Skip to content

SOSTEn selvitys: Tuloerot kääntyneet kasvuun – työttömät, lapsiperheet ja opiskelijat kärsijöinä

Perusturva
Pertti HonkanenPerusturvaToimeentulo

Pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut viime vuosien aikana. Perusturvaetuuksia on heikennetty erilaisilla toimenpiteillä, erityisesti indeksijäädytyksillä. Perusturvaetuuksien ostovoima on jäänyt jälkeen ja tulee jäämään jälkeen tulevina vuosina. Lisäksi perusturvaetuuksien varassa elävien ryhmien toimeentuloa on vaikeuttanut etuustulojen verotuksen kiristäminen. SOSTEn selvityksen mukaan leikkaukset ovat osuneet etenkin työttömiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin.

SOSTEn teettämässä selvityksessä tarkasteltiin keskeisiä sosiaaliturvaetuuksia ja verotusta vuodesta 2012 vuoteen 2019.

Ajanjaksolla 2012–2015 sosiaalietuuksiin tehdyt muutokset olivat pienituloisia suosivia. Sen sijaan vuoden 2015 jälkeen tehdyt muutokset ovat heikentäneet pienituloisten asemaa. Erityisesti pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt vuoden 2015 jälkeen keskimääräistä enemmän.

Leikkaukset ovat osuneet myös työttömiin. Ilman indeksijäädytyksiä työttömän peruspäiväraha olisi vuonna 2019 noin 725 euroa kuukaudessa, mutta niiden vuoksi se on jäänyt alle 700 euroon. Työttömän toimeentuloon vaikuttaa myös se, että ankarimmin verotetaan työttömyysturvaa ja muita vastaavia sosiaalietuuksia.

Pienituloisimpien tilanteen heikkeneminen näkyy myös siinä, että asumistuen osuus vuokrasta on koko ajan pienentynyt. Tämä ja muu perusturvan heikentyminen yhdessä lisäävät toimeentulotuen käyttöä ja jäämistä pitkäaikaisesti toimeentulotuen varaan.

Indeksijäädytykset lopetettava

Eriarvoisuuden vähentämisen kannalta selvityksen tulokset ovat huolestuttavia. Jos Suomessa halutaan aidosti pysäyttää eriarvoisuuden lisääntyminen pitkällä tähtäimellä, meillä ei ole varaa harjoittaa politiikkaa, jossa pienituloiset kotitaloudet ovat suurimpia häviäjiä. Politiikkaan tarvitaan selkeä suunnanmuutos. Indeksijäädytyksiä ei tule enää jatkaa ja aiempia leikkauksia tulee kompensoida.

Vuoden 2018 indeksijäädytyksen kompensointi perusturvaetuuksiin maksaisi arviolta 100 miljoona. Pienituloisten ja perusturvan varassa elävien asemaa voidaan parantaa myös verotuksellisin toimin, esimerkiksi ulottamalla kunnallisveron ansiotulovähennys myös etuustuloihin. Tämä maksaisi noin 200 miljoonaa euroa. Näiden toimien yhteisvaikutus julkistalouteen olisi suunnilleen sama kuin vuodelle 2018 tehtyjen tuloveroalennusten.

SOSTEn selvitys: Esimerkki- ja simulointilaskelmia sosiaaliturvan muutoksista 2012–2019 (Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

23.10.2020 07:58

SOSTE esittää lähes 3 miljardin euron hyvinvointi-investointeja EU:n elpymisrahoista

Hyvinvointitalous SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry vaatii, että EU:n elpymis- ja palautumisvälineen rahat käytetään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Tämä edellyttää rakenteita muuttavia hyvinvointi-investointeja sekä sosiaali-, terveys-, koulutus-, energia- että elinkeinopolitiikan alueille. Suomen kansalliseen ohjelmaan kolmelle vuodelle saama rahoitus EU:n eri rahastoista on noin 3 miljardia euroa. Panostuksella tavoitellaan mahdollisimman suurta vaikuttavuutta, jolloin […]

Uutinen

22.9.2020 10:00

Suomessa on edelleen useita ihmisoikeusongelmia – 24 järjestöä jätti yhteisen raportin YK:lle taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien lukuisista puutteista

Perusturva Yhteensä 24 suomalaista kansalaisjärjestöä on jättänyt kaikkien aikojen ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS)* komitealle. Varjoraportti välittää komitealle kansalaisjärjestöjen keräämiä tietoja siitä, että monet taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet jäävät Suomessa toteutumatta. Tällaisia ovat esimerkiksi puutteet sosiaaliturvan tasossa ja yhdenvertaisessa pääsyssä terveydenhuoltoon. Monet järjestöjen nyt esiin nostamista epäkohdista ovat sellaisia, joista YK […]

Uutinen

18.9.2020 10:12

SOSTE: Rahoitusratkaisu sumensi sote-järjestöjen tulevaisuutta, työllisyyden hoidossa merkittäviä linjauksia, terveysverossa ei vieläkään edistytty

Kansalaisyhteiskunta Oli tärkeää, että ensi vuotta uhannut järjestötoiminnan avustamisen merkittävä alasajo ei toteutunut, vaan työ ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi voi jatkua.   Hallituksen budjettiriihen viestinnästä on kuitenkin saattanut syntyä käsitys, että hallitus kompensoi sote-järjestöille Veikkauksen tuoton aleneman budjettivaroin. Näin ei kuitenkaan ole. Sote-järjestöjen osalta kyse ei ole kompensaatiosta, koska tuottojen alenema paikataan valtaosin rahapelifuusion yhteydessä säästyneillä […]