Millainen on hyvä tavoite?

Millainen on hyvä tavoite?

Etusivu / Artikkelit / Millainen on hyvä tavoite?

Tavoitteita on eritasoisia. Kun puhutaan tavoitteista, yleensä tarkoitetaan tuloksiin tai vaikutuksiin liittyviä tavoitteita. Jos puhutaan toimintaan tai tuotoksiin liittyvistä tavoitteista, voi olla hyvä selkeyden vuoksi puhua toimenpidetavoitteista ja tuotostavoitteita. Lisäksi tavoitteita asetetaan yhteiskunnalliselle tasolle tai kauaskantoisempaa suuntaa kuvaamaan. Silloin kyseessä on päämäärä.  Osa on tottunut puhumaan tässä yhteydessä vaikuttavuustavoitteesta.

Tavoite on konkreettisempi ja selkeämmin arvioitavissa oleva kuin päämäärä. Yhden tai useamman tavoitteen avulla konkretisoidaan sitä, miten haluttua päämäärää kohti edetään. Tavoitteella tarkoitetaan jotain ennalta määritettyä kohteen tilaa, johon toiminnalla pyritään. Oikeanlaisen tavoitteen määrittelyn voi sanoa olevan kaiken A ja O. Tavoitteen asettamiseen kannattaakin nähdä vaivaa, koska epäselvä tavoite luo arvioinnille haasteita. Tavoitteen yhteydessä puhutaan usein SMART-muistisäännöstä. Hyvä tavoite on Selkeästi määritelty, Mitattava, Aikaan sidottu, Realistinen ja Tavoittelemisen arvoinen.

Tarkistettavia asioita tavoitetta asettaessa

Tavoitteen toimivuutta voi tarkastella monin tavoin. Ensimmäisenä tarkistuslistan kohtana voi pitää sitä, että ei sekoiteta erityyppisiä tavoitteita toisiinsa.

Toisena tarkistuslistan kohtana voi pitää sitä, että tavoitteessa kuvataan sitä muutosta, jota halutaan saada aikaan. Myös ennallaan pysymisen voi nähdä muutoksena, koska silloin aikaansaatu muutos on suhteessa ennakoituun kielteiseen kehitykseen. Tavoitteesta löytyvät sanat lisääntyy, vahvistuu, paranee, pysyy yllä ovat hyviä viitteitä siitä, että tavoite kuvaa muutosta. Tulevaan viittaavan ”lisääntyy” muodon sijaan tavoitteen voi halutessaan kirjoittaa myös perfektissä eli ”on lisääntynyt”.

Kolmantena tarkasteltava asiana voi pitää kohderyhmää. Onko tavoitteessa mainittu, ketä tavoite koskee? Kohderyhmä on hyvä yksilöidä tavoitteessa selkeästi. Myös sitä on hyvä tarkastella, onko kohderyhmiä useita. Näitä voivat olla esimerkiksi varsinainen kohderyhmä, läheiset ja ammattilaiset. Mikäli tavoite kohdentuu useaan eri kohderyhmään, voi olla hyvä miettiä kohderyhmittäisiä alatavoitteita.

Neljäntenä tarkastettavana asiana on SMART-muistisäännön ”selkeästi määritelty”.  Kannattaa tehdä tavoitteesta mahdollisimman ytimekäs ja kirkas – ilman rönsyjä ja sivulauseita. Selkeä tavoite hyödyttää myös viestintää ulospäin. Tarkastettavia asioita on esimerkiksi seuraavat.

Viidentenä tarkasteltavana asiana on tavoitteen abstraktiuden taso. Esimerkiksi ”Elämänlaatu paranee” tai ”Osallisuus vahvistuu” ovat abstrakteja tavoitteita, jotka pitävät sisällään erilaisia näkökulmia. Abstraktin tavoitteen kanssa on kaksi tapaa ratkaista asiaa. Ensimmäinen ratkaisu on se, että tavoitetta muokataan konkreettisemmaksi. Toinen ratkaisu on se, että tavoite säilyy ennallaan, mutta tuloksina kuvataan konkreettisemmin erilaisia elämänlaadun tai osallisuuden osatekijöitä.

Kuudentena kohtana SMART-muistisäännön ”mitattava”, joka lienee haastavimpia asioita tavoitteen asettamisessa.  Pystytkö osoittamaan tavoitteessa asetetun muutoksen? Tavoitetta asetettaessa joutuu siis miettimään jo haluttuja tuloksia ja vaikutuksia, keinoja tiedonkeruuseen ja mittaria, jolla muutosta aikoo mitata. Mikäli mittaaminen tuntuu jo tavoitetta asetettaessa mahdottomalta, on hyvä palata miettimään voiko tavoitetta konkretisoida, madaltaa tai tuoda ajallisesti lähemmäksi.

Julkaistu 25.8.2022