Onnistuminen strategian laatimisessa ja toteuttamisessa

Onnistuminen strategian laatimisessa ja toteuttamisessa

Etusivu / Artikkelit / Onnistuminen strategian laatimisessa ja toteuttamisessa

Järjestöissä tulee aika ajoin vastaan nihkeää suhtautumista strategioiden tekemiseen, eräänlaista strategia-allergiaa. Jo strategia-sana ja muut konsulttislangin ilmaisut nostavat monella karvat pystyyn. Usein on käynyt myös niin, että toimintakulttuuri on syönyt strategian aamupalaksi. Toisin sanoen strategia on jäänyt pölyttymään mappi-Ö:hön eikä sillä ole ollut aitoa vaikutusta järjestön arjen toimintaan. Strategian laatimiseen on satsattu lukemattomia tunteja ja rahaakin on palanut, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.

Työkalua ei kannata syyttää, jos sitä käyttää väärin! Oikein käytettynä strategia on hyvä ja käyttökelpoinen väline järjestön toiminnan tarkoituksen kirkastamiseen ja suunnan määrittelemiseen.

Strategia on ennen kaikkea johdon työkalu. Järjestön johto viime kädessä vastaa strategian laatimisesta ja toimeenpanosta. Heillä on sekä valta että vastuu johtaa järjestöään – toivon mukaan tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti. Strategian laatimiseen ja toimeenpanoon liittyy joukko sudenkuoppia, jotka on hyvä tunnistaa. Samoin on hyvä tunnistaa ne tekijät, joiden avulla strategisessa johtamisessa onnistutaan.

Näin strategiassa epäonnistutaan

Pahimmillaan järjestöissä käy näin:

Ja näin strategiassa onnistutaan

Parhaimmillaan järjestöissä toimitaan näin:

Strategian laatimisen ennakkoehtoja

Ennen strategian laatimiseen ryhtymistä kannattaa huolella perehtyä sen onnistuneen tekemisen ennakkoehtoihin kysymällä miksi, milloin, kuka, kenelle ja minkälainen strategia laaditaan. Strategiaa ei kannata tehdä näön vuoksi tai koska muutkin järjestöt ovat sellaisen tehneet. Välinpitämättömästi tehty strategia ja huonosti johdettu toteutus turhauttavat strategiaprosessiin osallistuneita ja aiheuttavat henkilöstössä ja jäsenkunnassa suoranaista vastarintaa.

Parhaimmillaan strategia auttaa ennakoimaan järjestön toiminnan nousuja ja laskuja. Ihmisillä, projekteilla ja organisaatioilla on omat elinkaarensa tai paremminkin elinaaltonsa. Toiminnan alkuvaihetta, jäsentymistä ja vakiintumista seuraa usein väsyminen ja leipääntyminen. Järjestön johdon strategista näkemyksellisyyttä on sen tunnistaminen, milloin järjestö tai sen toiminnot ovat vaarassa jäykistyä tai kriisiytyä, mikä edellyttää tietoisia ja joskus radikaalejakin toimenpiteitä uuden nousun aikaan saamiseksi. Strategiaprosessi itsessään kannattaa ajoittaa ennakoivasti seesteiseen vaiheeseen järjestön toiminnassa, kriisin jo iskettyä päälle on usein jo liian myöhäistä.

Strategia on ennen kaikkea järjestön johdon työkalu. Tämä ei tarkoita sitä, että johto laatii sen yksin, saati sitten toteuttaa sen yksin. Osallistaminen vahvistaa sitoutumista strategian valintoihin ja niiden toteutukseen, mikä vuorostaan vahvistaa strategian aitoa ohjaavuutta. Osallistamista voi tehdä sekä toimintaympäristön muutosten tunnistamisessa että aiottujen strategisten valintojen testaamisessa. On tärkeää muistaa, että viime kädessä järjestön luottamusjohdolla (ja yhdistyksen kokouksella) on sekä oikeus että velvollisuus päättää strategiasta ja sen sisältämistä valinnoista, heidät on valittu tehtävään sitä varten.

Yksinkertaisimmillaan ajateltuna strategia on järjestöorganisaation itsensä strategia. Käytännössä tämä on poikkeuksellista, sillä järjestöjen toiminta ulottuu laajasti niiden edustamille toimialoille, esimerkiksi koko nuoriso-, liikunta-, sosiaali- tai terveyssektorille tai tietylle ammattialalle. Strategiaan sisältyy lähes aina toimenpiteitä, joiden toteutus riippuu muista tahoista, sidosryhmistä kuten viranomaisista ja rahoittajista. Strategia tehdään ensisijaisesti järjestölle, sen toiminnan ohjenuoraksi, mutta sen vaikutus ulottuu laajemmalle kyseisellä toimialalla ja koko yhteiskunnassa.

Jo ennen strategiaprosessin aloittamista on hyvä muistaa, että tuloksena syntyvä asiakirja on vain muistijälki ja viesti toteutetusta prosessista. Itse prosessi on vähintään yhtä tärkeä kuin syntynyt suunnitelma, sillä hyvin toteutettuna se luo sekä yhteistä innostusta että sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin ja toteutettaviin toimenpiteisiin.

Pitkien ja perusteellisten strategiadokumenttien sijaan järjestöissäkin on alettu suosimaan lyhyitä ja luettavia tekstejä, visuaalisia kuvauksia ja jopa sarjakuvia. Prosessin aikana voi syntyä runsaastikin aineistoa, mutta metsä kannattaa nähdä puilta. Järjestö voi kiteyttää viestinsä yhteen kuvaan tai A4:seen. Tällöin kannattaa myös miettiä strategian viestimisessä käytettävä kieli. Jos strategiasanasto tuntuu oudolta tai ärsyttävältä, kannattaa sitä muokata kuulijakuntaa huomioivalla tavalla.

Kirjoittaja Juha Heikkala, Juha Heikkala Consulting

Julkaistu 9.9.2020

 

Lisätietoa artikkeliin liittyvästä aihepiiristä: