Skip to content

Turvataan yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa

Suomen terveyspalvelujärjestelmä on yksi Euroopan eriarvoisimmista. Siitä huolimatta, että valtaosa suomalaisista voi hyvin, hyvinvointi- ja terveyserot ovat merkittäviä.

Terveyserojen ja terveyspalvelujen saatavuuden välillä on yhteys: mitä huonommat tulot, sitä huonompi terveys. Työelämän ulkopuolella olevien niin työttömien, vanhusten kuin köyhien lapsiperheiden palveluissa on puutteita, mikä ilmenee muun muassa työttömien heikompana työkykynä. Jokaisella on kuitenkin perustuslain mukaan oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

SOSTEn suositusten pääkohdat


 

  • Uudistuksen tavoitteiden toteutumisen kannalta on keskeistä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden painopistettä siirretään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä perustason palveluiden vahvistamiseen.
  • Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden ehjät palveluketjut on turvattava sosiaali- ja terveydenhuollon sujuvalla yhteistyöllä, huomioiden samalla yhdyspinnat muihin palvelusektoreihin. Tämä on oltava lähtökohta tulevaisuuden sote-keskuksia rakennettaessa.
  • Palvelujen laatua ja vaikuttavuutta on seurattava ja arvioitava säännöllisesti.
  • Palvelujärjestelmän muuttuessa on huolehdittava riittävästä palveluohjauksesta.
  • Palveluseteliä ja henkilökohtaista budjettia voidaan käyttää vahvistamaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja asemaa.
  • Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava muuttuvassa toimintaympäristössä.
  • Uudistuksessa on alusta asti tunnistettava sote-palveluiden ja järjestöjen tuottaman matalan kynnyksen auttamistyön yhdyspinnat ja mahdollistettava myös tällaisen toiminnan avustaminen.

Lue SOSTEn suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi kokonaisuudessaan.

 

SOSTEn tavoitteet sote-uudistukselle

Artikkeli

Sote-palveluiden nykytila ja kehittämiskohteet

Sote-uudistus Suomen terveyspalvelujärjestelmä on yksi Euroopan eriarvoisimmista. Siitä huolimatta, että valtaosa suomalaisista voi hyvin, hyvinvointi- ja terveyserot ovat merkittäviä. Terveyserojen ja terveyspalvelujen saatavuuden välillä on yhteys: mitä huonommat tulot, sitä huonompi terveys. Työelämän ulkopuolella olevien niin työttömien, vanhusten kuin köyhien lapsiperheiden palveluissa on puutteita, mikä ilmenee muun muassa työttömien heikompana työkykynä. Jokaisella on kuitenkin perustuslain mukaan […]

Artikkeli

SOSTEn suositukset sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistustyöhön

Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö varmistettava Tulevien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjien eli hyvinvointialueiden kantokykyä ja asiakkaan saamaa palvelujen laatua on seurattava ja arvioitava säännöllisesti yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen edellyttää, että panostetaan ennaltaehkäisyyn ja toimivaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhön. Nykyistä parempi sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on yksi sote-uudistuksen keskeisistä tavoitteista. Sillä, että ihminen ei […]

Ajankohtaista sote-palveluista

Uutinen

13.9.2022 16:30

Järjestöjohdon syysfoorumissa etsittiin ratkaisuja hoitoon pääsyyn ja henkilöstöpulaan

Järjestöille SOSTEn järjestöjohdon syysfoorumissa puhutti ajankohtainen sosiaali- ja terveyspolitiikka, viestintä ja johtajuus sekä järjestöjen rooli kansakunnan resilienssin vahvistajana. Perhe- ja peruspalveluministerin valtiosihteeri Eila Mäkipää pohjusti avauspuheenvuorollaan paneelikeskustelua, jossa pohdittiin ratkaisuja hoitoon pääsyn kriisiin ja henkilöstöpulaan. Mäkipää painotti avaussanoissaan hyvinvointialueiden järjestämisvastuuta koko palveluketjusta ja siten myös hoitoon pääsyn sujuvuudesta. Valtiosihteeri myös muistutti työryhmästä, jonka tavoitteena on miettiä […]

Seminaari
26.4.2023 9.30 - 13.00

SOSTEtalk! 2023

Kansalaisyhteiskunta

Blogi

3.9.2022 14:05

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen erityistehtävänä on tukea ruotsinkielisten sote-palvelujen kehittämistä

Sote-uudistus Ruotsinkielisten sote-palveluiden kehittämisen tuki -projektimme käynnistyi maaliskuussa. Länsi-Uudellemaalle on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan annettu yksi ruotsinkielisistä erityisratkaisuista. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen erityistehtävänä on tukea ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä koko maassa. Yksi projektin tavoitteista on muodostaa yhteisiä ruotsinkielisten TKIO-toimijoiden (tutkimus, kehittäminen, innovaatio ja osaaminen) verkostoja kaksikielisiltä hyvinvointialueilta (Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Itä- ja Länsi-Uusimaa, Helsinki, Vantaa-Kerava, […]