3. Turvataan yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa
Suomen terveyspalvelujärjestelmä on yksi Euroopan eriarvoisimmista. Siitä huolimatta, että valtaosa suomalaisista voi hyvin, hyvinvointi- ja terveyserot ovat merkittäviä.
Terveyserojen ja terveyspalvelujen saatavuuden välillä on yhteys: mitä huonommat tulot, sitä huonompi terveys. Työelämän ulkopuolella olevien niin työttömien, vanhusten kuin köyhien lapsiperheiden palveluissa on puutteita, mikä ilmenee muun muassa työttömien heikompana työkykynä. Jokaisella on kuitenkin perustuslain mukaan oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
SOSTE suosittelee
1. Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden ehjät hoiva- ja hoitoketjut on turvattava sosiaali- ja terveydenhuollon sujuvalla yhteispelillä, huomioiden samalla yhdyspinnat muihin palvelusektoreihin. Tämä on oltava lähtökohta tulevaisuuden sote-keskuksia rakennettaessa.
2. Palvelujen laatua on seurattava ja arvioitava säännöllisesti.
3. Palvelujärjestelmän muuttuessa on huolehdittava riittävästä palveluohjauksesta.
4. Palveluseteliä ja henkilökohtaista budjettia voidaan käyttää vahvistamaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja asemaa sekä nopeuttamaan hoitoon pääsyä.
5. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava muuttuvassa toimintaympäristössä.
6. Uudistuksessa on alusta asti tunnistettava sote-palveluiden ja järjestöjen tuottaman matalan kynnyksen auttamistyön yhdyspinnat ja mahdollistettava myös tällaisen toiminnan avustaminen.
SOSTEn tavoitteet sote-uudistukselle
Sote-palveluiden nykytila ja kehittämiskohteet
Sote-uudistus Tämä on artikkeli on osa SOSTEn kärkitavoiteesta sote-uudistus. Linjattu 9.12.2019 Suomen terveyspalvelujärjestelmä on yksi Euroopan eriarvoisimmista. Siitä huolimatta, että valtaosa suomalaisista voi hyvin, hyvinvointi- ja terveyserot ovat merkittäviä. Terveyserojen ja terveyspalvelujen saatavuuden välillä on yhteys: mitä huonommat tulot, sitä huonompi terveys. Työelämän ulkopuolella olevien niin työttömien, vanhusten kuin köyhien lapsiperheiden palveluissa on puutteita, mikä ilmenee […]
SOSTEn suositukset sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistustyöhön
Sote-uudistus Tämä on artikkeli on osa SOSTEn kärkitavoiteesta sote-uudistus. Linjattu 9.12.2019 Isojen reformien tekeminen ei ole mahdollista ilman laajaa, parlamentaarista valmistelua ja riittävän pitkää siirtymäaikaa. Edellisellä hallituskaudella valmistellun sote- ja maakuntauudistuksen aikana alueilla tehtiin paljon työtä uudistuksen eteen. Kehitettyjä toimintamalleja ja uusia työtapoja on tärkeä hyödyntää myös tässä uudistustyössä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispeli varmistettava Palveluiden yhdenvertaisuuden kannalta […]
Ajankohtaista sote-palveluista
Social- och hälsovårdsreformen: Främjandet av hälsa och välmående får inte bli kommunernas och landskapens slagpåse
Sote-uudistus I sitt utlåtande om social- och hälsovårdsreformen, inlämnat den 24.9.2020, påminner SOSTE om att en förutsättning för att uppnå reformens mål är att social- och hälsovårdstjänsternas tyngdpunkt skiftas till främjandet av hälsa och välmående samt att stärka basservicen. Främjandet av hälsa och välmående sker effektivast parallellt med service och delvis överlappande den. ”Den effektivaste delen […]
Sote-uudistus: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei saa jäädä kuntien ja tulevien sote-maakuntien heittopussiksi
Sote-uudistus Sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden painopistettä siirretään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä perustason palveluiden vahvistamiseen, muistuttaa SOSTE 24.9.2020 jättämässään sote-uudistukseen liittyvässä lausunnossaan. Tehokkaimmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tapahtuu palvelujen rinnalla sekä niihin limittyen. ”Vaikuttavin osa tästä työstä tehdään asiakkaiden kohtaamisissa, jolloin asiakas saa palvelun ohella tukea ja tuuppausta omaan hyvinvointiinsa. Sote-maakuntien tulee […]
Uusi verkkojulkaisu järjestöjen palvelutuotannosta ja sen erityisluonteesta
Sote-järjestöt SOSTE on julkaissut uuden verkkojulkaisun, joka tuo esiin järjestöjen palvelutoiminnan monipuolisuutta. Verkkojulkaisun 11 artikkelissa asiantuntijat käsittelevät järjestöjen palvelutuotantoa eri teemoista ja näkökulmista. Artikkeleissa pohditaan muun muassa, miten ei-voittoa-tavoittelevat toimijat näkevät roolinsa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijoina tai miten toiminnan erityisluonne tulee esille, kun palvelutuotanto ja yleishyödyllinen toiminta kulkevat rinnakkain? Artikkeleiden yhteinen tahtotila on asemoida järjestöjen palvelutuotanto sosiaali- […]
Järjestötietoraportti – tietoa järjestöistä ja järjestötiedosta
Sote-järjestöt Tieto on valtaa, sanoivat menneisyyden oppineet ja filosofit. Nykypäivässä lausahdusta tuskin kukaan kyseenalaistaa. Tietoyhteiskuntamme sosiaali- ja terveydenhuoltoa digitalisoidaan kokonaisvaltaiseksi tietojohtamisen järjestelmäksi. Sote-uudistus on tuntunut monin tavoin alan järjestöjen toiminnassa ja lisännyt tiedon tarvetta. SOSTEn Järjestö 2.0: mukana muutoksessa -hanke on julkaissut Järjestötieto sote-uudistuksessa -raportin järjestötiedosta, joka tarkastelee ajankohtaisia tietokysymyksiä sote-järjestöjen, sote-uudistuksen ja digitalisaation näkökulmasta. Paljon […]