yhteistyötä.
Yhteistyö
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on perustettava sekä paikallisia että maakunnallisia verkostoja. Kunnan järjestökoordinaattori tukee yhteiskehittämistä sekä yhteistyötä kunnan ja kansalaisjärjestöjen välillä. Paikallisten yhdistysten tuottamat palvelut ja neuvonta ovat tärkeä ottaa käyttöön osana palvelupolkuja esimerkiksi vertais- ja tukiryhminä tai vaikkapa omahoidon tukena.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhteistyötä. Hyvinvointikuntaa ei tarvitse luoda yksin, sillä sote-järjestöt toimivat kunnissa samalla asialla. Järjestöt kannattaa kutsua mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön suunnitteluun alusta alkaen. Tasavertaisina kumppaneina järjestöjen erityisasiantuntemus saadaan parhaiten hyödyttämään kaikkia kuntalaisia. Kuntiin on nimettävä järjestökoordinaattori, joka tukee yhteiskehittämistä sekä yhteistyötä kunnan ja kansalaisjärjestöjen välillä.
Järjestöt toimivat alustana kansalaistoiminnalle ja osallisuudelle sekä tarjoavat asiantuntevaa tukea ihmisille eri elämäntilanteissa. Järjestöjen järjestävät merkityksellistä tekemistä kaikille ihmisille, myös niille, jotka ovat heikoimmassa asemassa yhteiskunnassamme. Osaltaan järjestötoiminta ja kansalaisyhteiskunta luovat toimivan kunnan sekä ehjän yhteiskunnan.
Monien kuntien talous tulee koronakriisin jäljiltä olemaan hauraassa tilassa, mikä heijastuu kuntien kykyyn vastata sote-palveluiden kysyntään. Järjestöjen tuottama tuki ja palvelut kannattaa ottaa täysimääräisesti käyttöön julkisten palvelujen rinnalla osana toipumisen tukea ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.
Hyvät käytännöt: Kuntien ja järjestöjen yhteistyö koronakriisin aikaan heikoimpien auttamiseksi
Tampereen kaupunki avasi Yhdenvertaisesti sinun -kerta-avustushaun. Poikkeustilan seurauksena Tampereen kaupunki haastoi kaikki miettimään keinoja, joilla voitaisiin helpottaa tamperelaisten yksinäisyyttä ja edistää yhteisöllisyyttä vaikeassa tilanteessa. Hyville toteutuksille oli jaossa yhteensä 140 000 euroa. Avustusta pystyi hakemaan järjestöjen lisäksi kuka tahansa, kunhan toiminta oli uutta, poikkeustilanteeseen kehitettyä ja Tampereen kaupunkiin tai tamperelaisiin kohdistuvaa. Lue lisää: Yhdenvertaisesti sinun.
Espoon kaupungin korona-ajan ruoka-avussa yhdistettiin kaupungin ammattilaisten sekä järjestöjen ja seurakuntien toimijoiden voimat. Kaupungin resurssipoolin kautta mm. kirjastojen, varhaiskasvatuksen ja sosiaalipuolen työtekijöitä siirtyi työskentelemään ruoka-apuprojektissa. Ruoka-apu suunnattiin vähävaraisille ja riskiryhmiin kuuluville espoolaisille. Lue lisää: Espoon kaupunki pisti ripeästi pystyyn ruoka-avun jakelun korona-aikana.
Oulun kaupunki, seurakuntayhtymä, asukastuvat sekä useat eri järjestöt ja yritykset tarjosivat yhteistyössä pahimpaan pandemia-aikaan ikäihmisille ja muille avuntarvitsijoille apua arjesta selviytymiseen. Oulu-apu antoi ohjausta, neuvontaa, keskusteluapua ja asiointiapua ikäihmisille, riskiryhmille ja karanteenissa oleville sekä ruoka-apua kaikenikäisille sitä tarvitseville. Järjestelmä voidaan tarpeen vaatiessa avata nopeasti uudelleen. Lue lisää: Oulu-apu.
Turun järjestöt 113 on Turun kaupungin konsernihallinnon ja JärjestöSotehanke 113:n vastuujärjestöjen yhteistyömalli, jota toteutetaan Turun kaupungin avustuksella korona-poikkeustilan aikana ja sen jälkihoidossa. Toiminnan kumppaneina ovat kaikki Turussa toimivat sosiaali- ja terveysalan, kulttuurialan ja liikunta-alan järjestöt. Poikkeusolojen vuoksi on ollut tarpeen tiivistää kolmannen sektorin ja kaupungin toimijoiden yhteistyötä kuntalaisten tavoittamiseksi ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tavoitteena on ollut luoda käytäntöjä, joilla saadaan järjestöjen, yhdistysten ja seurakunnan tarjoamat palvelut esiin ja täydentämään kaupungin tarjoamia palveluita. Yhteistyöllä on luotu kanavia kuulla niin järjestöjen kuin kaupunkilaistenkin tarpeita ja keinoja ratkaista niitä yhdessä. Lue lisää: Järjestösotehanke 113.
Rovaniemellä yli 60 järjestön yhteenliittymä Rovaniemen Neuvokas aloitti yhteistyössä paikallisen yrityksen kanssa maksuttoman, kauppojen lahjoittamien päiväysmerkittyjen tuotteiden jakelun +70-vuotiaille. Järjestöjen koordinoimat vapaaehtoiset ja mukana olleen yrityksen henkilökunta jakoivat ruokaa ihmisten koteihin arkipäivinä maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin aamupäivien aikana. Rovaniemen kaupunki oli mukana rahoittamassa toimintaa. Lue lisää: Rovaniemen Neuvokas.
Hyvät käytännöt: Reilu ja rakentava järjestö-kuntakumppanuus
Pohjois-Pohjanmaalla on ollut käynnissä kampanja, jonka tavoitteena on tarjota kunnille ja maakunnallisille organisaatioille sekä järjestöille tietoa siitä, millainen on järjestöystävällinen kunta ja maakunta. Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta on laatinut kunnille suositukset järjestöyhteistyöhön. Kunnat voivat arvioida omaa edistymistään järjestöystävällisyydessä teettämällä järjestöystävällisen kunnan testiä yhdistyksillä esimerkiksi yhdistysilloissa. Kuntien järjestöystävällisyyttä voidaan selvittää myös vuosittain toteutettavalla kunnan järjestöyhteistyön kartoituksella. Lue lisää: Järjestöystävällinen Pohjois-Pohjanmaa.
Keski-Suomessa on onnistuttu järjestöyhteistyön rakenteilla vahvistamaan yhteistyötä sekä järjestöjen että järjestöjen, maakuntaliiton, sairaanhoitopiirin ja kuntien kesken. Samalla on onnistuttu vahvistamaan järjestöjen roolia palveluiden käyttäjien äänitorvena. Keski-Suomen järjestöareena on toiminut vuodesta 2008 alkaen ja vuonna 2019 perustettiin järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytä tiivistämään järjestöjen yhteistyötä, vaikuttamistyötä sekä vahvistamaan järjestöjen asemaa. Kumppanuuspöytä ei ole sidoksissa poliittiseen päätöksentekoon eikä valtakunnallisiin uudistuksiin tai niiden mahdolliseen kariutumiseen. Kumppanuuspöydän ansiosta maakuntaan on syntynyt lukuisia uusia järjestöjen toimialakohtaisia verkostoja, esimerkkinä sote-järjestöjen verkostot. Lue lisää: Maakunnalliset järjestöyhteistyön rakenteet – case Keski-Suomi.
Lapin liittoon on perustettu järjestöjen aloitteesta maakunnallinen järjestöneuvottelukunta. Neuvottelukunta tekee järjestötoimintaa näkyväksi ja tunnetuksi. Se edistää järjestöjen keskinäistä yhteistyötä sekä syventää järjestöjen, kuntien ja maakunnan yhteistyötä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä tukemalla järjestöjen tiivistä integroitumista hyvinvointiohjelmatyöhön. Neuvottelukunta toimii järjestöjen ja alueviranomaisten yhteistyöelimenä, antaa lausuntoja ja nimeää järjestöedustajia maakunnallisiin työryhmiin sekä vastaa maakunnallisen järjestöstrategian toteuttamisesta, toimeenpanosuunnitelman seuraamisesta ja päivittämisestä. Lue lisää: Järjestöneuvottelukunnan tehtävät ja rakenne.
Pohjois-Karjalassa toimii paikallinen järjestöasiain neuvottelukunta JANE, järjestöjen yhteistyöryhmä, joka toimii vuoropuhelussa kunnan kanssa. Toiminnan tavoitteena on yhteistyön lisääminen yhdistysten välillä ja päällekkäisyyksien karsiminen, yhdistyskentän voimien vahvistaminen, yhteistyön tiivistäminen yhdistysten ja kunnan välillä ja vaikuttaminen: yhdistyskentän äänen tuominen kunnan kehittämistoimintaan. Kunnan näkökulmasta rakenne helpottaa yhteydenpitoa ja esimerkiksi järjestöedustajan nimeämistä kaupungin tai kunnan työryhmiin. Lue lisää: PAIKALLIS-JANET.
Tampereella toimiva Järjestöedustamo on Tampereen kaupungin ja tamperelaisten järjestöjen edustajista koostuva yhteistyöelin. Järjestöedustamon päätehtävä on yhteistyön kautta edistää kuntalaisten hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä. Järjestöedustamo mm. mahdollistaa järjestöjen osallistumisen nykyistä vahvemmin kaupungin strategisten osa-alueiden arviointiin ja kehittämiseen, kokoaa kuntalaisten hyvinvointiin ja arjessa pärjäämiseen liittyvää tietoa sekä tunnistaa palvelutarpeita ja hyvinvointivajeita. Lue lisää: Järjestöedustamo.
Understödsföreningen för svenskspråkig missbrukarvård r.f. (USM r.f.) bedriver halvvägshem/stödboende sedan år 1995 och övriga eftervårdstjänster i Malax sedan år 2007. Halvvägshemmet kom till i samarbete med och på initiativ av Pixnekliniken, som erbjuder vård för personer med beroendeproblematik. Primärvårdstiden på Pixnekliniken ansågs vara otillräcklig för personer med tyngre och svårare problematik och efter ett märkbart uppkommet behov startade man stödboendeverksamheten (kallat halvvägshemmet) i föreningens regi. USM och Pixnekliniken har genom åren samarbetat genom att skapa en fungerande vårdkedja som sträcker sig från rehabilitering till en långsiktig eftervård med fokus på integrering i samhället. USM:s samarbets- och upptagningsområde är alla svensk- och tvåspråkiga kommuner runtom i Finland. Tillsammans med klienters hemkommuner görs en omfattande plan för eftervården för att möjliggöra en trygg flytt tillbaka till hemorten efter avslutad tid på boendet. Målsättningen är alltså att klienten i mån av möjlighet återvänder till sin hemort då hen är redo för det. Läs mer: Understödsföreningen för Svenskspråkig Missbrukarvård.
Folkhälsans förbund och kommuner samarbetar gällande mobbningsförebyggande arbete samt trivselfrämjande insatser i skolan. Vänelevs- och tutorverksamhet som finansieras med stöd av STEA är en kamratstödjande verksamhet som ökar ungdomars mentala välbefinnande och delaktighet. Fokus ligger på att underlätta stadieövergång och introduktion till en ny skola. Likabehandling, jämlikhet och förbyggande av sexuella trakasserier är centrala frågor där organisationerna verkar tillsammans med kommunens pedagoger och elevvårdspersonal. Läs mer: Vänelevs- och tutorverksamhet.
Järjestöjen neuvonnalla tärkeä rooli
Järjestöjen tarjoamalla neuvonnalla on myös keskeinen merkitys. Sosiaali- ja terveysyhdistykset ovat oman alansa tietopankkeja, joihin kertyy jatkuvasti niiden edustamia ihmisryhmiä koskevaa erityistietoa, esimerkiksi erilaisiin sairauksiin, vammoihin ja erityisiin elämäntilanteisiin liittyvää asiantuntija-, kokemus- ja vertaistietoa. Yhdistykset tavoittavat haavoittuvia ryhmiä, joille nykyiset palvelut ja etuudet ovat liian vaikeita hahmottaa, tai jotka tarvitsevat monenlaista neuvontaa ja tukea elämäntilanteessaan. Yhdistysten neuvonta on erityisen tärkeää esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Neuvonnan tarve on myös kasvanut eniten haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä edustavissa yhdistyksissä.
Järjestöbarometri 2020:n tulokset osoittavat, että kansalaiset eivät aina löydä tai saa julkisia palveluita ja etuuksia koskevaa tietoa julkiselta puolelta, vaan paikalliset sosiaali- ja terveysyhdistykset paikkaavat neuvonnallaan tiedonsaannin puutteita. Myös esimerkiksi eri sairauksia ja niiden kanssa elämistä koskevaa tietoa haetaan paljon yhdistyksistä. Järjestöbarometrin mukaan peräti kaksi kolmesta (67 %) paikallisyhdistyksestä antaa julkisia palveluja ja etuuksia koskevaa neuvontaa. Muita yleisemmin neuvontaa tarjoavat työttömien yhdistykset ja aistivammayhdistykset. Tätä järjestöjen työpanosta ei ole varaa menettää.
Käytännön työ osoittaa, että järjestöt ovat itsestään selviä kuntien kumppaneita. Koronakriisin aiheuttamien laajojen taloudellisten tappioiden seurauksena järjestöjen tarjoaman tuen tarve tulee lisääntymään. Myös järjestöjen tarjoaman merkityksellinen tekemisen ja vertaistoiminnan tärkeys korostuu. Koronakriisistä selviäminen vie paljon yhteiskunnan niin taloudellisia, inhimillisiä kuin sosiaalisia voimavaroja, ratkaisuja on löydettävä yhteistyössä koko kansalaisyhteiskunnan ja sen järjestöjen kanssa.
Järjestöjen tuki
Kunnan on tarjottava paikallisille järjestöille maksuttomia tai kohtuuhintaisia toimitiloja ja mahdollistaa näin kansalaisjärjestötoimintaa. Kunta-avustukset ovat tärkeitä erityisesti pienille yhdistyksille. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen määrärahoihin tulee varata rahoitus järjestöavustuksia varten.
Vahva ja dynaaminen kansalaisyhteiskunta luo ja ylläpitää yhteenkuuluvuutta ja yhteisvastuuta. Apua ja tukea tarvitsevia on jokaisessa kunnassa. Järjestöjen tavoitteena on turvata yhdessä kunnan kanssa lähiyhteisön tuki kaikille sitä tarvitseville.
Erityisesti pienten järjestöjen toiminnalle kuntien avustuksilla on suuri merkitys. Järjestöbarometri 2020 mukaan paikallisen sote-yhdistyksen keskimääräinen vuosibudjetti on noin 7400 euroa ja peräti 82 prosenttia toimii pelkin vapaaehtoisvoimin. Panostus järjestöjen resursseihin on tärkeä investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. 56 prosenttia yhdistyksistä saa toimintaansa avustusta kunnilta. Myönnetty avustus on keskimäärin 700 euroa vuodessa. Kunta-avustusten kehitys huolettaa yhdistyksiä. Barometrin mukaan 23 prosentilla yhdistyksistä avustusten määrä on vähentynyt ja 3 prosentilla loppunut kokonaan.
Järjestöystävällinen kunta tukee kansalaistoimintaa myös tarjoamalla tiloja kansalaistoiminnalle. Yli puolet järjestöistä toimii kunnan omistamissa tiloissa. Näistä 35 prosenttia saa tilat käyttöönsä maksutta. Ilmaiset tai edulliset toimitilat ovatkin yhdistysten elinehto. Järjestöbarometri 2020 mukaan 25 prosentilla yhdistyksistä kustannukset ovat kasvaneet kahden viimeisen vuoden aikana: tilamaksut ovat kohonneet tai ilmaiset tilat ovat muuttuneet maksullisiksi.
Koronaepidemian aiheuttamat poikkeusolot osoittivat, miten tärkeää on, että kunnat tukevat järjestöjä, jotta järjestöjen tuottamat palvelut ja tuki jatkuu myös kriisin keskellä ja sen jälkeen. Esimerkiksi osa kunnista eivät perineet järjestöiltä takaisin rahoja peruuntuneista palveluista ja osa luopui järjestöjen tilavuokrista kriisin aikana.
Sote-uudistus
Kunnan on sovittava maakunnan kanssa selvästä rahoitusvastuusta sellaisten järjestöpalveluiden turvaamiseksi, jotka sijoittuvat sote-uudistuksessa mukana olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden ja ehkäisevän toiminnan välimaastoon. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi kriisikeskukset, mielenterveyskuntoutujien klubitalot ja erilaiset kohtaamispaikat. Sote-uudistus ei saa aiheuttaa katvealueita järjestöjen toimintaedellytyksiin ja ihmisten tarvitsemiin palveluihin.
Sote-uudistuksen seurauksena hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuu jaetaan maakuntien ja kuntien kesken. On tärkeää, että järjestöt nähdään molemmissa tärkeinä kumppaneina, joiden toimintaedellytyksistä halutaan myös jatkossa huolehtia.
Järjestötoiminta ja järjestöjen auttamistoiminta varmistavat ihmisten osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia ja huomioi ne ihmisryhmät, joihin julkiset palvelut eivät yllä. Sote-järjestöille tyypillinen auttamistoiminta (järjestölähtöinen auttamistyö) on yleishyödyllistä toimintaa, joka voi olla esimerkiksi vertaisryhmätoimintaa, kohtaamispaikkatoimintaa tai vapaaehtoista ystäväpalvelua. Järjestöjen yleishyödyllisen toiminnan toimintaedellytysten varmistaminen sekä paikallisella että alueellisella tasolla on hyvinvointi-investointi.
Kannustammekin kuntia järjestölähtöisen auttamistoiminnan tukemiseen. Järjestöt voivat ottaa koppia osattomuuden uhreista vain, jos niillä on riittävät toimintaresurssit. Kuntien avustukset mahdollistavat kustannustehokkaan toiminnan ihmisten arjen jaksamisen tukena.
Toimenpiteet kunnissa: aktiivinen kansalaisyhteiskunta on kunnan sydän
- Kuntalaisten hyvinvointia edistetään parhaiten sellaisilla toimintamalleilla, jotka kunta on kehittänyt yhdessä alueensasote-järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa kohderyhmälähtöisesti. Kun aluehallinnon rakenteet uudistuvat, tämä tarve korostuu.
- Kuntien ja järjestöjen yhteistyön tulee perustua tasavertaisuuteen sekä selkeään työnjakoon.Paikallisten yhdistysten tuottamat palvelut ja neuvonta ovat tärkeä ottaa käyttöön osana palvelupolkuja.
- Järjestöystävällisen kunnan toiminnan lähtökohta on kuntalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallisuus. Tähän kuuluu järjestöjen ja kuntalaisten kuuleminen, kumppanuus, erilaiset asukasraadit sekä esimerkiksi vanhus- ja vammaisneuvostot.
- Kuntaan on nimettävä järjestökoordinaattori, jonka tehtävä on yhteiskehittäminen sekä yhteistyö kunnan ja kansalaisjärjestöjen välillä. Järjestökoordinaattori voi toimia myös laajemmin kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavana hyte-koordinaattorina.
- Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen määrärahoihin on varattava rahoitus järjestöavustuksia varten.
- Kunnan on tarjottava paikallisille järjestöille maksuttomia tai kohtuuhintaisia toimitiloja ja mahdollistaa näin kansalaisjärjestötoimintaa. Kansalaistoiminnan tukeminen on kannattava hyvinvointi-investointi.
- Kunnan on sovittava hyvinvointialueen kanssa selvästä rahoitusvastuusta sellaisten järjestöpalveluiden turvaamiseksi, jotka sijoittuvat sote-uudistuksessa mukana olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden ja ehkäisevän toiminnan välimaastoon. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien klubitalot ja erilaiset kohtaamispaikat. Sote-uudistus ei saa aiheuttaa katvealueita.
Artikkeli on osa SOSTEn kuntavaalit 2021 tavoitteista.