Ihmislähtöiset palvelut, järjestöjen toimintaedellytysten jatkuvuus ja järjestöjen aito osallisuus osana hyvinvointialueen toimintaa. Nämä ovat järjestöjen mielestä tärkeimpiä toimenpiteitä, jotta järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyö olisi parasta mahdollista.
Tämä selviää SOSTEn ja konsulttiyhtiö Fountain Park Oy:n helmikuussa auki olleen aivoriihen tuloksista. Aivoriihi keräsi kaiken kaikkiaan 464 osallistumista. Osallistumisista neljä oli ryhmävastauksia.
Aineksia hyvinvointialueiden strategioihin vaikuttamiseen
Verkossa pidetyn aivoriihen materiaalia käytetään SOSTEn ja Järjestöjen sote-muutostuen vaikuttamistyössä sekä toiminnan kehittämisessä. SOSTEn johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi kiittää kaikkia aivoriiheen osallistuneita järjestöjen edustajia.
”Aivoriihi tuotti paljon materiaalia, jonka pohjalta edetä vaikuttamistyössä. Monet vastauksista olivat pohdiskelevia, ja niiden eteen oli selvästi nähty vaivaa”, Knaapi sanoo.
Järjestöille tärkeä vaikuttamisen paikka ovat hyvinvointialueiden strategiat. Niihin vaikuttamiseksi järjestöiltä kysyttiin aivoriihessä näkemyksiä esimerkiksi järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä sekä yhteistyön onnistumisen kannalta tärkeimmistä toimenpiteistä.
”Painopiste siirtyy hallinnollisesta valmistelusta sisällöllisiin kysymyksiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Saimme aivoriihestä hyvää aineistoa yhteisiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi”, toteaa Järjestöjen sote-muutostuen hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström.
Aivoriiheen tuli vastauksia järjestöiltä eri puolilta maata
Aivoriiheen vastasi useiden erilaisten järjestöjen edustajia. Eniten osallistumisia tuli sairaus- ja vammaisjärjestöistä, joita oli hieman alle kolmasosa kaikista osallistumisista (29 %). Toiseksi eniten osallistumisia tuli mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusjärjestöistä (15 %) ja kolmanneksi eniten järjestöistä, joiden toimiala oli jokin muu kuin valittavina olleet vaihtoehdot (12 %).
Aivoriiheen tuli vähintään yksi vastaus kaikilta 21 hyvinvointialueelta ja Helsingistä. Aivoriiheen vastanneista liki puolet (46 %) kertoi järjestönsä toimivan valtakunnallisesti.
”Aivoriihi mahdollisti sen, että saimme koottua yhteen ajatuksia eri alueilta ja järjestöiltä. Seuraavaksi tarkoituksena on pureutua aineistoon tarkemmin, jotta sen pohjalta voidaan edistää järjestöyhteistyöhön liittyviä strategiakirjauksia”, Anita Hahl-Weckström sanoo.
Lisätietoja antavat SOSTEn johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi ja Järjestöjen sote-muutostuen hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström.