Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, jolla säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu. Lisäksi HUS-yhtymällä on erikseen säädetty järjestämisvastuu erikoissairaanhoitoon liittyvistä tehtävistä omalla alueellaan.
Roolit ja roolijaot muuttuvassa ajassa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sote-järjestöjen tärkeimpiä tehtäviä, jossa jäsenten verkostot, vapaaehtoistyö ja vertaistuki ovat ongelmia ennaltaehkäisevä sekä hyvinvointia tukeva ja kasvattava resurssi. Yleishyödyllisen toiminnan ja palvelutuotannon välimaastossa järjestöillä on toimintaa, jonka asemoiminen osaksi hyvinvointialueiden palveluekosysteemejä on välttämätöntä (julkaisut.valtioneuvosto.fi).
Sote-järjestöjen palvelutuotannon kumppanuus rakennetaan yhteistyössä hyvinvointialueen julkisten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Järjestöjen lisäarvon hyödyntäminen edellyttää selkää työn- ja vastuunjakoa strategisten kumppaneiden kanssa.
Selvää on, että sote-järjestöjen roolia on terävöitettävä kautta koko toimintakirjon: Mikä on järjestöjen hyvinvointirooli, osallisuusrooli, vapaaehtois- ja vertaistukirooli, palvelurooli, järjestöjen elinvoimarooli, järjestöautonomiarooli ja kehittäjäkumppanuusrooli? Syntyykö mahdollisesti jokin muu, aivan uusi rooli?
Osaamisen kehittäminen on yhteinen haaste
Osaavat ja toimintakykyiset järjestöt kanavoivat kansalaisten ja palveluiden käyttäjien ääniä muutokseen. Siksi sote-järjestöjen toiminnan edellytyksistä ja osaamisesta kannattaa huolehtia. Kehittäminen seuraa toimintaympäristön muutoksia ja oppimisen nopeus ratkaisee.
Yksi järjestöjohtamisen uusista haasteista on yleishyödyllisen ja markkinavetoisen palvelutuotannon tunnistaminen ja niiden toisiaan rikastuttavan vuorovaikutuksen edistäminen. Niitä on muitakin. Miten syntyy järjestöjen osallisuus asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien ja palveluprosessien rakentamiseen? Millaista on järjestöjen omistajaohjaus? Miten taivuttaa digitalisaatio osaksi järjestöjen toimintaa? Miten osoittaa toiminnan vaikuttavuus hyvinvointitalouden näkökulmasta? Miten rakentaa uudenlaista ja tuloksekkaasti uutta luovaa sote-järjestöjen yhteistyötä? Kysymykset on purettava auki koulutustarpeiksi ja kehitysprosesseiksi, joihin voidaan ja joihin pitää rakentaa muutostukea.
Keskinäinen yhteistyö ratkaisee menestyksen
Kansalaisten ja palvelujen käyttäjien ääni antaa sote-järjestöille oikeuden osallistua käynnissä olevan jättiuudistuksen suunnitteluun, toimeenpanoon ja arviointiin. Järjestöjen osallistumisen merkitys kasvaa entisestään, kun uudistuksen rakenteelliset ja hallinnolliset kysymykset ovat kypsiä siirrettäväksi taka-alalle. Uudistuksen toimeenpanossa tulee vielä useita vaiheita, joissa järjestöjen sitkeys, sisu ja resilienssi sekä kehittyy että punnitaan.