SOSTE oli 8.11. kuultavana työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sosiaaliturvaan kohdistuvista indeksijäädytyksistä. Leikkaukset koskevat laajasti eri etuuksia, muun muassa vähimmäismääräisiä sairauspäivärahoja, kuntoutusrahaa, työttömän perusturvaa, yleistä asumistukea, eläkkeensaajan asumistukea sekä opintoetuuksia. Jäädytysten ulkopuolelle jäisi muun muassa eläkkeet, vammaisetuudet ja toimeentulotuen perusosa.
Lait olisivat voimassa vuoteen 2027, mutta niin, että jäädytysten enimmäisvaikutus etuuksien reaalitasoon voisi olla enintään 10,2 prosenttia. Indeksijäädytysten myötä esimerkiksi työttömän perusturvan reaaliarvo laskisi vuonna 2024 noin 45 euroa kuussa, vuoteen 2027 mennessä laskua olisi jo 91 euroa. Samansuuruinen olisi pudotus myös vähimmäismääräisissä sairaus-, vanhempainpäivärahoissa ja kuntoutusrahassa.
Nämä ovat merkittäviä leikkauksia pienituloisten taloudessa. Moni etuuden saaja saa samaan aikaan useampaa etuutta, jolloin indeksijäädytysten kumuloituvat vaikutukset ovat vielä suurempia.
Kohtuuttomista leikkauksista tulee luopua
SOSTE esitti kuulemisessa indeksijäädytyksistä luopumista.
”Indeksijäädytysten ja muiden sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvat vaikutukset perusturvan varassa elävien ihmisten toimeentuloon ovat kohtuuttomia”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen.
Perusturvan taso on jo aiemmin perusturvan riittävyyden arvioinnissa todettu matalaksi. Se ei riitä nytkään kohtuulliseksi katsottuun minimikulutukseen. Jatkossa ihmisten olisi pärjättävä vielä huomattavasti pienemmillä tuloilla.
Indeksijäädytysten myötä toimeentulotuen tarve lisääntyy. Toimeentulotuki on vahvasti tarveharkintainen etuus ja sen varaan joutuminen tarkoittaa ihmisille jatkuvaa asioimista etuusbyrokratian kanssa raportoiden tuloistaan ja menoistaan.
”Toimeentulotuelta on heikompien kannustimien vuoksi vaikeampi työllistyä, millä on negatiivinen vaikutus työvoiman tarjontaan pitkällä aikavälillä”, muistuttaa Kiiskinen.