Skip to content

Osatyökykyiset ovat merkittävä työvoimapotentiaali

Työllisyys
TyöllisyysyhdenvertaisuusTyöllisyys

Yli puolella työikäisistä, noin 1,9 miljoonalla suomalaisella, on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 kokee sairauden tai vamman vaikuttavan työn tekemiseen tai työllistymismahdollisuuksiin.  Työllisyydestä puhuttaessa heitä kutsutaan osatyökykyisiksi.

Osatyökyisillä on muita suurempi riski menettää työnsä, ja usein myös työhön paluu tai työllistyminen ei onnistu. Osatyökyisyyttä on monenlaista, ja se voi olla tilapäistä.

Yhdenvertaisuus ei toteudu

Osatyökykyisten työllisyysaste on Suomessa matala. OECD:n mukaan vammaiset henkilöt ovat Suomessa töissä muuta Eurooppaa harvemmin.

Esimerkiksi elokuun lopussa 2018 työttömänä työnhakijana oli yli 30 500 pitkäaikaissairaaksi tai vammaiseksi merkittyä työnhakijaa. Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 200 000 henkilöä, ja vuosittain työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle siirtyy 20 000 henkilöä.

Halusta ja innosta ei kuitenkaan ole kyse. Työelämän ulkopuolella olevista osatyökykyisistä 65 000 haluaisi työskennellä – ja oman arvionsa mukaan myös kykenisi tähän.

YK:n vammaistensopimuksen mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus työskennellä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Sopimuksen ratifiointi ei kuitenkaan ole vielä vaikuttanut siihen, että vammaisten henkilöiden työhön pääsy tai opintojen suorittaminen olisi yhdenvertaista muiden kanssa. Tämä selviää Vates-säätiön tekemästä kyselystä.

Lisää tietoa, panostuksia ja joustoja

Osatyökykyisten työllistymistä ja työssä pysymistä on tutkittu, selvitetty ja erilaisin hankkein tuettu jo useamman vuoden ajan. Myös hallituksen kärkihankkeissa on tartuttu ongelmaan. Osatyökykyisten työllistymisen tueksi on rakennettu runsaasti erilaisia palveluja, keinoja ja etuuksia.

Työkalut ongelman ratkaisemiseksi ovat siis jo osaltaan olemassa, mutta niistä ei tiedetä eikä niitä osata hyödyntää. Työnantajat tarvitsevat tietoa ja tukea sekä osatyökyisyydestä että osatyökykyisen ihmisen palkkaamisesta. Työn tuottavuuden kompensaatioilla voi olla työllistymisen kannalta suuri merkitys.

Noin kolme neljästä työnantajasta suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti osatyökykyisten rekrytointiin. Myönteinenkään suhtautuminen ei kuitenkaan aina johda rekrytointiin. On arvioitu, että osatyökykyisen todennäköisyys tulla valituksi työhön on n. 15 – 40 % pienempi. Eri toimintamalleista ja tuista täytyy siis edelleen tiedottaa ja kouluttaa.

Lisäksi Suomessa pitäisi selvittää niin kutsutun kiintiölain tarpeellisuus. Esimerkiksi Saksassa kiintiölaki velvoittaa työnantajia työllistämään vammaisia, ja tämä on merkittävästi edistänyt vammaisten osallisuutta työelämässä. Suomessa sukupuolikiintiölaki herätti aikoinaan suurta vastusta, mutta sen jäljiltä eri sukupuolten osallistuminen päätöksentekoon on tasoittunut.

Työelämän murroksen myötä suorittavan tason työtehtävät ovat pitkälti kadonneet. Siten matalan tai kapean osaamisen työtehtäviä ei ole tarpeeksi. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta heikentää osaltaan osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä. Lisäksi kokoaikatyöhön tähtäävä normi sekä joustamattomat työajat ja työnmuodot tekevät vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymisen haasteelliseksi. Ratkaisuna Suomi tarvitseekin enemmän osa-aikatöitä, työnteon muotojen moninaistamista ja enemmän joustoja työaikaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

11.6.2021 10:30

Työllisyystoimet ovat suurelta osin leikkauksia

Työllisyys Suomalainen yhteiskuntapoliittinen keskustelu on jo vuosia pyörinyt julkisen talouden kestävyysvajeen ympärillä. Asia on säilynyt ajankohtaisena, koska laajaa kansalaisten tukea tai poliittista yhteisymmärrystä ei ole löytynyt niin lisäresursseja tuovista veronkorotuksista kuin menoja vähentävistä leikkauksistakaan. Houkuttelevaksi ratkaisuksi ongelmaan ovat nousseet rakenneuudistukset, joiden avulla leikkauksia tai veronkorotuksia ei tarvittaisikaan. Rinteen ja Marinin hallitusten aikana pyrkimys vahvistaa julkisen talouden […]

Uutinen

12.5.2021 06:58

Socialbarometern 2021: Överföringen av arbetskraftstjänsterna till kommunerna väcker motstånd speciellt på TE-byråerna

Sosiaalibaro Regeringen beslöt under ramförhandlingarna att förbereda en överföring av organiseringsansvaret av arbetskraftstjänsterna till kommunerna. Sysselsättningens kommunförsök som inleddes i mars har redan testats bland unga, invandrare och personer som får FPA: s arbetslöshetsförmåner i 118 kommuner. Socialbarometern kartlade åsikter kring organiseringsansvaret av skötseln av sysselsättning och sysselsättningens kommunförsök innan kommunförsöket inleddes och före regeringens ramförhandlingar. […]

Uutinen

12.5.2021 06:58

Sosiaalibarometri 2021: Työvoimapalveluiden siirto kuntien vastuulle herättää vastustusta erityisesti TE-toimistoissa

Sosiaalibaro Hallitus päätti kehysriihessä valmistella työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirtoa kunnille.  Maaliskuussa käynnistyneissä työllisyyden kuntakokeiluissa tätä jo kokeillaan 118 kunnassa nuorilla, maahanmuuttajilla ja Kelan työttömyysetuutta saavilla. Sosiaalibarometri kartoitti näkemyksiä työllisyyden hoidon järjestämisvastuusta ja työllisyyden kuntakokeilusta ennen kuntakokeilun käynnistymistä ja hallituksen kehysriihtä. Kysymys työllisyyspalvelujen järjestämisvastuusta jakaa voimakkaasti alan ammattilaisia TE-toimistoissa ja kunnissa. Kuntavastaajat pitävät kuntakokeilun asiakasryhmien siirtoa parempana kuin […]