Skip to content

Komission suositukset Suomelle eivät huomioi kasvanutta köyhyys- tai syrjäytymisriskiä

6.6.2019 8.26

Perusturva
Euroopan unioniKansainvälinen toimintaSosiaalisten oikeuksien pilariPerusturvaToimeentulo

Euroopan komissio julkaisi eilen 5.6. eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaiset suositukset Suomelle. Köyhyyden vähentämistä ei niissä huomioitu. Sen sijaan suositukset keskittyvät valtion menojen pitämiseen kohtuullisina suhteessa bruttokansantuotteeseen, sote-palvelujen kustannustehokkuuteen ja saavutettavuuteen, työllistymisen kannustimiin, investointeihin tutkimukseen ja innovaatioihin, siirtymiseen hiilineutraaleihin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin sekä kotitalouksien velkaantumisen seuraamiseen.

”Maakohtaisissa suosituksissa painottuu menokuri ja työllistymisen kannustimet. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin hyväksymisen jälkeen komission tulisi ottaa sosiaaliset vaikutukset huomioon aiempaa vahvemmin.  Suomelle asetettu selkeä tavoite vähentää köyhyyttä vuoteen 2020 mennessä ei suosituksissa kuitenkaan näy, kuten ei sosiaalinen ulottuvuus juuri muutenkaan”, huomauttaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

EU-ohjausjaksolla seurataan jäsenmaiden toimia Eurooppaa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhtenä tavoitteena on köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentäminen. Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuosien 2010–2020 välisenä aikana.

Eurooppalainen ohjausjakso on osa EU:n talouden ohjausjärjestelmää.

Euroopan komissio arvioi maaliskuussa julkaistussa maaraportissa optimistisesti, että Suomen olisi vielä mahdollista saavuttaa köyhyydenvähentämistavoitteensa, vaikka siitä ollaan jääty noin 100 000:lla.  Suomen kevään 2019 kansallisessa uudistusohjelmassa todetaan kuitenkin, että vuonna 2017 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli 894 000 henkilöä, kun luku oli sitä edeltävänä vuonna 849 000 henkilöä. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä on siis kasvanut vuodessa noin 40 000:lla ja tavoite 770 000 henkilöstä on varsin kaukana.

Ilman selkeitä ja johdonmukaisia toimia jää köyhyyden vähentämistavoite haaveeksi

”Tuoreessa hallitusohjelmassa on oikean suuntaisia toimia perusturvan tason nostamiseksi sekä lapsiperheiden ja ikäihmisten köyhyyden vähentämiseksi. Ohjelman lukuisat hyvät tavoitteet on pian muutettava konkreettisiksi toimiksi, jotta köyhyys vähenisi”, toteaa EAPN-Finin puheenjohtaja Jiri Sironen. ”Perusturvan tason parantamista on jatkettava suunnitelmallisesta niin, että se turvaa kaikille kohtuullisen minimikulutuksen”, hän jatkaa.

Suomessa perusturvan riittävyys on lakisääteisesti arvioitava joka hallituskauden päätteeksi ja arvioinnista tehdään Perusturvan riittävyyden arviointiraportti. Se osoittaa, että perusturvan taso on vuosina 2015-2019 heikentynyt ja se ei riitä tällä hetkellä kattamaan kohtuullista vähimmäiskulutusta.

SOSTE ja Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin vaativat Suomea tarttumaan aktiivisesti köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämiseen laatimalla varjosuositukset Euroopan komission maakohtaisten suositusten rinnalle. Näitä varjosuosituksia noudattamalla suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan tehdä entistä yhdenvertaisempi, eheämpi ja taloudellisesti kestävämpi.

SOSTE ja EAPN-Finin varjosuositusten pääkohdat

  1. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä on käännettävä laskuun. Se vaatii perusturvan tason korottamista ja muun muassa lisää tukea kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiperheiden kokeman köyhyyden vähentämiseen.
  2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista on huolehdittava lisäämällä resursseja koulutukseen, riittäviin palveluihin lapsiperheille ja lastensuojeluun.
  3. Työllisyyspolitiikkaan on edelleen panostettava laaja-alaisesti. Palveluiden resursseja on lisättävä ja kohdennettava uudelleen.
  4. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on toteutettava niin, että turvataan palvelujärjestelmän yhdenvertaisuus, perusoikeuksien toteutuminen ja laadukkaiden palvelujen saavutettavuus kaikille siten, että terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat.

Lisätietoja

  • pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE, 040 592 4287, kiukas@soste.fi
  • puheenjohtaja Jiri Sironen, EAPN-Fin, 040 450 9077, sironen@ehyt.fi

Muut teeman artikkelit

Uutinen

18.2.2021 00:01

SOSTEn selvitys: Koronakriisi lisäsi peruspäivärahalla olevien työttömien määrää

Toimeentulo Koronakriisi on lisännyt erityisesti työttömyysturvaa saavien määrää ja työttömyysturvamenoja. Sairausvakuutuksen päivärahamenoissa, asumistuessa ja toimeentulotuessa muutokset ovat olleet vähäisempiä. VTT Pertti Honkasen SOSTElle tekemässä selvityksessä Koronakriisin vaikutukset sosiaaliturvaan tarkastellaan koronakriisin aikana tehtyjä muutoksia etuusjärjestelmään sekä etuuksien saajien määrän kehitystä. Verrattuna edellisvuoteen 2020 työttömyysturvan ansiopäivärahan saajien määrä ja ansiopäivärahamenot kasvoivat yli 50 prosenttia. Suhteellisesti vielä enemmän on […]

Artikkeli

SOSTEn edustajat sosiaaliturvakomiteassa

Perusturva SOSTEa edustaa komiteassa pysyvänä asiantuntijana SOSTEn hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Eija Koivuranta sekä asumisen jaostossa erityisasiantuntija Anna Järvinen. SOSTEn hallitus on asettanut taustaryhmät tukemaan komiteaedustajiensa työtä. Ryhmien edustajien kautta saadaan koottua laajasti näkemyksiä ja tietoa järjestökentältä komiteatyöskentelyn tueksi. Komiteapaikan taustaryhmä Taustaryhmän puheenjohtaja: Viveca Hagmark, johtaja, Folkhälsans Förbund rf Edustaja komiteassa: Eija Koivuranta, toimitusjohtaja, Väestöliitto Sihteeri: Anna […]

Uutinen

9.2.2021 12:10

SOSTE: Investoiminen vaikeimmin työllistyviin on kannatettavaa – Mallin yksityiskohdat vaativat vielä hiomista

Toimeentulo Selvityshenkilö Hannu Mäkinen on luovuttanut ehdotuksensa osatyökykyisten ja vammaisten työllistämisen parantamiseen tähtäävästä Suomen mallista työministeri Tuula Haataiselle. Selvityksessä esitetään uuden toimijan perustamista vahvistamaan vaikeimmassa asemassa olevien työllistymistä.  Raportin mukaan nykytoimien lisäksi tarvitaan muita ratkaisuja, jotta kaikki osatyökykyiset saisivat riittävän tuen työllistymiseen eikä kukaan työhaluinen ja riittävän työkykyinen jäisi ilman tukea. Tämä tukee hyvinvointitalousajattelua. Investoimalla osatyökykyisten työllistymiseen parannetaan hyvinvointia, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Työllistymisellä on selkeä yhteys myös syrjäytymisen ehkäisyyn, terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.  Uusi malli […]