Tavoitteita on eritasoisia. Kun puhutaan tavoitteista, yleensä tarkoitetaan tuloksiin tai vaikutuksiin liittyviä tavoitteita. Jos puhutaan toimintaan tai tuotoksiin liittyvistä tavoitteista, voi olla hyvä selkeyden vuoksi puhua toimenpidetavoitteista ja tuotostavoitteita. Lisäksi tavoitteita asetetaan yhteiskunnalliselle tasolle tai kauaskantoisempaa suuntaa kuvaamaan. Silloin kyseessä on päämäärä. Osa on tottunut puhumaan tässä yhteydessä vaikuttavuustavoitteesta.
Tavoite on konkreettisempi ja selkeämmin arvioitavissa oleva kuin päämäärä. Yhden tai useamman tavoitteen avulla konkretisoidaan sitä, miten haluttua päämäärää kohti edetään. Tavoitteella tarkoitetaan jotain ennalta määritettyä kohteen tilaa, johon toiminnalla pyritään. Oikeanlaisen tavoitteen määrittelyn voi sanoa olevan kaiken A ja O. Tavoitteen asettamiseen kannattaakin nähdä vaivaa, koska epäselvä tavoite luo arvioinnille haasteita. Tavoitteen yhteydessä puhutaan usein SMART-muistisäännöstä. Hyvä tavoite on Selkeästi määritelty, Mitattava, Aikaan sidottu, Realistinen ja Tavoittelemisen arvoinen.
Tarkistettavia asioita tavoitetta asettaessa
Tavoitteen toimivuutta voi tarkastella monin tavoin. Ensimmäisenä tarkistuslistan kohtana voi pitää sitä, että ei sekoiteta erityyppisiä tavoitteita toisiinsa.
- Esimerkiksi toimintaa kuvaava tavoite ”Tavoitteena on järjestää vertaisryhmätoimintaa” on eri asia kuin toiminnan aikaansaamaa muutosta kuvaava tavoite ”Vertaisryhmään osallistuvan voimavarat vahvistuvat”.
- Vastaavasti päämäärän kaltainen tavoite on tärkeä erottaa varsinaisesta tavoitteesta. Liian iso tavoite kuten ”Nuorten syrjäytyminen vähenee” tekee arvioinnista vaikeaa tai jopa mahdotonta. Iso tavoite on syytä pilkkoa konkreettisemmiksi tavoitteiksi. Tämä liittyy SMART-muistisäännön kohtaan ”realistinen”. Päämäärän kaltaisia asioita, kuten syrjäytymisen ehkäisy, saa tuotua esiin tarvetta kuvatessa.
Toisena tarkistuslistan kohtana voi pitää sitä, että tavoitteessa kuvataan sitä muutosta, jota halutaan saada aikaan. Myös ennallaan pysymisen voi nähdä muutoksena, koska silloin aikaansaatu muutos on suhteessa ennakoituun kielteiseen kehitykseen. Tavoitteesta löytyvät sanat lisääntyy, vahvistuu, paranee, pysyy yllä ovat hyviä viitteitä siitä, että tavoite kuvaa muutosta. Tulevaan viittaavan ”lisääntyy” muodon sijaan tavoitteen voi halutessaan kirjoittaa myös perfektissä eli ”on lisääntynyt”.
Kolmantena tarkasteltava asiana voi pitää kohderyhmää. Onko tavoitteessa mainittu, ketä tavoite koskee? Kohderyhmä on hyvä yksilöidä tavoitteessa selkeästi. Myös sitä on hyvä tarkastella, onko kohderyhmiä useita. Näitä voivat olla esimerkiksi varsinainen kohderyhmä, läheiset ja ammattilaiset. Mikäli tavoite kohdentuu useaan eri kohderyhmään, voi olla hyvä miettiä kohderyhmittäisiä alatavoitteita.
Neljäntenä tarkastettavana asiana on SMART-muistisäännön ”selkeästi määritelty”. Kannattaa tehdä tavoitteesta mahdollisimman ytimekäs ja kirkas – ilman rönsyjä ja sivulauseita. Selkeä tavoite hyödyttää myös viestintää ulospäin. Tarkastettavia asioita on esimerkiksi seuraavat.
- Onko tavoitteeseen sisällytetty toimintamuodon kuvausta? Esimerkiksi ”Sairastuneen toiveikkuus parantuu vertaisryhmätoiminnassa saadun tuen avulla.” Vastaavia ilmaisuja ovat ”keinoin” ja ”vaikuttamistoiminnalla”. Kokeile näiden poisjättämistä. Pelkkä ”Sairastuneen toiveikkuus parantuu” voi riittää.
- Onko yhdessä tavoitteessa niputettu useampia rinnakkain toteutuvia asioita? Esimerkiksi ”Ikääntyneen ravitsemus ja fyysinen toimintakyky vahvistuu sekä yksinäisyys vähenee”. Jos kaikki tavoitteessa kuvatut asiat ovat olennaisia ja sellaisia, että niiden toteutumista pystytään seuraamaan, tarkista että näin myös tehdään.
- Onko yhdessä tavoitteessa polutettu eri vaiheisia tavoitteita? Esimerkiksi ”Toimintaan osallistuneiden nuorten lisääntyvän itsetunnon myötä heidän toimintakykynsä vahvistuu, he työllistyvät tai pääsevät opiskelemaan ja tämä vähentää syrjäytymistä.” Valitse tavoitteeksi se kohta, jonka toteutumista pystytään osoittamaan ja keskity siihen. Esimerkiksi ”Toimintaan osallistuvien nuorten itsetunto vahvistuu.”. Tarvekuvauksessa voi kertoa miten tärkeää itsetunnon koheneminen on työllistymisen tai opiskelun kannalta.
Viidentenä tarkasteltavana asiana on tavoitteen abstraktiuden taso. Esimerkiksi ”Elämänlaatu paranee” tai ”Osallisuus vahvistuu” ovat abstrakteja tavoitteita, jotka pitävät sisällään erilaisia näkökulmia. Abstraktin tavoitteen kanssa on kaksi tapaa ratkaista asiaa. Ensimmäinen ratkaisu on se, että tavoitetta muokataan konkreettisemmaksi. Toinen ratkaisu on se, että tavoite säilyy ennallaan, mutta tuloksina kuvataan konkreettisemmin erilaisia elämänlaadun tai osallisuuden osatekijöitä.
Kuudentena kohtana SMART-muistisäännön ”mitattava”, joka lienee haastavimpia asioita tavoitteen asettamisessa. Pystytkö osoittamaan tavoitteessa asetetun muutoksen? Tavoitetta asetettaessa joutuu siis miettimään jo haluttuja tuloksia ja vaikutuksia, keinoja tiedonkeruuseen ja mittaria, jolla muutosta aikoo mitata. Mikäli mittaaminen tuntuu jo tavoitetta asetettaessa mahdottomalta, on hyvä palata miettimään voiko tavoitetta konkretisoida, madaltaa tai tuoda ajallisesti lähemmäksi.
Julkaistu 25.8.2022