Skip to content

Budjettiriihi tarjosi kannusteita päästöjen vähentämiseksi, mutta paljasti suomalaisen ilmastopolitiikan heikkouden 

15.9.2021 14.08

Hyvinvointi ja terveys
Hallitusohjelma ja budjettiilmastonmuutosHyvinvointi ja terveys

Budjettiriihessä hallitus kasvatti kannusteita ekologisiin ratkaisuihin ja samaan aikaan päätti tukea muun muassa infrastruktuurin kehittymistä, tutkimustoimintaa ja innovaatioiden syntymistä. SOSTE on tyytyväinen, että ratkaisu sisälsi monia kannusteita kotitalouksille ja yrityksille laskea hiilijalanjälkeään. Esimerkkinä hyvästä kehityksestä on lämmitystapamuutoksien tuen uudistus: tarjolla on joustavia mahdollisuuksia, ja myös pienituloiset huomioidaan edistämällä leasingratkaisua alkuinvestoinnin mahdollistamiseksi.

Ilmastotoimet painottuvat vahvasti kannusteisiin ja vapaaehtoisuuteen, mikä on lähtökohtaisesti pelkkää keppiä parempi linja ilmastopolitiikassa. Poisjätettyjä ohjauskeinoja, kuten polttoaineveron tarkastelua, ei ole kuitenkaan sisällytetty myöskään hallituksen niin sanottuun perälautaan. Lopputuloksena on siis epäselvää, mihin suuntaan ilmastotoimia kehitetään, jos nykyiset toimet eivät riitä. On myös epäselvää, onko hallitus ylipäänsä valmis tarvittaviin toimenpiteisiin, jos pelkät kannusteet eivät riitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Epävarmuutta lisää se, että päätösten kokonaisvaikutuksia on haastavaa arvioida etukäteen.

Kokonaisvaltainen visio vastakkainasettelun sijaan

Budjettiriihessä näkynyt vastakkainasettelu tiivistää myös suomalaisen ilmastopolitiikan suurimman ongelman. Kun suuri visio ja kokonaisvaltainen näkemys hiilineutraalista siirtymästä puuttuu, typistyy ilmastokeskustelu ja -politiikka yksittäisistä toimista kiistelyyn sekä pistemäisiin toimiin. Tämä paitsi lisää ilmastokeskustelun polarisaatiota, myös vaikeuttaa kokonaiskuvan hahmotusta ja sitä kautta esimerkiksi investointien ja kulutuksen suunnittelua pidemmällä aikavälillä.

Juurisyynä ongelmaan on se, että hiilineutraaliutta pyritään saavuttamaan yksityiskohtaisilla muutoksilla sen sijaan, että esimerkiksi verotuksia ja tukia tarkasteltaisiin kokonaisvaltaisesti. Haittaveroja ja rajoittavia ohjaustoimia vältellään, koska ne osuvat usein pahiten niihin, joilla ei ole mahdollisuutta muuttaa kulutustaan tai toimintatapojaan. Kuitenkin kytkemällä haittaverotus vahvemmin esimerkiksi työn verotukseen, sosiaaliturvaan sekä erilaisiin tukielementteihin voidaan tehokkaasti kompensoida kiristyvää kulutusverotusta niin, että toimien vaikutus ei kohdistu kohtuuttomasti pienituloisiin. Tällaisen kestävän kehityksen verouudistuksen mahdollisuuksista on puhunut esimerkiksi Sitra.

Kohti oikeudenmukaista siirtymää

Laajempi uudistus vaatii kuitenkin perusteellisen keskustelun sekä laajan yhteisymmärryksen. Nyt perustettava ilmastopolitiikkaa seuraava parlamentaarinen ryhmä tarjoaisikin foorumin keskustelulle oikeudenmukaisesta siirtymästä. Tärkeä osa siirtymää ovat muun muassa SOSTEn aiemmin esiin nostamat laajat investoinnit infrastruktuuriin, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan, merkittävät tuet liikkumisen ja asumisen päästöjen vähentämiseksi sekä panostukset koulutukseen riittävän osaamisen varmistamiseksi ja työmarkkinoiden muutokseen varautumiseksi. Kun sosiaalinen oikeudenmukaisuus huomioidaan, voidaan myös päästöjä verottaa aiempaa tehokkaammin.

Budjettiriihi osoittaa, että nyt on ennen kaikkea tarvetta käydä laajempi keskustelu siitä, millaiset uudistukset mahdollistavat oikeudenmukaisen hiilineutraalin siirtymän tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Muutoin on vaarana, että ilmastokeskustelua käydään jatkossakin yksittäisten eturyhmien kautta ja edessä on lisää vastakkainasettelua ja ilmastotoimien tilkkutäkkejä.

Mitä hyvää?

  • Useita konkreettisia kannusteita päästöjen vähentämiseksi
  • Parlamentaarinen ilmastopolitiikan seurantaryhmä
  • Suunnitelma ilmastotoimien vaikuttavuuden arvioimiseksi

Mitä huonoa tai epäselvää?

  • Ei varmuutta nykyisten toimien riittävyydestä tai siitä, mitä tehdään, jos nyt sovitut kannusteet eivät tuo toivottua tulosta
  • Päätökset muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden ja iso kuva ilmastopolitiikasta puuttuu
  • Ilmastopäätökset tehty turhan irrallaan muista politiikan sektoreista

Mitä vielä pitäisi tehdä?

  • Laatia visio ja konkreettinen suunnitelma oikeudenmukaisesta siirtymästä hyödyntäen parlamentaarista seurantaryhmää
  • Rakentaa osana siirtymää kestävän kehityksen vero- ja tukiuudistus, joka huomioi ilmastotoimien kustannusten oikeudenmukaisen jakautumisen
  • Panostaa entistäkin kunnianhimoisemmin infrastruktuuriin, teknologiaan sekä tutkimukseen kilpailukyvyn varmistamiseksi

Muut teeman artikkelit

Uutinen

24.9.2021 10:18

Vägkarta som listar organisationers påverkansmöjligheter i vårdreformen är färdig

På svenska Organisationernas vägkarta för samarbete som ska fungera som verktyg för ”Järjestöjen sote-muutostuki” är nu färdig. I den samlas, ur organisationernas synvinkel, centrala spetsar och påverkansmöjligheter i verkställandet av reformen av social- och hälsovården samt räddningsväsendet. Vägkartan innehåller både målsättningar och åtgärder. Läs mera: Järjestöjen yhteistyön tiekartta Innokylä-verkkopalvelussa Många viktiga påverkansmöjligheter Anita Hahl-Weckström, projektledare för ”Järjestöjen […]

Uutinen

21.9.2021 10:30

Järjestöjen sote-uudistuksen vaikuttamisen paikat listaava tiekartta valmistui

Järjestöille Järjestöjen sote-muutostuen työkaluna toimiva järjestöjen yhteistyön tiekartta on valmistunut. Se kokoaa järjestöjen näkökulmasta keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon kärjet ja vaikuttamisen paikat. Tiekartta sisältää sekä tavoitteita että toimenpiteitä. Lue lisää: Järjestöjen yhteistyön tiekartta Innokylä-verkkopalvelussa Useita tärkeitä vaikuttamisen paikkoja Järjestöjen kannalta keskeisimpiä vaikuttamisen paikkoja on tässä vaiheessa sote-uudistuksen toimeenpanoa kaiken kaikkiaan viisi, katsoo […]

Uutinen

16.9.2021 14:44

Riihen panostukset työllisyyteen ja osaamiseen turhan vaatimattomia

Hyvinvointi ja terveys Hallitus teki budjettiriihessä perustellun ja oikeudenmukaisen ratkaisun olla tekemättä uusia sosiaaliturvaleikkauksia työllisyyden parantamisen nimissä. Sosiaaliturvan taso on jo nyt liian matala ja sen leikkaus heikentäisi entisestään sosiaaliturvan varaan joutuneiden hyvinvointia. Sosiaaliturvan laskemisen kestävä vaihtoehto on tuottavuuden nosto ja siksi päätökset tuottavuuden nostamisesta osaamiseen ja hyvinvointiin panostamalla olisivat saaneet olla rohkeampia. Hallituksen pöydällä korostuivat, osin suhdannetilanteen […]