Skip to content

SOSTEn selvitys: Tuloerot kääntyneet kasvuun – työttömät, lapsiperheet ja opiskelijat kärsijöinä

Perusturva
Pertti HonkanenPerusturvaToimeentulo

Pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut viime vuosien aikana. Perusturvaetuuksia on heikennetty erilaisilla toimenpiteillä, erityisesti indeksijäädytyksillä. Perusturvaetuuksien ostovoima on jäänyt jälkeen ja tulee jäämään jälkeen tulevina vuosina. Lisäksi perusturvaetuuksien varassa elävien ryhmien toimeentuloa on vaikeuttanut etuustulojen verotuksen kiristäminen. SOSTEn selvityksen mukaan leikkaukset ovat osuneet etenkin työttömiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin.

SOSTEn teettämässä selvityksessä tarkasteltiin keskeisiä sosiaaliturvaetuuksia ja verotusta vuodesta 2012 vuoteen 2019.

Ajanjaksolla 2012–2015 sosiaalietuuksiin tehdyt muutokset olivat pienituloisia suosivia. Sen sijaan vuoden 2015 jälkeen tehdyt muutokset ovat heikentäneet pienituloisten asemaa. Erityisesti pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt vuoden 2015 jälkeen keskimääräistä enemmän.

Leikkaukset ovat osuneet myös työttömiin. Ilman indeksijäädytyksiä työttömän peruspäiväraha olisi vuonna 2019 noin 725 euroa kuukaudessa, mutta niiden vuoksi se on jäänyt alle 700 euroon. Työttömän toimeentuloon vaikuttaa myös se, että ankarimmin verotetaan työttömyysturvaa ja muita vastaavia sosiaalietuuksia.

Pienituloisimpien tilanteen heikkeneminen näkyy myös siinä, että asumistuen osuus vuokrasta on koko ajan pienentynyt. Tämä ja muu perusturvan heikentyminen yhdessä lisäävät toimeentulotuen käyttöä ja jäämistä pitkäaikaisesti toimeentulotuen varaan.

Indeksijäädytykset lopetettava

Eriarvoisuuden vähentämisen kannalta selvityksen tulokset ovat huolestuttavia. Jos Suomessa halutaan aidosti pysäyttää eriarvoisuuden lisääntyminen pitkällä tähtäimellä, meillä ei ole varaa harjoittaa politiikkaa, jossa pienituloiset kotitaloudet ovat suurimpia häviäjiä. Politiikkaan tarvitaan selkeä suunnanmuutos. Indeksijäädytyksiä ei tule enää jatkaa ja aiempia leikkauksia tulee kompensoida.

Vuoden 2018 indeksijäädytyksen kompensointi perusturvaetuuksiin maksaisi arviolta 100 miljoona. Pienituloisten ja perusturvan varassa elävien asemaa voidaan parantaa myös verotuksellisin toimin, esimerkiksi ulottamalla kunnallisveron ansiotulovähennys myös etuustuloihin. Tämä maksaisi noin 200 miljoonaa euroa. Näiden toimien yhteisvaikutus julkistalouteen olisi suunnilleen sama kuin vuodelle 2018 tehtyjen tuloveroalennusten.

SOSTEn selvitys: Esimerkki- ja simulointilaskelmia sosiaaliturvan muutoksista 2012–2019 (Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

8.2.2019 11:48

Ensimmäiset tutkimustulokset perustulokokeilusta kannustavat kehittämään joustavaa perusturvaa

Suomessa toteutettiin perustulokokeilu vuosina 2017–2018. Ensimmäiset, alustavat arviointitutkimuksen tulokset julkaistiin tänään. Alustavat tutkimustulokset antavat lisää perusteita nostaa SOSTEn ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen joustavan perusturvan periaatteet perusturvan kehittämisen ohjenuoraksi. Perustulokokeilun ensimmäisenä vuonna perustulon saaminen näytti vaikuttavan positiivisesti ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Sen sijaan työllisyysvaikutuksia puoleen tai toiseen ei havaittu. Kelan tutkimusryhmä muistuttaa, että pitkälle meneviä johtopäätöksiä […]

Uutinen

5.2.2019 11:42

Sosiaalibarometri 2019 -kyselyt liikkeellä

Samaan aikaan, kun eduskunnassa väännetään sote-uudistuksen lakipaketeista, arvioivat uudistusta sote-johtajat ja sosiaalityöntekijät ympäri maan. Sosiaalibarometri 2019 -kyselyssä punnitaan myös seuraavaa isoa uudistusta, toimeentuloturvaa, perusturvan ja toimeentulotuen näkökulmasta. Mitä mieltä vastaajat ovat etuuksien korottamisesta? Tulisiko etuuksissa käytettäviä käsitteitä, kuten ikärajat ja tulot, yhdenmukaistaa? Näitä teemoja arvioivat myös barometrin muut vastaajat: TE-toimistojen ja Kelan toimistojen esimiehet sekä […]

Uutinen

30.1.2019 12:39

Framtidens grundskydd är smidigt och tror på människan

Grundskyddet är i behov av renovering men inte någons liv får bli värre av att reformerna brådskande framskrider. Vi kan t.ex. lära oss det av sotereformen att moderniseringen av komplexa system måste stegvis framskrida. Men revideringen ska avancera målmedvetet och vara baserad på en långsiktig vision. Detta arbete hinner inte i mål under en regeringsperiod, […]