Skip to content

Hallituksen kehysriihi jätti palveluita tuottavat sote-järjestöt puille paljaille

8.4.2020 16.05

Kansalaisyhteiskunta
Hallitusohjelma ja budjettiJärjestöjen palvelutuotantoKoronavirusKoronavirus ja järjestöjen toimintaedellytyksetKansalaisyhteiskuntaTyöllisyys

Palvelutoiminnan turvaamiseksi tarvitaan erillinen tukipaketti

Suomen hallitus päätti massiivisista tukitoimista koronakriisin aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin. Noin miljardin euron lisätalousarviossa oli lukuisia kohteita erikokoisille yrityksille, mutta palveluita tuottavat sosiaali- ja terveysjärjestöt jätettiin näistä tukitoimista tylysti ulos, ilman mitään lupausta konkreettisesta tuesta. Tämän seurauksena vaarana on jopa konkursseja.

”Näitä järjestöjä ja heidän haavoittuvia asiakasryhmiään ei saa jättää yksin koronakriisin seurauksena. Tämä virhe on korjattava eduskunnan lisätalousarviokäsittelyssä tai aivan viimeistään hallituksen kolmannessa lisätalousarviossa toukokuussa myöntämällä erillinen tukipaketti”, painottaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

Ensi vaiheessa tukipakettiin pitää varata 20 miljoonaa euroa. Tukirahalla ei saisi olla erillisehtoja, vaan sen tulisi olla avointa kaikille syntyville kuluille ilman takaisinmaksuvelvoitetta. Lisätalousarvion suuruusluokassa kyse on melko pienestä summasta, mutta sillä on valtavasti merkitystä järjestöjen palvelutoimintaan ja näiden kohderyhmässä oleviin haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin.

Palveluntuottajajärjestöt ovat tärkeä osa ihmisten tukea ja apua

Sote-järjestöjen palveluntuotannossa on kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Palveluja tuottavia järjestöjä on noin 1000, näistä 4/5 tekee työtä sosiaalipuolella. Palveluja tuotetaan pääosin yhdistyksinä ja säätiöinä, vain reilut 70 on yhtiöittänyt toimintansa tai osan siitä. Järjestöt ovat suuria kuntoutuksen, lastensuojelun, vanhustenhuollon, päihdehuollon, kehitysvammahuollon ja asumispalvelujen tuottajia. Tätä toimintaa ei tehdä avustusrahalla, vaan pääosin Kelan, sairaanhoitopiirien ja kuntien ostopalveluilla. Osa toiminnasta on jo nyt keskeytetty koronakriisin seurauksena, eikä tulovirtaa ole.

Nämä järjestöt eivät saa palvelutoimintaansa tukea veikkausvoittovaroista tai muista avustuksista, eikä yrityksille suunnattu, Suomen hallituksen päättämä tukirahoitus (esim. Finnvera ja Business Finland), ole niiden käytettävissä, koska ne eivät ole yrityksiä.

”Jos esimerkiksi palveluita tuottavan sote-järjestön ylläpitämä kurssikeskus on kiinni tai kuntoutustoiminta loppuu, se ei saa tukea, mutta jos kurssikeskus tai kuntoutustoiminta on yrityksen pyörittämä, se voi saada tukea työ- ja elinkeinoministeriöstä. Jos palvelutoiminnan puoli tekee isot tappiot, menee konkurssiin myös yleishyödyllinen puoli, vaikka näitä toimintoja rahoitetaan eri kanavista”, huomauttaa Kiukas.

Yhteisömuoto ei saa olla esteenä tukien saamiseen. ”STM:n ja TEM:n tulisi ottaa mallia OKM:stä, joka hienosti tukee vaikeuksiin joutuneita liikunta-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöjä”.

Lisätiedot

Muut teeman artikkelit

Uutinen

3.7.2020 07:58

Sosiaalibarometri 2020: Korona vahvisti kolmannen sektorin roolia viranomaistoiminnan kumppanina

Sosiaalibaro Tuore Sosiaalibarometri 2020 osoittaa, että muun muassa seurakuntien, järjestöjen ja kansalaisten omalla aktiivisuudella oli tärkeä rooli kevään koronaponnisteluissa. Viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyö toimi Sosiaalibarometrin mukaan erinomaisesti. Vastauksissa korostettiin erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden nopeutta, ketteryyttä ja aitoa auttamisen halua. Kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista peräti 64 prosenttia kertoi, että korona-aikana käynnistettiin uusia toimintamuotoja kolmannen sektorin toimijoiden […]

Uutinen

3.7.2020 07:54

Socialbarometern 2020: Corona förstärkte den tredje sektorns roll som myndighetsverksamhetens partner

Sosiaalibaro Den färska Socialbarometern 2020 visar att bland annat församlingarnas, organisationernas och medborgarnas egen verksamhet har haft en viktig roll i vårens coronakamp. Myndigheters och andra aktörers samarbete fungerade utmärkt enligt Socialbarometern. I svaren betonades särskilt den tredje sektorns aktörers snabbhet, smidighet och genuina vilja att hjälpa. Av kommunernas social- och hälsochefer uppgav upp till 64 […]

Artikkeli

Ilmastokriisi ei katoa: sosiaali- ja terveysalan rooli reilussa ja kestävässä jälleenrakennuksessa

Kansalaisyhteiskunta Artikkelisarjasta Koronan jälkeen 26.6.2020 Ansku Holstila erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry   Ilmastonmuutoksen uhka ei ole koronapandemian myötä kadonnut, ja ilmastokysymykset ovat pysyneet esillä niin korona-ajan yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin SOSTEn skenaariotyössäkin. Poikkeusolot ovat vähentäneet päästöjä väliaikaisesti, mutta olennaista ilmastokriisin torjumisessa on, miten jatketaan tästä eteenpäin. Haasteena on nopeiden ratkaisujen samanaikainen tarve sekä koronakriisin […]