Skip to content

Hallitusohjelmatavoite 5/6: turvataan yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa

3.5.2019 9.44

Sote-uudistus
Hallitusohjelma ja budjettiSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Hallitusohjelmaneuvotteluissa ratkaistaan, miten huomisen Suomi voi. Tähän keskusteluun osallistuu laajasti myös monet kansalaisyhteiskunnan toimijat. SOSTE kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä rakentamaan sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa. Sote-järjestöt tavoittavat myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset. Siksi ne pitävät esillä perusoikeuksia sekä hyvinvointiin tehtäviä investointeja. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa kansalaisyhteiskunnalla on vahva rooli. Löydät kaikki hallitusohjelmatavoitteet avaisanalla hallitusohjelma ja budjetti.

Turvataan yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa

1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistustyö valmistellaan parlamentaarisesti

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on välttämätön palvelujärjestelmän yhdenvertaisuuden, perusoikeuksien toteutumisen ja kestävän kustannustason turvaamiseksi. Perustason sosiaali- ja terveydenhuoltoa on vahvistettava. Asiasta tehdään päätökset hallituskauden aikana ja uudistus valmistellaan parlamentaarisesti.

2. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirretään kuntia selkeästi suuremmille alueille

Palveluiden yhdenvertaisuuden kannalta sote-palvelut on järjestettävä riittävän isoilla, nykyistä selkeästi suuremmilla alueilla. Selvitetään kysymys kuntien roolista palveluntuottajana. Valmistelussa otetaan huomioon alueiden erilaisuus ja asiantuntijoiden näkemykset alueiden määrästä. Monikanavarahoitusta yksinkertaistetaan ja haitallinen osa-optimointi estetään. Suomessa tarvitaan myös yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita tuottamaan palveluita, mutta julkisella sektorilla on yksiselitteinen vastuu palveluiden järjestämisestä.

3. Asiakkaan asemaa ja itsemääräämisoikeutta vahvistetaan laajentamalla palvelusetelijärjestelmää ja ottamalla käyttöön henkilökohtainen budjetti

4. Annetaan palvelujen järjestäjille ohjeistus, jossa kuvataan kattavasti palvelujen vaihtoehtoiset järjestämistavat (oma tuotanto, henkilökohtainen budjetti, palveluseteli, julkiset hankinnat)

Palveluseteleillä ja henkilökohtaisen budjetilla vahvistetaan asiakkaan asemaa ja itsemääräämisoikeutta. Päätösten tekemiseksi asiakas tarvitsee tukea ja asiantuntevaa ohjausta ja neuvontaa.

Palvelujen järjestäjille annettava ohjeistus kertoo tiiviisti ja selkeästi, mitkä ovat käytettävissä olevat järjestämisvaihtoehdot ja antaa eväitä valitsemiseen näiden välillä. Ohjeistuksen tarkoitus on myös ilmaista asiakkaille, milloin palvelut pitää kilpailuttaa, kun tehdään julkisia hankintoja. Ohjeistuksessa on syytä painottaa sosiaali- ja terveysalan aineellisen lainsäädännön velvoittavuutta erityisesti julkisten hankintojen osalta.

5. Asiakkaiden oikeus nopeaan hoitoon ja hoivaan pääsyyn sekä laadukkaisiin palveluihin turvataan

Perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa vahvistetaan. Palveluiden laatu ja hoivan taso turvataan riittävällä henkilöstömäärällä. Laaditaan valtakunnallinen palveluiden laadun kriteeristö.

Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kytköstä vahvistetaan ja otetaan huomioon palveluiden yhteensovittamisen tarve myös muiden palvelusektorien kanssa mm. lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluissa. Palvelut rakennetaan joustavasti asiakkaan elämäntilanteiden ja tarpeiden ympärille.

6. Lainsäädäntöön lisästään erityiset säännökset osoittamaan selkeä valitustie tapauksissa, joissa hankintamenettelyissä loukataan palvelun käyttäjien lakisääteisiä oikeuksia

Palvelujen laatua koskevat ongelmat ovat nousseet esiin julkisten hankintojen yhteydessä usein silloin, kun palvelujen käyttäjiä ei ole kuultu eikä heidän tarpeitaan huomioitu sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön velvoittamalla tavalla. Tällöin asiakkailla ei ole käytössään tehokkaita oikeussuojakeinoja, koska heillä ei ole asianosaisasemaa hankintaprosessissa ja sisältölainsäädännön oikeussuojakeinojen soveltuvuus hankintatilanteissa on epäselvä. Siksi oikeussuojaa on vahvistettava lisäämällä lainsäädäntöön erityiset säännökset osoittamaan näihin tapauksiin soveltuva selkeä valitustie.

7. Kuntoutuksen kehittämistä jatketaan kuntoutuskomitean suositusten pohjalta

Peruspalveluiden, hoidon ja hoivan kehittämistä sekä hoitoketjujen sujuvoittamista on jatkettava koko ajan. Erityistä huomiota kiinnitetään kuntoutuksen merkitykseen ihmisten toimintakyvyn kannalta.

Kuntoutuskomitea julkaisi vuonna 2017 suosituksensa, jotka koskevat erityisesti kuntoutusprosessia ja kuntoutuksen järjestämistä. Jatketaan kehittämistyötä kuntoutuskomitean suositusten pohjalta, jotta nykyinen hajanainen kuntoutusjärjestelmä saadaan toimimaan yhdenvertaisesti ja tehokkaasti. Kuntoutuksen keskiössä tulee olla ihminen ja hänen toimintakykynsä vahvistaminen.

8. Järjestöt otetaan mukaan alueelliseen ja valtakunnalliseen sote-uudistustyöhön

Huolehditaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoista ja sosiaali- ja terveysjärjestöt otetaan huomioon yhtenä tärkeänä voimavarana. Järjestöt otetaan mukaan alueelliseen ja valtakunnalliseen sote-uudistustyöhön. Järjestöjen hyte-toiminnot tunnistetaan osaksi palvelupolkuja ja turvataan järjestöjen toimintaedellytykset muuttuvassa toimintaympäristössä.

Uudistuksessa tunnistetaan sote-palveluiden ja järjestöjen tuottaman matalan kynnyksen auttamistyön yhdyspinnat. Laaditaan valtakunnallinen ohjeistus, joka mahdollistaa järjestöjen yhdistää toiminnassaan kunnallista, sote-järjestäjän ja veikkausvoittovaroista maksettavaa rahoitusta.

Lisätietoja


Tutustu sote-järjestöjen hallitusohjelmatavoitteisiin:

  1. Vahvistetaan kansalaistoiminnan mahdollisuuksia
  2. Perusturvan uudistaminen aloitetaan välittömästi ja tehdään vaiheittain
  3. Asiakasmaksulain kokonaisuudistus saatetaan loppuun ja käynnistetään jatkotyö
  4. Rakennetaan kasvua investoimalla kaikkien työllisyyteen
  5. Turvataan yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa
  6. Toteutetaan terveysperusteinen verouudistus

Muut teeman artikkelit

Uutinen

18.6.2019 15:29

Hallitusohjelman työryhmien jäsenet avasivat hallitusohjelman sotu- ja sote-linjauksia

Iso salillinen sote-järjestöjen aktiiveja kokoontuivat SOSTEn tiloihin keskustelemaan Rinteen hallitusohjelman kahden ison reformin kirjauksista: sotu- ja sote-uudistuksesta. Keskustelua pohjustivat hallitusohjelmaneuvotteluissa mukana olleet kansanedustajat Anna Kontula (vas.) ja Anu Vehviläinen (kesk.). Kontula oli jäsenenä sosiaaliturvaa käsittelevässä alaryhmässä, Vehviläinen puolestaan veti sote-alaryhmää. He kumpikin ovat myös tuoreita valiokuntien puheenjohtajia. Kontula korosti puheenvuorossaan hallitusohjelman vahvoja kirjauksia sosiaaliturvaan liittyvän […]

Uutinen

17.6.2019 11:46

Kansalaistutkimus ”Ihan pihalla”: Vanhoista ihmisistä yhä useampi syrjäytyy monimutkaistuvassa, digitalisoituvassa maailmassa

Yhä useamman vanhan ihmisen on vaikea saada tietoa, hoitaa asioitaan ja käyttää eri palveluita. He jäävät yhä monimutkaisemmassa ja digitalisoituvassa maailmassa sivuun täydestä kansalaisuudesta, kansalaisoikeuksista ja niihin kuuluvasta vallasta. Tätä vakavaa sivuun jäämistä kuvaa sosiaalipolitiikan professori emerita Briitta Koskiahon johtama, SOSTEn julkaisema Ihan pihalla? -tutkimus. Tutkimus perustuu kansalaistutkijoina toimineiden vanhojen ihmisten kokemuksiin erilaisista palveluista. He […]

Uutinen

5.6.2019 09:00

Sosiaalibarometri: Kuntoutuksen kytkös asiakkaan arkeen vielä heikko. Kuntoutustakuu takaisi palvelun oikea-aikaisen saatavuuden 

Yli puolet Sosiaalibarometriin vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista arvioi olemassa olevan kuntoutussuunnitelman noudattamisen yksittäisen asiakkaan kohdalla (60 %) toteutuvan melko hyvin tai hyvin. Samansuuntaisia myönteisiä arvioita saa kuntoutussuunnitelman laatiminen (58 %) ja kuntoutuksen toteuttaminen yksilöllisistä tarpeista lähtien (56 %). Vastaukset muuttuvat kriittisemmiksi, kun kysytään kuntoutuksen yhteyttä asiakkaan arkeen. 29 prosenttia näkee yhteyden toteutuvan melko huonosti tai huonosti […]