Skip to content

SOSTEn kuntavaalitavoitteet: tulevaisuuden hyvinvointikunta syntyy investoinneista

Kuntavaalit
Kuntavaalit

Tulosta artikkelin lyhennelmä taitettuna

Tulevaisuuden hyvinvointikunta ei synny itsestään.  Sen rakentamiseen tarvitaan kuntapäättäjiä, jotka haluavat parantaa kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä katsoa päätöksenteossa lähivuosia pidemmälle.

Hyvinvointitalous

Kunnissa on nojattava entistä vahvemmin hyvinvointitalouden strategiaan, jossa hyvinvointivaikutusten arviointi ja politiikan tekeminen hyvinvointitavoitteet edellä ovat keskiössä.

Hyvinvoivat kuntalaiset ovat keskeisessä asemassa kunnan elinvoimaa ja kestävää tulevaisuutta rakennettaessa. Tulevaisuuden hyvinvointikunnan rakentamiseen tarvitsemme kuntapäättäjiä, jotka ovat kiinnostuneita kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja jotka uskaltavat arvioida päätöksenteon vaikutuksia lähivuosia pidemmälle.

Kunnanvaltuusto vastaa kunnan strategisista päätöksistä, joilla kunnassa luodaan edellytykset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle sekä hyvinvointi-investoinneille. Kunnissa on nojattava entistä vahvemmin hyvinvointitalouden strategiaan, jossa politiikkaa tehdään hyvinvointitavoitteet edellä.

Strategisessa, hyvinvointitaloudellisessa toiminnassa kaikilla hallinnonaloilla on velvollisuus ottaa hyvinvointi- ja terveysnäkökohdat huomioon omissa suunnitelmissaan ja päätöksiä tehtäessä. Kunnan johtoryhmä koordinoi toimintaa. Suurissa kunnissa tarvitaan jatkossakin hyvinvointiryhmä, johon kuuluu eri hallinnonalojen edustajia.

Pelkkä strateginen pohdiskelu ei riitä. Olennaisinta on strategian pohjalta tehtävä käytännön työ kuntalaisten osallisuuden vahvistamiseksi, hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi. Vapaaehtoisten, järjestöjen, viranomaisten ja yritysten keskinäisellä yhteistyöllä löytyvät parhaat tavat edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Keskeisessä roolissa ovat myös kunnan asukkaat. Kuntien tulevaisuutta rakennetaan moniäänisesti, kuntalaisia kuullen.

Hyvät käytännöt: Paikka auki -avustusohjelma
Nuorten Ystävät ry:n koordinoima Paikka auki -avustusohjelma on yksi STM:n avustusohjelmista vuosille 2018-2021. Sen tavoitteena on edistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten ja osatyökykyisten (ilman ikärajaa) työllistymistä. Avustusta voivat hakea suomalaiset sote-alan järjestöt. Järjestöillä on mahdollisuus palkata osatyökykyinen tai työelämän ulkopuolella oleva nuori vuodeksi järjestöön töihin ja avustus kattaa palkkakulut täysimääräisenä. Vuosittain mukana on ollut noin 200 järjestöä/palkattua henkilöä. 2019 tehdyn selvityksen mukaan 91% ohjelman kautta palkatuista työntekijöistä olivat tyytyväisiä työhönsä ja 2/3 kertoo myönteisistä elämän muutoksista. Paikka auki -työn jälkeen 20% oli saanut uuden työn, 30% hakee uutta työtä, 7% oli saanut opiskelupaikan, 27% hakee opiskelupaikkaa ja 22% palkattiin järjestöön ohjelman päätyttyä. Ohjelman kautta palkatuista 63% oli selvityksen mukaan nuoria, 24% osatyökykyisiä ja 13% osatyökykyisiä nuoria. Ohjelma tarjoaa järjestöille uusia ideoita ja näkökulmia, lisäresursseja, viestinnän kehittämistä ja mahdollisuuden tarjota työtä, tukea ja jatkopolkuja nuorille ja osatyökykyisille. Lue lisää: ohjelman tuloksista (pdf).
Hyvät käytännöt: Lapsibudjetointi
Pääministeri Marinin hallitusohjelmaan kirjattuun ja valmisteilla olevaan Kansalliseen lapsistrategiaan liittyen hallitus sitoutuu edistämään myös päätösten lapsivaikutuksia ja lapsibudjetointia. Lapsibudjetoinnissa kyse on talousarvion lapsiin kohdistuvien määrärahojen tarkastelusta kokonaisuutena hallinto- ja toimialarajat ylittäen. Lapsibudjetointi on talousarvion tarkastelemista lapsen oikeuksien näkökulmasta ja sen keskeinen tavoite on palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin mahdolliseksi tekeminen. Lapsibudjetointia on toteutettu onnistuneesti Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa ja Oulussa. Oulun lapsibudjetoinnin mallia on käytetty yhtenä osana Valtioneuvoston selvitystä lapsilähtöisestä budjetoinnista. Lue lisää: Valtioneuvoston raportti: Selvityksestä tukea lapsibudjetointiin: mallit, työvälineet ja tiekartta valtiolle ja kunnille.

Investoinnit

Elinvoimainen kunta satsaa tuottavuutta, työllisyyttä ja toimintakykyä parantaviin investointeihin sekä monipuolisiin rakenteellisiin uudistuksiin. Tarvitaan panostuksia muun muassa koulutukseen, kaikkien työllistymisen parantamiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen.

Koronapandemia vaikutti voimakkaasti niin kuntien kuin kuntayhtymienkin talouteen. Kuntaliiton kuntakyselyihin perustuvan arvion mukaan koronaepidemia heikentää kuntataloutta 1,7 miljardilla eurolla vuonna 2021.

Suomen suuri valinta tehdään lähivuosina kulukurin ja uuden kasvun välillä, toisin sanoen pienenevän kakun jakamisen ja kakun kasvattamisen välillä. Hyvinvointiyhteiskunnan menestys on nojannut siihen, että koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluita ei nähdä vain menoeränä, vaan myös pidemmällä aikavälillä taloudellista hyötyä tuottavina satsauksina. Vaikka julkisen talouden tila on heikentynyt, hätäisiin julkisten menojen leikkauksiin ei pidä tulevina vuosina lähteä.

Kunnissa on nojattava entistä vahvemmin hyvinvointitalouden strategiaan, jossa esimerkiksi hyvinvointipalvelut nähdään investointeina ihmisiin ja sitä kautta kunnan elinvoimaan. Hyvinvointi-investoinneissa on kyse ihmisiin sijoittamisesta ja ne ovat keskeisiä koko kunnan elinvoimalle.
Hyöty investoinneista voi näkyä esimeriksi lasten, nuorten ja perheiden parempana hyvinvointina, kuntalaisten vähempänä sairastavuutena, ikäihmisten hyvänä toimintakykynä, asukkaiden osallisuutena, luottamuksena ja viihtyvyytenä sekä lopulta myös verotuloina paremman työllistymisen ja työkyvyn kautta.

Hyvät käytännöt: Kaatumiset kuriin
UKK-instituutin Kaaos-klinikkatutkimus osoitti, että lähes joka kolmas ikääntyneiden kaatuminen ja kaatumisvamma sekä joka neljäs kaatumisen aiheuttama murtuma voidaan ehkäistä. Suurentuneessa kaatumisvaarassa oleville henkilöille tehtiin laaja kaatumisvaaran arviointi ja yksilöllinen suunnitelma kaatumisvaaran vähentämiseksi. Toimintaan sisältyi mm. liikunta- ja ravitsemusneuvontaa, lääkityksen ja näön tarkistamista sekä asuin- ja elinympäristön turvallisuuden kohentamista. Yhden lonkkamurtuman keskimääräisiksi kustannuksiksi on laskettu 22 000 euroa. Kuvitteellisessa 50 000 asukkaan kaupungissa, jossa yli 65-vuotiaita on 20 % lonkkamurtumien kustannukset ovat tilastojen mukaan vähintään 1 760 000 euroa vuodessa. Ennaltaehkäisemiseen vaadittavat kustannukset ovat tässä tapauksessa yhteensä 110 000 euroa vuodessa. Jos uusien lonkkamurtumien ilmaantuvuus laskee 0,7 prosenttiin kaupungin yli 65-vuotiaista, säästöt ovat vähintään 220 000 euroa vuodessa. Jos ilmaantuvuus laskee 0,6 prosenttiin, säästöt ovat vähintään 440 000 euroa ja samalla ehkäistään myös muita kaatumisten aiheuttamia murtumia ja vammoja sekä parannetaan ikäihmisten elämänlaatua ja toimintakykyä, mikä mahdollistaa kotona asumisen pidempään. Lue lisää: CASE KAATUMISVAARAN ARVIOINTI: Kaatumiset kuriin (pdf).
Hyvät käytännöt: Terapiatakuu
Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat OECD:n arvion mukaan noin 11 miljardia vuodessa. Valtaosa kustannuksista johtuu sairauslomapäivistä, työkyvyttömyyseläkkeistä ja työelämän kustannuksista. Terapiatakuun toteutuessa täysimääräisesti, sen lisäkustannukset terveydenhuollolle olisivat n. 30 miljoonaa euroa. Varhaisen psykoterapian tiedetään kuitenkin vähentävän muiden terveydenhuoltopalvelujen käyttöä, josta syntyisi noin 5 miljoonan euron säästö. Noin 6 prosenttia hoidetuista siirtyy etuuksista työelämään, tuottaen noin 166 miljoonan kustannussäästön, perustuen työkyvyttömyyskulujen vähenemiseen (100 miljoonaa) ja ansioverotulojen kasvuun (66 miljoonaa). Näin psykoterapiaan sijoitettu euro merkitsee yli viiden euron säästöä. Lue lisää: terapiatakuusta (pdf).

Koulutuksella eriarvoisuutta vastaan

Sote-uudistuksen jälkeen koulutus on kunnan tärkein investointikohde. Koulutuksen laatuun panostaminen ja riittävä resursointi varhaiskasvatuksesta lähtien nostaa koulutustasoa, millä on myös suuri terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuutta vähentävä merkitys. Oppimisen tuki varhaislapsuudesta aina toiselle asteelle siirtymiseen on tehtävä mahdolliseksi.

Kunnan järjestämän perusopetuksen pitää antaa kaikille riittävä pohja jatkaa toiselle asteelle. Kuntien on tavoiteltava, että kaikki saavat vähintään toiseen asteen tutkinnon. Työllisyys-, elinvoima- ja aikuiskoulutuspanostuksillaan kunta voi varmistaa, että jokaisen osaaminen pysyy työmarkkinoiden vaatimalla tasolla.

Hyvät käytännöt: Euroopan terveet koulut -verkosto
SOSTEn koordinoimaan Euroopan terveet koulut -verkostoon Suomessa kuuluu yhteensä reilut 40 peruskoulua ja lukiota ympäri Suomen. Verkostoon omasta aloitteestaan hakeutuneet koulut näkevät tärkeänä panostaa oppilaiden ja koko kouluyhteisön hyvinvointiin ja terveyteen. Terveyden ja oppimisen nähdään keskeisesti linkittyvän toisiinsa. Oppilaiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet sekä yhteisöllisyys ovat keskeisessä asemassa koulujen toiminnassa. Verkoston tavoitteena on myös järjestöjen osaamisen hyödyntäminen kouluyhteistyössä oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lue lisää:
Schools for Health.

Kunnilla tärkeä rooli työllisyydenhoidossa

Koronakriisin vaikutukset työllisyyteen voivat olla pitkäkestoisia. Huolena on erityisesti nuorten, maahanmuuttajien, ikääntyvien sekä osatyökykyisten työnhakijoiden työttömyyden pitkittyminen. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Moni kunta on jo pitkään investoinut työllisyydenhoitoon lakisääteisten tehtävien lisäksi.

Kunnilla on tulevaisuudessakin tärkeä rooli erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistäjänä. Alueellisten erityispiirteiden huomioonottaminen, palveluiden tuottaminen lähipalveluina ja kunnan eri palveluiden yhdistäminen mahdollistavat yksilölliset työllistymispolut. Työllisyyden edistämisen kuntakokeilut ovat askel kohti pysyvämpää ratkaisua.

Työllistämisen kuntalisä, yrittäjyyden sekä järjestöjen työllisyyttä edistävien toimien tukeminen ovat tärkeitä elementtejä jatkossakin. Työpajatoiminta on turvattava laadukkaana lähipalveluna. Kannustamme kuntia työllisyysehdon käyttöönottoon julkisissa hankinnoissa.

Kunta on myös merkittävä työnantaja. Panostaminen henkilöstön hyvinvointiin ja työkyvyn edistämiseen on investointi, jolla on suora yhteys sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen vähenemiseen. Työnantajana kunta voi näyttää myös esimerkkiä rekrytoinnissa. Positiivisella erityiskohtelulla voidaan lisätä työllistymismahdollisuuksiltaan heikommassa asemassa olevien henkilöiden (esimerkiksi osatyökykyiset ja vammaiset) osuutta henkilöstössä.

Järjestöt tarjoavat myös osatyökykyisille ja muuten vaikeasti työllistyville ihmisille työllistymispolkujen alkuja, mitä kannattaa kunnissa hyödyntää ja tukea.

Hankinnoissa on kuultava asiakasta

Valtakunnallisen hankintastrategian mukaisesti kuntien tulee tunnistaa julkiset hankinnat strategisina toimintoina ja hyödyntää niitä niin työllisyys- kuin ilmastotavoitteidenkin saavuttamiseksi. Hankinnoissa tähtäimessä tulee aina olla mahdollisimman hyvä laatu, hinta ei saa olla ainoa ratkaiseva tekijä.

Erityisesti sosiaalipalvelujen hankinnan tulee aina perustua asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Heitä tai heidän edustajiaan on kuultava hankintoja valmisteltaessa ja palveluita kehitettäessä. Etenkin iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden pitkäkestoisissa, joskus koko elämän mittaisissa palveluissa, yksilöllisten tarpeiden huomioiminen on välttämätöntä.

Terveyden edistäminen

Terveyden edistäminen on konkreettisia tekoja: esteettömyyttä, turvallisia, viihtyisiä ja yhteisöllisyyteen kannustavia ympäristöjä, valaistuja katuja, aurattuja teitä sekä esimerkiksi monipuolisia kulttuuri-, sivistys- ja vapaa-ajan palveluita. Erityisen tärkeää rakennetun ympäristön turvallisuus ja esteettömyys on esimerkiksi ikäihmisille. Liikkumisella ja hyvällä toimintakyvyllä on suotuisia vaikutuksia kaikkien kuntalaisten mielen hyvinvointiin. Terveyden edistäminen on kaikkien hallintokuntien yhteinen asia.

Hyvinvointi ja terveys syntyvät ja sitä ylläpidetään arjen ympäristöissä, joissa ihmiset asuvat, opiskelevat, työskentelevät ja viettävät vapaa-aikaansa. Tästä syystä tarvitaan kaikkien hallinnonalojen mukaan tuloa niin, että hyvinvointi- ja terveysvaikutukset huomioidaan ennakolta päätöksiä valmisteltaessa. Näillä päätöksillä voidaan vahvistaa tai heikentää ihmisten valinnan mahdollisuuksia ja terveellisiä elintapoja. Yksittäiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteet jäävät usein tehottomiksi, elleivät yhteiskunnan rakenteet ja yleinen ilmapiiri tue niitä.

Kunnissa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi sen keskeisimmistä tehtävistä ja tämän tehtävän painoarvo kasvaa sote-uudistuksen seurauksena. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnissa pitää tehdä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen eli hyvinvointitalouteen nojaavaa politiikkaa: varmistaa koulujen ja päiväkotien kyky vastata jokaisen lapsen yksilöllisiin oppimisen ja hyvinvoinnin tarpeisiin, ehkäisevää lastensuojelua ja perheiden varhaisen tuen resursointia. Se tarkoittaa jokaiselle toisen asteen koulutusta, vireitä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita sekä esimerkiksi elinympäristöjen viihtyvyyttä ja turvallisuutta.

Hyvät käytännöt: hyvinvointijohtamisella hyvinvointitaloutta
Hyvinvointitaloutta pitää suunnitella ja johtaa, jotta se toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvinvointijohtamiseen tarvitaan selkeä johtamisjärjestelmä ja nimetyt vastuut. Ylin johto vastaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä kunnassa että maakunnassa. Monessa kunnassa toimiikin hyvinvointiryhmä. Hyvinvointijohtamisen päämääränä ovat hyvinvoivat, terveet ja työkykyiset asukkaat kunnissa ja alueilla. Hyvinvointia ja terveyttä tukevien tavoitteiden ja toimien tulisi näkyä kunnan ja maakunnan kaikessa päätöksenteossa. Lue lisää hyvinvointitaloudesta, johtamisesta, arvioinnista sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannusesimerkeistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.

Onnistunut hyte vaatii suunnitelmallisuutta ja yhteistyörakenteita

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Suunnittelu tulee toteuttaa strategiatyön sekä näihin pohjautuvan vuotuisen suunnittelun kautta. Tulevaisuuden hyvinvointikunnan toiminta perustuu ajantasaiseen tietoon väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tiedosta tulee luoda tarvittavat seurantajärjestelmät.

Hyvinvointikertomus on kunnassa eri toimialojen yhdessä laatima tietopaketti kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Se on työväline, jolla tuetaan hyvinvointitiedolla johtamista ja päätöksentekoa. Hyvinvointikertomuksen ytimeen on nostettava ajantasainen ja yhdessä järjestöjen kanssa kerätty kokemustieto.

Vaikuttava hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii yhteistyörakenteita. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää verkostoja paikalliselle tasolle ja maakuntiin. Jokaiseen kuntaan on nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori, joka sovittaa yhteen kunnan ja sidosryhmien välistä työtä ja on linkki maakuntatason hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Ympäristöt edistämään terveyttä ja hyvinvointia

Elinoloilla ja ympäristötekijöillä on väestötasolla merkittävämpi rooli hyvän terveyden synnyttämisessä ja ylläpidossa kuin palveluilla tai yksilöllisillä terveystottumuksilla. Siksi kunnissa tarvitaan yhdyskuntasuunnittelua, joka edistää eheää yhteiskuntarakennetta, esteettömyyttä ja luo puitteita ihmisten keskinäistä tukea mahdollistaville kohtaamispaikoille.

Liikkumisella ja hyvällä toimintakyvyllä on suuri merkitys myös kansansairauksien ehkäisyn ja mielen hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvointikunnassa on kehitettävä liikuntaa suosivia arkiympäristöjä edistämään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Terveellinen ja turvallinen ympäristö on vähentänyt tapaturmien ja sairauksien määrää ja ympäristön terveysvaikutukset tunnistetaan nykyisin entistä paremmin. Jokaisen toimialan on tiedostettava omat tehtävänsä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Mielekäs ympäristö ja tekeminen ovat nähtävä hyvinvointi-investointeina tulevaisuuteen.

Koettu turvallisuuden tunne vaikuttaa terveyteen monella tavalla työ, – asuin, – ja vapaa-ajan ympäristöissä. Hyvinvointikunnassa onkin panostettava fyysisen ympäristön rinnalla psykososiaalisiin ympäristötekijöihin esimerkiksi kehittämällä sosiaalisia turvaverkkoja yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Ilmastonmuutoksen torjunta

Kuntien rooli ilmastomuutoksen hyvinvointiin kohdistuvien riskien torjunnassa on keskeinen, ja ilmastoimet ovat investointi kuntalaisten pidemmän aikavälin hyvinvointiin. Ilmastonmuutoksen hillintätoimet voivat edistää terveellisiä elintapoja ja vähentää ilmansaasteiden terveyshaittoja kunnissa.

Kuntien konkreettiset ilmastotoimet ovat investointi hyvinvointiin. Suomessa ilmastonmuutoksen on arvioitu vaikuttavan etenkin helteistä aiheutuviin terveyshaittoihin, vesivälitteisten epidemioiden sekä eläinten levittämien sairauksien lisääntymiseen, liukastumistapaturmiin ja rakennusten kosteusvaurioihin liittyvien sisäilmaongelmien yleistymiseen. Näiden haittojen on arvioitu olevan joko kustannuksiltaan suuria, yleisiä tai yksilötasolla vakavia.

Kuntien ja kuntapäättäjien rooli ilmastonmuutoksen hyvinvointiin kohdistuvien riskien torjunnassa on varsin keskeinen, koska tarvittavat toimet Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, esimerkiksi liikenteen, hankintojen, rakentamisen ja energiantuotannon suhteen, tehdään suurelta osin kunnissa.

Ilmastotoimilla tuetaan terveellisiä elintapoja

Kunnat voivat ilmastotoimillaan myös edistää terveellisiä elintapoja esimerkiksi lisäämällä kasvisruuan tarjontaa kouluissa ja parantamalla pyöräilyn ja kävelyn infrastruktuuria. Lisäksi monilla kuntien ilmastonmuutoksen hillinnän toimilla voidaan vähentää ilmansaasteiden terveyshaittoja.

Kävelyn ja pyöräilyn lisäämiselle on hyvät mahdollisuudet, koska Suomessa puolet automatkoista on alle kuuden kilometrin pituisia. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan jo 20 % kävelyn lisäys tuottaisi terveyshyötyä 3,3 miljardin euron arvosta ja pyöräilyn samansuuruinen lisäys 1,1 miljardin euron arvosta.

Finravinto-tutkimuksen mukaan punaisen lihan ja tyydyttyneen rasvan saantisuositukset ylittyvät isolla osalla suomalaisia ja kasviksia taas syödään suosituksia vähemmän. Kasvisperäisen ruoan lisääminen joukkoruokailussa korjaa tätä epätasapainoa samalla kuin vähentää ruokapalveluhankintojen päästöjä.

Ilmansaasteet aiheuttavat Suomessa vuosittain 1600–1800 ennenaikaista kuolemaa, ja niiden haittakustannukset ovat noin 2 miljardia euroa. Näitä haittoja voidaan vähentää liikenteen päästöjä vähentämällä, polttoon perustumattomien uusiutuvien energialähteiden osuutta lisäämällä ja energiatehokkuutta parantamalla.

Hyvät käytännöt: Ilmastoystävällinen kunta

Hyvinkäällä on laadittu Hyvinkään kestävä liikkuminen 2030 -ohjelma, jolla tavoitellaan kestävien kulkutapojen eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuden lisäämistä. Hyvinkäällä panostetaan kestävään liikkumiseen, koska se lisää terveyttä, hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä vähentää hiilidioksidipäästöjä ja ilmansaasteita. Kävelyn 20 % prosentin lisäyksen vuoteen 2030 mennessä on arvoitu tuottavan 1,9 miljoonan säästöt ja pyöräilyn 40 % lisäyksen 1,1 miljoonan säästöt. Lue lisää: Hyvinkään kestävä liikkuminen 2030.

Pyöräilyn edistämisessä on onnistuttu erityisen hyvin Oulussa ja Joensuussa, jossa pyöräilyn edistämiseen on satsattu jo pitkään. Varsinkin talvipyöräilyn osuudessa on suuri ero verrattuna muihin kaupunkeihin. Oulussa talvella 9 % matkoista pyöräillään, Joensuussa 6 %, Helsingissä ja Turussa 2 % ja Tampereella vain 1 %. Taustalla on väylien ja niiden kunnossapidon laatu. Lue lisää: Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus.

Helsingissä hankinnat kattavat 40 % kaupungin menoista. Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartassa tavoitteeksi on asetettu kiertotalouskriteerien sisällyttäminen asteittain kaikkiin kaupungin hankintoihin. Nämä kriteerit vähentävät merkittävästi materiaalinkulutusta, syntyvän jätteen määrää, kuljetuksia ja näistä aiheutuvia päästöjä. Lue lisää: Kierto- ja jakamistalous ratkaisemaan suuria kestävyyshaasteita.

 

 

Toimenpiteet kunnissa: tulevaisuuden hyvinvointikunta syntyy investoinneista

  • Kunnissa on nojattava entistä vahvemmin hyvinvointitalouden strategiaan, jossa hyvinvointivaikutusten arviointi ja politiikan tekeminen hyvinvointitavoitteet edellä ovat keskiössä.
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä hyvinvointi-investointeja on suunniteltava osana strategiatyötä ja siihen pohjautuvaa vuotuista suunnittelua. Näin siitä saadaan suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Hyte on kaikkien hallintokuntien yhteinen asia.
  • Elinvoimainen kunta syntyy investoinneista.Kestävän kasvun tie rakentuu tuottavuutta ja työllisyyttä nostaville investoinneille sekä monipuolisille rakenteellisille uudistuksille.
  • Kunnissa on panostettava koulutuksen laatuun ja resursointiin varhaiskasvatuksesta lähtien aina toisen asteen maksuttomuuteen. Koulutustason nostolla on myös suuri terveyden eriarvoisuutta vähentävä merkitys.
  • Kunnilla on tärkeä rooli erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistäjänä. Työllistämisen kuntalisä, yrittäjyyden sekä järjestöjen työllisyyttä edistävien toimien tukeminen ovat tärkeitä elementtejä jatkossakin.
  • Sote-palveluhankinnoissa tärkeintä on yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Asiakkaita on kuultava hankintoja valmisteltaessa. Hinta ei saa olla ainoa hankintapäätösten ratkaiseva tekijä, vaan hankinnoilla on aina tavoiteltava mahdollisimman hyvää laatua.
  • Tulevaisuuden hyvinvointikunnan toiminnan on perustuttava ajantasaiseen tietoon väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tälle tiedolle on luotava seurantajärjestelmät.
  • Hyvinvointikertomuksen ytimeen on nostettava ajantasainen ja yhdessä järjestöjen kanssa kerätty kokemustieto.
  • Jokaiseen kuntaan on nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori, joka sovittaa yhteen kunnan ja sidosryhmien välistä työtä ja on linkki maakuntatason hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on perustettava sekä paikallisia että maakunnallisia verkostoja. Rakenteet ovat välttämättömiä yhteistyölle, eivät itseisarvo.
  • Kunnissa tarvitaan yhdyskuntasuunnittelua, joka edistää liikkumista, esteettömyyttä, arjen ympäristöjen turvallisuutta ja luo puitteita ihmisten keskinäistä tukea mahdollistaville kohtaamispaikoille.
  • Kunnat voivat ilmastotoimillaan edistää terveellisiä elintapoja ja vähentää ilmansaasteiden terveyshaittoja.

 


Artikkeli on osa SOSTEn kuntavaalit 2021 tavoitteista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

SOSTEs teser i kommunalvalet: Framtidens välfärd kommer att födas av investeringar

Kuntavaalit Ladda ner ett utskrivbart pdf-abstrakt Framtidens välfärdssamhälle kommer inte att födas av sig självt. För att bygga upp det behövs kommunala beslutsfattare som vill förbättra lokalinvånares hälsa och välbefinnande och se bortom de närmaste åren i beslutsfattandet. Välfärdsekonomin Kommunerna måste luta sig starkare mot en strategi för välfärdsekonomin, där bedömningen av välfärdseffekter och mål för […]

Artikkeli

SOSTEs teser i kommunalvalet: Det aktiva medborgarsamhället är kommunens hjärta

Kuntavaalit Ladda ner ett utskrivbart abstrakt Organisationerna fungerar som en plattform för medborgaråtgärder och inkludering och ger expertstöd till människor i olika livssituationer. Det finns människor i varje kommun som behöver hjälp och stöd. Inkludering Utgångspunkten för den organisationsvänliga kommunens verksamhet är att kommuninvånare och medborgarorganisationer är involverade. Detta inbegriper hörande av organisationer och kommuninvånare, partnerskap, […]

Uutinen

20.10.2020 09:30

SOSTE: Hyvinvoinnin lisääminen on kuntien tärkein tehtävä

Kuntavaalit SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kuntavaalitavoitteissa kuntia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjä yhdistää yhteinen tavoite, ihmisten hyvinvointi. Kuntiin tarvitaan päättäjiä, jotka haluavat parantaa kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä katsoa päätöksenteossa lähivuosia pidemmälle. Tulevaisuuden hyvinvointikunnan rakentamisessa tarvitaan kansalaisyhteiskunnan kuulemista, tukemista ja mukaan ottamista. Sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat alustana kansalaistoiminnalle ja osallisuudelle sekä tarjoavat asiantuntevaa tukea ihmisille […]