Kaikesta toiminnastamme koituu päästöjä. Isoon osaa näistä emme voi vaikuttaa suoraan, joskus taas valintoja on helppo tehdä, kuten ruokakaupassa tuotteita valitessa. Omien päästöjen ja toimien tarkkailussa on tärkeää muistaa kohtuus: ei ole mielekästä potea huonoa omatuntoa jokaisesta valinnasta tai käyttää valtavasti aikaa ja vaivaa ilmastoystävällisimmän leivän löytämiseen kokouseväitä hakiessaan. Oleellista on miettiä isoa kuvaa ja sitä, miten omaa toimintaansa voi kehittää.
Hyvä keino kartoittaa elintapojen vaikutuksia päästöihin on hyödyntää esimerkiksi Sitran ilmastolaskuria. Vaikka Sitran laskuri on tarkoitettu ensisijaisesti kansalaisille, saa heidän laskelmistaan hyvän kuvan siitä, millaisia vaikutuksia myös järjestöjen erilaisella toiminnalla on.
Keskivertosuomalaisen suurimmat päästöt aiheutuvat:
- liikkumisesta
- asumisen päästöistä
- ruokavaliosta
- kulutuksesta
Keskivertosuomalaisen kompastuskivet näkyvät myös järjestötoiminnassa, joka sisältää liikkumista, toimitiloja, ruokatarjoiluja ja kulutusta. Monet järjestöt suosivat toiminnassaan julkista liikennettä mahdollisuuksien mukaan, myös kustannussyistä. Samalla voi kuitenkin kiinnittää huomiota myös paikan valintaan: onko esimerkiksi kevätkokouksen, suunnitteluviikonlopun tai valtakunnallisen tapahtuman paikka sellainen, että sinne on hyvät yhteydet eri puolelta Suomea. Harvaan asutussa maassa jokaista tuskin saadaan junalla paikalle, mutta jo huomioimalla sen, että aamun ensimmäisellä bussi- tai junavuorolla ehtii suurimmilta paikkakunnilta tapahtumaan ajoissa paikalle, voi edistää julkisen liikenteen käyttöä.
Moni järjestö toimii vuokratiloissa, vaikka myös omia toimitiloja löytyy. Riippumatta toimitilojen sopimuksista, voi ilmastoystävällisyyttä edistää esimerkiksi tuomalla yhtiökokoukseen ilmastoasioita käsiteltäväksi tai huomioimalla vuokratilojen haussa toimitilojen hiilijalanjäljen. Vaikuttamista voi suunnata myös toimitilojen vuokranantajaan tai omissa tiloissa taloyhtiöön. Konkreettisia keinoja päästöjen vähentämiseksi kiinteistöissä ovat esimerkiksi vihreään sähköön vaihtaminen. Myös energiaremontti tai sähköauton latauspaikan hankinta voi olla kannattava investointi, ja näihin toimiin voi olla mahdollista saada myös valtion tukea.
Ruokavalion osalta helpoin ohjenuora on suosia kasvispainotteista ruokaa mahdollisimman paljon. Ruoan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy tuotannossa, joten pakkauksen tai kuljetustavan sijaan suurin merkitys on sillä, miten ruoka on tuotettu. Suomalaiset syövät esimerkiksi punaista lihaa yli terveyssuositusten, joten eläinperäisten tuotteiden käytön kohtuullistaminenkin on niin ilmasto- kuin terveysteko. Kun puhutaan henkilökohtaisista valinnoista, kuten lautasen sisällöstä, voi ilmastokeskustelu aiheuttaa myös vastareaktioita. Tärkeää onkin tehdä muutoksia kannustavasti, ei syyllistävästi. Moni palveluntarjoaja ja ravintola tarjoaa maukasta ja ravitsevaa kasvisruokaa, eikä muutos ruokalistassa tarkoita tinkimistä tarjoiluiden laadusta.
Järjestöt voivat vaikuttaa myös kulutukseen ja hankintoihin. Ympäristöystävällisin valinta on lähes aina olla ostamatta uutta, ja seuraavaksi paras vaihtoehto on ostaa käytettyä. Vaikka esimerkiksi energiatehokkaan astianpesukoneen hankinta voi pitkällä aikavälillä vähentää myös päästöjä, on esimerkiksi toimistokalusteita hankkiessa syytä miettiä, tarvitaanko uutta vai riittäisikö vähän käytetty. Monia tuotteita markkinoidaan ekologisina ja tuotantotapoja tietenkin on hyvin erilaisia. Kannattaa kuitenkin pyrkiä erityisesti isompia ostoja tehdessä hieman tuotteen taustoihin. Esimerkiksi Eetti ry on antanut vinkkejä viherpesun tunnistamiseksi. Samalla on myös hyvä miettiä, onko esimerkiksi uusien kangaskassien hankinta todella välttämättömyys, sillä ekologisinkin puuvilla kuluttaa luonnonvaroja. Monet järjestötuotteet jäävät pyörimään varastojen nurkkaan tai päätyvät käytön jälkeen nopeasti sekajätteeseen, mikä ei liene paras vaihtoehto ympäristön tai rahankäytön näkökulmasta.
Jos omaa toimintaa haluaa läpivalaista tarkemmin, löytyy Suomesta useita palvelutarjoajia, jotka auttavat hiilijalanjäljen laskennassa. Hiilifiksu järjestö -hanke on luonut maksuttomia välineitä oman toiminnan arviointiin ja esimerkiksi WWF Green Office ja Ekokompassi tarjoavat maksullisia vaihtoehtoja oman toiminnan arviointiin ja päästöjen vähentämiseen. Erityisesti suuremmilla toimijoilla järjestelmällinen panostaminen hiilijalanjäljen laskentaan voi säästää aikaa ja tehostaa ilmastotoimia.
Kaikkien päästöjen vähentäminen ei ole mahdollista, ja esimerkiksi tärkeät kansainväliset tapaamiset voivat edellyttää lentämistä. Omien päästöjen kompensoimiseen on tarjolla markkinoilla useita erilaisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja. On hyvä tiedostaa, että päästökompensaatio ei ole ongelmatonta, vaan erilaisten toimitapojen välillä on eroja. Ennen kompensaatiokumppanin valintaa on syytä perehtyä sen käyttämiin menetelmiin ja siihen, mihin lupaukset kompensoinnista nojaavat. Tarkempaa selvitystä aiheesta on tehnyt Suomessa muun muassa Finnwatch.
Muistilista järjestön päästöjen vähentämiseen:
- Edistä omien toimitilojen energiatehokkuutta ja muita ilmastoystävällisiä ratkaisuja
- Suosi julkista liikennettä, myös tapahtumapaikan valinnassa ja aikataulun suunnittelussa
- Lisää kasvispainotteista ruokailua tapahtumissa
- Kuluta harkiten ja suosi käytettyä uuden sijaan
- Hyödynnä ulkoista apua oman toiminnan päästöjen vähentämisessä
- Kompensoi aiheuttamasi haitta
Julkaistu 27.6.2022