Skip to content

Hallituksen panostettava työllisyyteen, toimintakyvyn vahvistamiseen, järjestöjen rahoitukseen ja otettava käyttöön terveysvero

21.8.2020 11.45

Avustusjärjestelmä
Hallitusohjelma ja budjettiKoronavirusOsatyökykyisetTerveysveroAvustusjärjestelmäKansalaisyhteiskuntaTyöllisyys

Ensi vuoden talousarviossa on panostettava työllisyyteen, ihmisten toimintakyvyn vahvistamiseen sekä turvattava yleishyödyllisten toimijoiden rahoitus. Kansanterveyttä ja -taloutta voi puolestaan vahvistaa terveysperusteisella valmisteverolla.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry korostaa, että budjettiriihessä on löydettävä kestävä ratkaisu yleishyödyllisten toimijoiden rahoitusongelmaan, joka on seurausta Veikkauksen alenevista tuotoista. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä (13.8.) sosiaali- ja terveysjärjestöiltä aiotaan vuonna 2021 leikata peräti 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia kuluvan vuoden avustussummasta. Tätä ei voi hyväksyä. Toteutuessaan leikkaukset murentaisivat järjestöjen toiminnan pohjan. Rahoitusvajetta voi paikata esimerkiksi arpajaisveroa alentamalla.

SOSTE pitää työllisyysasteen nostamista tärkeänä keinona vahvistaa julkista taloutta ja vähentää painetta leikata sosiaaliturvasta ja julkisista palveluista. TE-toimistojen rahoitusta on vahvistettava henkilökohtaisen palvelukokonaisuuden takaamiseksi ja osatyökykyisten työkykyohjelmaan suunnattava lisäresursseja, jotta sen kohderyhmiä voidaan lisätä ja toimia laajentaa valtakunnallisiksi. Järjestöjen ja säätiöiden mahdollisuus työllistää 100% palkkatuella on säilytettävä. Ihmisten työkyvystä on pidettävä kiinni. Työllisyyden kasvattamiseksi on kuntoutuksen keinovalikoima otettava laajasti käyttöön sekä tuettava mielen hyvinvointia toteuttamalla Terapiatakuu.

Yhteiskuntaa ravistelleen koronavirusepidemian jälkeen on hyvä pohtia pitkän tähtäimen toimenpiteitä, joilla voidaan edistää väestön terveyttä, ehkäistä ja vähentää kansansairauksia ja samalla vahvistaa kansantaloutta. Verotus on yksi tällainen keino. SOSTE esittää otettavaksi käyttöön terveysperusteista valmisteveroa, joka kohdistuisi valikoituihin hyödykkeisiin, joilla on korkea sokeri-, suola-, tai rasvapitoisuus. Hallituksen on nimettävä työryhmä valmistelemaan terveysperusteista valmisteveroa tavoitteena, että vero on käytössä vuoden 2022 alusta.

Järjestöjen rahoituksen turvaamiseksi on löydettävä kestävä ratkaisu

SOSTE esittää:

  • Budjettiriihessä on ratkaistava yleishyödyllisten järjestöjen rahoitusongelma, joka on seurausta Veikkauksen alenevista tuotoista.
  • Ratkaisun on koskettava kaikkia edunsaajia ja kompensaation tapahduttava jakosuhdelain mukaisesti budjettivaroista.
  • Tarvitaan kestävä päätös myös siitä, miten järjestöjen rahoitusongelma ratkaistaan tulevina vuosina. Rahoitusvajetta voi paikata arpajaisveroa alentamalla, siirtämällä avustuskohteita valtion budjettirahoituksen piiriin, kompensoimalla tuoton laskua suoraan budjettivaroin ja vahvistamalla Veikkauksen kanavointikykyä.

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä (13.8.) sosiaali- ja terveysjärjestöiltä aiotaan vuonna 2021 leikata peräti 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia kuluvan vuoden avustussummasta. VM:n esityksessä esitetään myönnettäväksi noin 253 miljoonaa euroa avustuksina yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, kun vastaavasti tänä vuonna myönnetty summa oli 380 miljoonaa euroa. Rahapelituottojen tuloutus yleishyödyllisiin kohteisiin laskee VM:n budjettiesityksen mukaan yhteensä noin 300 miljoonaa euroa noin miljardin euron tasosta vuonna 2021.

Yleishyödyllisten toimijoiden, kuten sote-järjestöjen, rahoitus tulee pitkälti Veikkauksen rahapelitoiminnan tuotoista. Tuottojen lasku johtuu muun muassa hajasijoitettujen automaattien määrän vähentämisestä, siirtymisestä tunnistautumiseen automaattipelaamisessa sekä ulkomaisille sivustoille suuntautuvasta pelaamisesta. Veikkauksen ensi vuoden tuottojen aleneman kompensointi on täysin auki.

Toteutuessaan leikkaukset murentaisivat järjestöjen toiminnan pohjan. Sote-järjestöt tekevät työtä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai muuten tukea ja apua tarvitsevien ihmisten parissa: lasten, nuorten, iäkkäiden, päihde- ja mielenterveysongelmaisten, vammaisten, vähemmistöjen, pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien. Tätä työtä yhteiskunnalla ei ole varaa menettää, eikä myöskään mahdollisuutta paikata. Valtioneuvoston on ratkaistava yleishyödyllisen toiminnan rahoitusongelma syksyn budjettiriihessä. Kysymys on koko hallitusta koskeva.

Viime keväänä koronakriisin sosiaalisia vaikutuksia pohtineen työryhmän havainto oli, että koronakriisi toi näkyviin niin suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia kuin hyvinvointiyhteiskunnan murtumakohtia. Nämä murtumakohdat eivät syntyneet koronakriisin myötä, vaan niiden juuret olivat olleet jo olemassa. Koronakriisi toi ne esiin ja nyt on aika korjata ne. Valtiovarainministeriön budjettiesityksen viesti on räikeässä ristiriidassa työryhmän havaintoihin, jonka mukaan järjestöt ja muu kansalaisyhteiskunta on nähtävä hyvinvointipalveluja vahvistavana tekijänä.

Arpajaisveron lasku ja Veikkauksen kanavointikyvyn vahvistaminen

Rahoitusvajetta voi paikata esimerkiksi arpajaisveroa alentamalla, siirtämällä avustuskohteita valtion budjettirahoituksen piiriin, kompensoimalla tuoton laskua suoraan budjettivaroin ja vahvistamalla Veikkauksen kanavointikykyä.

Esimerkiksi laskemalla arpajaisveroprosenttia Veikkaukselle jäisi enemmän tuloutettavaa. Arpajaisveroprosenttia on nostettu 2000-luvun aikana n. 4 %:sta nykyiseen 12 %:iin. Arpajaisveron tuotto on noin 230 milj. nykyisellä 12 % veroasteella. Veron lasku olisi teknisesti helposti toteutettavissa.

Arpajaislainsäädännöllä voidaan puolestaan varmistaa, että pelaaminen kanavoituu Veikkaukselle, jotta yleiskatteellisesta budjetista kompensoitava osuus ei alati jatkossa kasva. Kanavoinnin tarkoituksena ei ole lisätä pelaamista, vaan kanavoida jo tapahtuva pelaaminen toimiluvattomilta yhtiöiltä vastuullisuuttaan vahvistaville toimiluvallisille yhtiöille.

Järjestöjen yhteistyöllä ja toiminnan tehostamisella voidaan saada pitkällä aikavälillä ja hyvin suunnitellen aikaan säästöjä.

Viime keväänä koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa sosiaali- ja terveysjärjestöt muuttivat nopeasti toimintaansa ja tavoittivat entistä enemmän ja uusia avuntarvitsijaryhmiä, tarjosivat psykososiaalista tukea ja turvaa riskiryhmille, jotka muuten olisivat joutuneet eristäytymään normaalista elämästä ja jääneet palveluiden ulkopuolelle. Tämä avuntarve ei ole ohitse. Järjestöjen kanssa on keskusteltava rahoituksen tulevaisuudesta. Siihen tarvitaan suunnitelmallisuutta, ei äkkiliikkeitä.

Investoidaan kaikkien työllistymiseen heikentämättä sosiaaliturvaa

SOSTE esittää:

  • Ansiosidonnaisen turvan piiriin on päästävä myös nykyistä lyhyemmällä ja katkonaisemmalla työskentelyllä.
  • Järjestöjen roolia työllistäjinä ja työllistymisen tukijoina on vahvistettava. Heikossa työmarkkina-asemassa kanssa työskentelevien toimijoiden toimintaedellytyksiä on vahvistettava. Järjestöjen ja säätiöiden mahdollisuus työllistää 100 % palkkatuella on säilytettävä.
  • TE-toimistojen rahoitusta on vahvistettava 50 miljoonalla eurolla työttömien henkilökohtaisen palvelun ja palvelukokonaisuuden takaamiseksi.
  • Erityisen tuen tarpeessa olevien työttömien pääsyä työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin on tehostettava. Osatyökykyisten työkykyohjelmaan suunnataan 10 miljoonan euron lisäys, jotta sen kohderyhmiä voidaan lisätä ja toimia laajentaa valtakunnallisiksi.
  • Työnantajille työkyvyttömyydestä koituvat kustannukset tulee asettaa tasolle, joka sekä kannustaa työnantajia huolehtimaan työntekijöiden työkyvystä että palkkaamaan osatyökykyisiä henkilöitä.
  • Terapiatakuu on toteutettava osana hoitotakuuta kuitenkin siten, että Terapiatakuu tulee voimaan etupainotteisesti, jos muun hoitotakuun voimaantulo viivästyy. Mielenterveysstrategian toimeenpanoon ja sen osana työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmaan, on varattava riittävät resurssit.
  • Vammaisten ihmisten työllistymistä voidaan edistää korottamalla järjestelytuen maksimitasoa nykyisestä 4 000 eurosta vähintään 10 000 euroon.

Koronakriisi on heikentänyt voimakkaasti työllisyysnäkymiä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan riski rakennetyöttömyyden kasvulle lisääntyy. Todennäköistä on, että nykyinen kriisi aiempien talouskriisien tapaan nopeuttaa työmarkkinoiden rakennemuutosta.  Silloin työttömäksi jäävät erityisesti vaikeasti uudelleen työllistyvät ryhmät, mistä on jo selviä merkkejä. Sosiaalibarometri 2020 mukaan TE-johto näkee vastavalmistuneiden, ilman ammatillista koulutusta olevien sekä ennestään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien, kuten osatyökykyisten, kohtaavan erityisen suuren riskin työttömyyden pitkittymisestä.

Osana budjettiriiheen valmistautumista valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmä esitti toimia, joilla voitaisiin päätösperäisesti lisätä työllisyyttä 60 000 henkilöllä. Vaikka virkamiestyöryhmän esitys toimenpiteiksi on hyvä keskustelunavaus, SOSTE huomauttaa, että toimet tarkoittavat esitettyjen arvioiden perusteella yli miljardin euron leikkauksia nykyiseen sosiaaliturvaan.

Esitykset työttömyysturvan työssäoloehdon kehittämisestä avaavat mahdollisuuden helpottaa ansiosidonnaisen sosiaaliturvan aukkojen paikkaamista. Tämä voi tapahtua esimerkiksi sallimalla ansiosidonnaisen turvan piiriin pääsyn nykyistä lyhyemmällä ja katkonaisemmalla työskentelyllä.

SOSTE katsoo, että vaikka työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia voi olla perusteltua toteuttaa tavalla, joka ei aiheuta kustannuksia, on samalla oltava tarkkana, ettei sosiaaliturvaa – ennen kaikkea perusturvaa – heikennetä työllisyyden parantamisen varjolla. SOSTE pitää työllisyysasteen nostamista tärkeänä keinona vahvistaa julkista taloutta ja vähentää painetta leikata sosiaaliturvasta ja julkisista palveluista. On hyvä, että pitkän aikavälin työllisyyttä vahvistavaan oppivelvollisuuden pidentämiseen on talousarvioesityksessä varattu riittävät resurssit.

Ihmisten työkyvystä on pidettävä kiinni

SOSTE haluaa korostaa mahdollisuuksia lisätä työllisyyttä tavoilla, jotka parantavat työkykyä sekä tukevat myös ns. osatyökykyisten työllistymistä. Työllisyyden kasvattamiseksi on kuntoutuksen keinovalikoima otettava laajasti käyttöön ja parannettava oikea-aikaiseen ja tarpeenmukaiseen kuntoutukseen pääsyä.

Vuonna 2019 mielenterveyssyyt olivat ensimmäisen kerran yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveyssyistä oli vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeellä yli 100 000 henkilöä (53 %). Mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneistä lähes kolmella viidesosalla (57 %) oli eläkkeen perustana masennusdiagnoosi (3 800).

Koulutuksen ja työn ulkopuolella syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat erityisen haavoittuva ryhmä, joilla on usein taustallaan erilaisia mielenterveysongelmia ja mahdollisia oppimisvaikeuksia. Yleisesti arvioidaan, että iso osa mielenterveysongelmia kokevista nuorista ei hakeudu hoitoon.

Mielenterveystyön työkykyä parantavasta ja työuraa pidentävästä vaikutuksesta on selvää näyttöä. Terapiatakuu on toteutettava osana hoitotakuuta, vakinaistettava Ohjaamojen psykososiaalinen tuki, kasvatettava työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelman rahoitusta sekä jalkautettava jo kokeiltuja hyvän mielenterveyden toimintamalleja työpaikoille esim. S-ryhmän mielenterveyden tukimallin mukaisesti. Mielenterveystyön resursointia olisi tärkeä vahvistaa myös varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Kansainvälinen tutkimusnäyttö osoittaa, että koko kouluyhteisöön kohdistuvat pitkäjänteiset menetelmät edistävät oppilaiden mielenterveyttä vaikuttavammin kuin masennuksen ja ahdistuneisuuden ehkäisyyn kapeasti kohdistuvat menetelmät.

Mielenterveyspoolin mukaan peruspalveluissa riittävän varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7 500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 22 500 uutta työllistynyttä (2021 – 2023).

Työttömille räätälöityjä palveluita

Työttömien palveluprosessin ja palveluiden kehittäminen on keskeinen keino, jolla varmistetaan työttömäksi jääneiden mahdollisimman nopea ja joustava paluu työmarkkinoille. Tällöin työmarkkinakelpoisuutta heikentävä työttömyyden pitkittyminen voidaan estää.

Henkilökohtaista palvelua vahvistamalla ja tarjoamalla nykyistä kattavammin tarvelähtöisiä palveluita aukeaa polku työelämään varmimmin jokaiselle. Järjestöjen, säätiöiden, kunnallisten toimijoiden ja yhteiskunnallisten yritysten pitkäaikaistyöttömille, vammaisille, osatyökykyisille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville tuottamat eritasoiset palvelut on integroitava vahvemmin osaksi työvoimapalveluiden kokonaisuutta. Toimijoiden toimintaedellytyksiä on vahvistettava ja järjestöjen sekä säätiöiden mahdollisuus käyttää 100 % palkkatukea on säilytettävä.

Työttömyysturvan ja palveluiden uudistamisen rinnalla on tärkeää samanaikaisesti tukea suuremmassa työkyvyttömyysriskissä olevien työllistymismahdollisuuksia ja lisätä työnantajien kannustimia työkykyä – fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä osaamista – ylläpitäviin toimiin. Valtiovarainministeriön virkamiesryhmänkin esittämä työnantajien nykyistä suurempi taloudellinen vastuu työkyvyttömyydestä parantaa työnantajien kannustimia, jos se voidaan toteuttaa tavalla, joka ei heikennä potentiaalisesti työkyvyttömän työvoiman houkuttelevuutta työmarkkinoilla.

Nykytilanteessa vaarana on, että työnantaja ei uskalla palkata työkykyistä työvoimaa pelätessään ennenaikaisen eläköitymisen aiheuttamia kustannuksia. Tämä puolestaan heikentää työllisyyttä sekä sellaisen työvoiman, jolla on jo kohonnut työkyvyttömyysriksi, yhteiskunnallista ja taloudellista asemaa.

Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen edistämistä on jatkettava määrätietoisesti

Kesäkuun lopussa työttöminä työnhakijoina oli 36 076 pitkäaikaissairasta tai vammaista henkilöä. Todellinen luku voi kuitenkin olla suurempi, sillä TE-toimistot eivät ole koronakriisin tuoman asiakasmäärän kasvun vuoksi pystyneet tekemään esim. palvelutarpeen arviointeja normaalissa määrin.  Yleisen työttömyyden kasvun vuoksi, osatyökykyisten ja vammaisten työttömien mahdollisuudet työllistyä ovat heikentyneet. Vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyden edistämistä onkin jatkettava määrätietoisesti.

Osatyökykyisten työkykyohjelman jatko on varmistettava lisärahoituksella. Näin mahdollistetaan ohjelmien ja kokeilujen valtakunnallistaminen sekä kohdentaminen useampiin vamma- ja sairausryhmiin sekä uusien toimien aloittaminen.

Erityisesti vammaisten ihmisten työllisyysaste on matalampi kuin muun väestön. Työolosuhteiden järjestelytuen laajentamisella ja kehittämisellä toimintaympäristön muutoksissa joustavaksi sekä tuen tason korotuksella voidaan tukea vammaisten ihmisten työllistymistä. SOSTE tukee Vammaisfoorumin esitystä järjestelytuen maksimitason korotusta nykyisestä 4 000 eurosta vähintään 10 000 euroon.

Suomessa otettava käyttöön terveysperusteinen valmistevero

SOSTE esittää:

  • Hallitus nimeää työryhmän valmistelemaan terveysperusteista valmisteveroa hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti. Tavoitteena on veron käyttöönotto vuoden 2022 alusta.

Yhteiskuntaa ravistelleen koronavirusepidemian jälkeen on hyvä pohtia pitkän tähtäimen toimenpiteitä, joilla voidaan edistää väestön terveyttä, ehkäistä ja vähentää kansansairauksia ja samalla vahvistaa kansantaloutta. Verotus on yksi tällainen keino.

Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee jäsenmailleen lisättyyn sokeriin, suolaan ja tyydyttyneeseen rasvaan kohdistuvan, kansanterveyttä edistävän veron käyttöönottoa. Verotuksella voidaan ohjata kansalaisten kulutuskäyttäytymistä terveyttä edistäviin valintoihin, vähentää sairastavuutta, siirtää tuotekehitystä kohti terveyttä edistäviä tuotteita ja välillisesti pienentää myös eri väestöryhmien välisiä sosioekonomisia terveyseroja. Terveysvaikutusten lisäksi tämäntyyppisellä verolla olisi myös suotuisia fiskaalisia vaikutuksia ja se hillitsisi julkisen terveydenhuollon menoja.

SOSTE esittää otettavaksi käyttöön terveysperusteista valmisteveroa, joka kohdistuisi valikoituihin hyödykkeisiin. Verorasitus kasvaisi tuotteen sokeri-, rasva- tai suolapitoisuuden lisääntyessä. Verotettavien tuotteiden tekninen valikointi tapahtuisi tullitariffinimikkeistöä hyödyntäen. Yhdistelmämallin mukaisesti kuitenkin vasta tietyn ravintoainepitoisuuden raja-arvon ylittyminen laukaisisi verovelvollisuuden ja määräisi veron suuruuden. Tuotteiden raja-arvot määräytyisivät Sydänmerkki-kriteeristön pohjalta. Samalla tämä kriteeristö toimisi rajana, jonka alittuessa veroa ei kannettaisi. Tämä vähentäisi myös verotuksesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Verotettavien tuotteiden joukkoon valikoitaisiin myös Sydänmerkki-kriteeristön ulkopuolisia tuotteita, kuten makeiset.

Veron ulkopuolelle rajattaisiin lisäksi tuotteet, joiden verottaminen ei olisi linjassa veron tavoitteen eli terveellisen ravitsemuksen edistämisen kanssa. Tällaisia olisivat esimerkiksi hedelmät, marjat ja kasvikset.

Vuonna 2013 valmistui valtiovarainministeriön selvitys sokeriveron käyttöönoton edellytyksistä. Työryhmä vertaili eri veromalleja ja arvioi niiden soveltuvuutta ja vaikutuksia. SOSTEn selvitys tuo esille, että kyseisen sokeriveroselvityksen aikaiset esteet terveysveron käyttöönotolle ovat poistuneet. Euroopan unionin jäsenvaltioissa, kuten Unkarissa, on otettu käyttöön terveysveromalleja, joissa verotus kohdistuu yhdistelmämallin kaltaisesti valikoivasti erilaisiin terveydelle haitallisiin elintarvikkeisiin. Mallit ovat saaneet EU:n komission hyväksynnän.

Myös muut työryhmän havaitsemat esteet yhdistelmämallin kaltaisen terveysveron käyttöön ottamiseen ovat poistuneet: EU:n kuluttajainformaatioasetuksen soveltaminen on nyt pakottavaa ja tiedot tuotteen ravintoainepitoisuuksista on helpommin saatavilla. Lisäksi valmisteverotuksen tietojärjestelmät ovat päivittyneet.

SOSTEn arvion mukaan sokeri-, suola- ja rasvaverosta saatava tuotto voisi olla noin 550 miljoonaa euroa. Veropohjan laajuus ja tarkemmat veroasteikot vaikuttavat verotulojen määrään.

Lisätietoja

Muut teeman artikkelit

Uutinen

1.12.2020 13:59

SOSTEn joulukalenteri muistuttaa järjestöjen merkityksestä

Kansalaisyhteiskunta Vuoden 2020 käydessä kohti loppua on hyvä tuoda esiin järjestöjen tekemän työn merkitys. SOSTE nostaa nyt joulukuussa some-kanavissaan päivittäin esiin teemapäiviä, osallistumisen tapoja sekä pieniä ja suuria asioita, joita sote-järjestöt tekevät yhteiskunnassamme. Joulukalenterissamme muistutetaan myös millaista kaikille avointa toimintaa, aineellista apua, kriisitukea ja muita palveluja järjestöt tarjoavat joulun ja vuodenvaihteen aikaan. Järjestöt voivat ilmoittaa toiminnastaan […]

Uutinen

10.11.2020 15:22

Digiosaavat järjestöt -webinaarisarja tukee järjestöjen digiosaamista

Järjestöille Marraskuun puolessa välissä käynnistyy Digiosaavat järjestöt -webinaarisarja. Digiosaavat järjestöt -koulutuskokonaisuudessa saadaan työkaluja ja vinkkejä järjestötoiminnan digitaalisiin ratkaisuihin ja toimintatapoihin. Sarja on suunnattu kaikille järjestötyötä tekeville ja sillä vahvistetaan järjestöjen digiosaamisen kehittymistä. Koulutuskokonaisuudessa saadaan tietoa tietoturvasta, opitaan verkkokoulutuksista, jaetaan kokemuksia etävuosikokousten järjestämisestä ja kuullaan hybriditapahtumien toteutuksesta. Sarjan ensimmäisessä webinaarissa käsitellään tietoturvaa. Tietoturvan perusasiat kuntoon järjestöissä -webinaari […]

Uutinen

5.11.2020 10:47

Kutsu SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n liittokokoukseen 2021

Kansalaisyhteiskunta SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n sääntömääräinen liittokokous pidetään keskiviikkona 20.1.2021 klo 13.00 Hotelli Korpilammella, Korpilammentie 5, Espoo. Liittokokous järjestetään Järjestöjohtajien seminaarin yhteydessä sen lopuksi. SOSTEn sääntöjen mukaan jokainen jäsen voi lähettää liittokokoukseen yhden edustajan. Kullakin varsinaisella jäsenellä on liittokokouksessa yksi ääni. Yhteistyöjäsenillä on liittokokouksessa läsnäolo-, puhe- ja aloiteoikeus. Hallituksen jäsenillä ja pääsihteerillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa. ​ Kokoukseen on mahdollisuus osallistua paikan päällä tai etänä. […]