3. Turvataan yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa
Suomen terveyspalvelujärjestelmä on yksi Euroopan eriarvoisimmista. Siitä huolimatta, että valtaosa suomalaisista voi hyvin, hyvinvointi- ja terveyserot ovat merkittäviä.
Terveyserojen ja terveyspalvelujen saatavuuden välillä on yhteys: mitä huonommat tulot, sitä huonompi terveys. Työelämän ulkopuolella olevien niin työttömien, vanhusten kuin köyhien lapsiperheiden palveluissa on puutteita, mikä ilmenee muun muassa työttömien heikompana työkykynä. Jokaisella on kuitenkin perustuslain mukaan oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
SOSTE suosittelee
1. Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden ehjät hoiva- ja hoitoketjut on turvattava sosiaali- ja terveydenhuollon sujuvalla yhteispelillä, huomioiden samalla yhdyspinnat muihin palvelusektoreihin. Tämä on oltava lähtökohta tulevaisuuden sote-keskuksia rakennettaessa.
2. Palvelujen laatua on seurattava ja arvioitava säännöllisesti.
3. Palvelujärjestelmän muuttuessa on huolehdittava riittävästä palveluohjauksesta.
4. Palveluseteliä ja henkilökohtaista budjettia voidaan käyttää vahvistamaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja asemaa sekä nopeuttamaan hoitoon pääsyä.
5. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava muuttuvassa toimintaympäristössä.
6. Uudistuksessa on alusta asti tunnistettava sote-palveluiden ja järjestöjen tuottaman matalan kynnyksen auttamistyön yhdyspinnat ja mahdollistettava myös tällaisen toiminnan avustaminen.
SOSTEn tavoitteet sote-uudistukselle
Sote-palveluiden nykytila ja kehittämiskohteet
Tämä on artikkeli on osa SOSTEn kärkitavoiteesta sote-uudistus. Linjattu 9.12.2019 Suomen terveyspalvelujärjestelmä on yksi Euroopan eriarvoisimmista. Siitä huolimatta, että valtaosa suomalaisista voi hyvin, hyvinvointi- ja terveyserot ovat merkittäviä. Terveyserojen ja terveyspalvelujen saatavuuden välillä on yhteys: mitä huonommat tulot, sitä huonompi terveys. Työelämän ulkopuolella olevien niin työttömien, vanhusten kuin köyhien lapsiperheiden palveluissa on puutteita, mikä ilmenee […]
SOSTEn suositukset sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistustyöhön
Tämä on artikkeli on osa SOSTEn kärkitavoiteesta sote-uudistus. Linjattu 9.12.2019 Isojen reformien tekeminen ei ole mahdollista ilman laajaa, parlamentaarista valmistelua ja riittävän pitkää siirtymäaikaa. Edellisellä hallituskaudella valmistellun sote- ja maakuntauudistuksen aikana alueilla tehtiin paljon työtä uudistuksen eteen. Kehitettyjä toimintamalleja ja uusia työtapoja on tärkeä hyödyntää myös tässä uudistustyössä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispeli varmistettava Palveluiden yhdenvertaisuuden kannalta […]
Ajankohtaista sote-palveluista
Uusi verkkojulkaisu järjestöjen palvelutuotannosta ja sen erityisluonteesta
SOSTE on julkaissut uuden verkkojulkaisun, joka tuo esiin järjestöjen palvelutoiminnan monipuolisuutta. Verkkojulkaisun 11 artikkelissa asiantuntijat käsittelevät järjestöjen palvelutuotantoa eri teemoista ja näkökulmista. Artikkeleissa pohditaan muun muassa, miten ei-voittoa-tavoittelevat toimijat näkevät roolinsa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijoina tai miten toiminnan erityisluonne tulee esille, kun palvelutuotanto ja yleishyödyllinen toiminta kulkevat rinnakkain? Artikkeleiden yhteinen tahtotila on asemoida järjestöjen palvelutuotanto sosiaali- […]
Järjestötietoraportti – tietoa järjestöistä ja järjestötiedosta
Tieto on valtaa, sanoivat menneisyyden oppineet ja filosofit. Nykypäivässä lausahdusta tuskin kukaan kyseenalaistaa. Tietoyhteiskuntamme sosiaali- ja terveydenhuoltoa digitalisoidaan kokonaisvaltaiseksi tietojohtamisen järjestelmäksi. Sote-uudistus on tuntunut monin tavoin alan järjestöjen toiminnassa ja lisännyt tiedon tarvetta. SOSTEn Järjestö 2.0: mukana muutoksessa -hanke on julkaissut Järjestötieto sote-uudistuksessa -raportin järjestötiedosta, joka tarkastelee ajankohtaisia tietokysymyksiä sote-järjestöjen, sote-uudistuksen ja digitalisaation näkökulmasta. Paljon […]
Maakunnan silmin
Suomi on suuri maa, jossa maakunnat ovat palanneet vaikuttamisen keskiöön. Kysymys ei ole pelkästään identiteetistä, juurista tai luontosuhteesta. Ihmiset asuvat kunnissa, jotka sijoittuvat maakuntiin ja siellä missä ihmiset asuvat, hallinnollisilla rajoilla ja toimintojen organisoinnilla on merkitystä. Maakunnat ja maakuntahallinto voivat olla oikeasti mahdollisuus, jos ne samalla tukevat ihmisten osallisuutta ja sitä kautta elinvoimaa sekä asukkaidensa […]
Julkisen talouden suunnitelmassa tulee huomioida koronavirusepidemian vaikutukset heikoimmassa asemassa oleviin
Valtioneuvosto antoi 16.4. selonteon Suomen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021 – 2024. Selonteossa luonnollisesti korostuvat vallitsevan koronavirusepidemian hallintaan liittyvät lyhyen aikavälin toimenpiteet. SOSTEn keskeiset huomiot julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021 – 2024 SOSTE pitää hallituksen kevään 2020 aikana päättämien koronaepidemiaan vastaamiseen liittyvien talouspoliittisten toimien kokonaisuutta pääasiassa hyvänä, mutta toivoo jatkossa tarkempaa finanssipolitiikan kohdentamista. Yhteiskunnassa heikoimmassa […]
Poikkeustilassa on huolehdittava perusturvasta ja arjen sujuvuudesta
Koronakriisi on vaikuttanut ihmisten arkeen monin eri tavoin. Riskiryhmiin kuuluvien elämä rajoittuu kotiin, eikä kaikilla ole lähipiiriä, joka voisi tukea heitä. Lomautettujen ja irtisanottujen perheissä tulee taloudellisia huolia. Yksinäisyys ja pelot lisääntyvät sekä perhekriisit kärjistyvät. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat jo tarttuneet haasteeseen kehittämällä esimerkiksi digitaalisen tuen saatavuutta ja uusia tapoja auttaa. SOSTE pitää tärkeänä, että […]
SOSTEn jäsenistä 74 prosenttia kannattaa yhden hankkeen mallia
SOSTE tiedusteli kyselyllä maaliskuun alussa jäsenjärjestöjensä kantaa siihen, millä hankemallilla järjestöjä voitaisiin parhaiten tukea, jotta varmistetaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteys ja tehokas vaikuttaminen kunta- ja maakuntarakenteisiin vuodesta 2021 lähtien. SOSTEn jäsenet ovat valtakunnallisia sosiaali- ja terveysjärjestöjä, lukuun ottamatta maakunnallisia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä. Valtaosalla jäsenjärjestöistä on tiivis kytkentä alue- ja paikallistasolle omien jäsenyhdistysten tai aluetyöntekijöiden kautta. […]