Hyvinvointialueita ja sosiaali- ja terveysjärjestöjä yhdistää yhteinen tavoite, ihmisten hyvinvointi. Sosiaali- ja terveysalan tuhansissa järjestöissä tehdään korvaamatonta työtä suomalaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
”SOSTE haluaa vaalitavoitteillaan muistuttaa, että järjestöjen toiminta on ensiarvoisen tärkeää julkisten palveluiden rinnalla ja keskeinen osa sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamista. Ilman järjestöjä moni ihminen jäisi vaille tarvitsemaansa apua. Järjestöjen osaamista, asiantuntemusta ja tukea ei ole viisasta jättää hyödyntämättä hyvinvointialueilla. Me järjestöt olemme valmiita yhteistyöhön”, korostaa SOSTEn yhteiskuntasuhdepäällikkö Ulla Kiuru.
Järjestöjen toiminta osaksi hyvinvointialuestrategiaa
SOSTE korostaa vaalitavoitteissaan järjestöjen toiminnan näkyväksi tekemistä ja tunnustamista alueen hyvinvointistrategiassa. Hyvinvointialuestrategiassa on linjattava, miten järjestöjen tarjoama tuki, neuvonta ja ohjaus sekä ehkäisevä toiminta nivotaan osaksi alueen toimintaa ja palvelukokonaisuuksia, kuten esimerkiksi osaksi sote-keskusten tarjoamia palveluja.
Vaalitavoitteissa muistutetaan myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen merkittävästä roolista sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina. Pelkona on, että laajat hankintakokonaisuudet tiputtavat pienet toimijat ulos kilpailutuksista.
”Hyvinvointialueilla onkin varmistettava se, että myös pienillä ja keskisuurilla tuottajilla on mahdollisuuksia tarjota palveluitaan. Tämä edellyttää, että alueilla esimerkiksi linjataan hankintojen osittamisesta ja käytetään palveluseteleitä ja henkilökohtaisia budjetteja palvelutuotannon monipuolistamiseksi”, toteaa Kiuru.
Järjestöjen ja alueiden yhteistyölle on luotava toimivat rakenteet
Hyvinvointialueen ja järjestöjen välisestä kumppanuudesta ja yhteistyörakenteesta on tärkeä sopia hyvinvointialuestrategiassa. Kirjaus on tärkeä, jotta yhteistyö ei jää sattumanvaraiseksi.
Hyvinvointialueille on myös nimettävä järjestökoordinaattori, joka vastaa järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Näin varmistetaan, että tieto kulkee hyvinvointialueiden ja järjestöjen välillä ja että yhteistyö palvelee palveluiden kehittämistä.
Järjestöjen toiminnan jatkuvuus edellyttää, että niiden toimintaedellytyksistä huolehditaan myös uusilla hyvinvointialueilla. SOSTEn vaalitavoitteissa korostetaankin, että hyvinvointialueen ja kuntien on sovittava sote-järjestöavustamisen jatkumisesta ilman katkoksia osana hyvinvointialuestrategiaa.
”Strategiassa on linjattava, miten hyvinvointialue rahoittaa järjestöjen toimintaa sekä tarjoaa järjestöille ja vapaaehtoisille mahdollisuuksia käyttää hyvinvointialueen tiloja niiden toimintaan. Näin vältetään se pahin skenaario, jossa sote-järjestöjen toiminta vaarantuu ja apua ja tukea tarvitsevat ihmiset joutuvat väliinputoajiksi”, muistuttaa Kiuru.
Suuri aluevaalipaneeli: sote-uudistus – hitti vai huti?
Syksyn merkittävimmässä SOSTEn järjestämässä aluevaalipaneelissa puolueiden kärkipoliitikot linjaavat sote-palveluista, rahoituksesta ja järjestöjen kumppanuudesta. Miten käy sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille uusilla hyvinvointialueilla ja riittävätkö rahat palveluiden järjestämiseen? Entä mitä tapahtuu sote-järjestöille uuden edessä, miten turvataan järjestöjen tuki ja apu sitä tarvitseville?
Seuraa vaalipaneelia SOSTEn nettisivuille tulevan striimin kautta keskiviikkona 27.10. klo 10.45–12.00.
Lisätietoja paneelista: Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 2021 – SOSTE
Keskustelussa mukana ovat tähän mennessä varmistetut panelistit Li Andersson, Vas., Sari Essayah, KD, Antti Häkkänen, Kok., Markus Lohi, Kesk., Matias Mäkynen, SDP., Iiris Suomela, Vihr. sekä Henrik Wickström, RKP.
Lue lisää: SOSTEn aluevaalitavoitteet: soste.fi/aluevaalit.