Sosiaali- ja terveysjärjestötoimijat näkevät niin peruspankkipalveluiden saatavuudessa kuin niiden laadussakin puutteita sekä kansalaisten että yhdistysten näkökulmasta. Tämä on huolestuttavaa, koska pankkipalvelut ovat välttämättömyyspalveluita, joita ilman ihmiset eivät tule toimeen eivätkä erilaiset yhdistykset ja seurat pysty toimimaan.
SOSTE antoi 26. toukokuuta 2023 valtiovarainministeriölle lausunnon peruspankkipalvelu- ja luottolaitoslainsäädännön muutostarpeista.
Oikeudesta peruspankkipalveluihin on säädetty luottolaitostoiminnasta annetussa laissa 610/2014. Sen mukaan niihin kuuluvat perusmaksutili ja siihen liittyvä tilinkäyttöväline, esimerkiksi debit-kortti, mahdollisuus nostaa ja tallettaa käteistä rahaa, maksutapahtumien toteuttaminen, kuten tilisiirrot, ja sähköinen tunnistusväline. Perusmaksutilipalvelua on tarjottava yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi kaikille kuluttaja-asiakkaille, jotka asuvat laillisesti ETA-valtiossa.
Pankkipalvelut ovat SOSTEn edustamien järjestöjen kokemuksen mukaan heikentyneet selvästi viime vuosina. Niitä koskevassa arvioinnissa ja lainsäädännössä on tärkeää tunnistaa ja ottaa huomioon erilaiset palvelunkäyttäjäryhmät ja palveluissa eriarvoisuutta synnyttävät asiat.
Pankkipalveluissa monenlaista eriarvoisuutta
Sähköisiä palveluita käyttämättömät ihmiset ovat pankkipalveluissa eriarvoisessa asemassa: palvelut ovat heille selvästi kalliimpia ja hankalampia käyttää: käyttäminen vie enemmän aikaa ja vaatii matkustamista yhä kauempana oleviin konttoreihin, mistä tulee lisää kuluja. Palveluita ei pysty käyttämään silloin, kun itselle sopii, vaan on mukauduttava puhelinaikoihin ja konttoreiden lyhyisiin aukioloaikoihin.
Toisaalta myöskään sähköiset palvelut eivät toimi kaikilla, jotka pystyisivät niitä käyttämään. Niitä ei välttämättä ole mukautettu eikä niiden toimivuutta varmistettu henkilöillä, joilla on toimintarajoitteita ja jotka käyttävät apuvälineitä.
Alueellinen eriarvoisuus näkyy selvästi pankkipalveluissa: palvelupisteisiin ja automaatteihin voi olla kymmenien kilometrien matka ja matkan päässä olevat palvelut ovat rajoitetusti avoinna. Samaan aikaan konttoriverkoston harvenemisen kanssa liikkuminen haja-asutusalueilla on vaikeutunut, kun julkista liikennettä on karsittu. Yhä enemmän pitää käyttää omaa autoa tai taksia, mikä lisää liikkumisen kustannuksia. Kaikissa kunnissa ei ole edes käteisautomaatteja.
Palvelut kalliita ja byrokraattisia yhdistyksille
Peruspankkipalveluilla ja niiden hinnalla on paljon merkitystä myös kansalaisyhteiskunnan toimivuudelle. Yhdistyksillä edellytetään olevan pankkitili, mutta tiliasiakkuudet ovat etenkin pienille yhdistyksille kohtuuttoman hintaisia. Myös byrokratia on lisääntynyt yhdistysten asiakkuuksissa.
Pankkien näkökulmasta järjestö- ja säätiömuotoiset toimijat rinnastuvat yrityksiin. Järjestöt velvoitetaan avaamaan pankkeihin yritystilit, mikä lisää byrokratiaa ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Pienimmille yhdistyksille pankkitilin avaaminen, käyttö ja ylläpito ovat niin kallis kuluerä, että järjestön varainhankinta kuluu kokonaan erilaisiin palvelumaksuihin. SOSTE korostaa, että Suomen Pankin asettaman tavoitteen mukaisesti yhdistykset tulisi rinnastaa pankkien toiminnassa yksityisasiakkaiksi.
Kansalaiset ja järjestöt voivat kertoa valtiovarainministeriölle näkemyksensä peruspankkipalveluista Ota kantaa.fi -palvelussa 16.6.2023 asti.