Skip to content

Sosiaalibarometri 2018: Sote-uudistuksen edetessä usko tavoitteiden toteutumiseen heikkenee

26.4.2018 9.44

Sosiaalibaro
sote

Samalla, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelu etenee maakunnissa, arviot sen tavoitteiden toteutumisesta ovat heikentyneet. Tämä selviää vuoden 2018 Sosiaalibarometrin ennakkotuloksista.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on selvittänyt sosiaali- ja terveysjohtajien, järjestöjohtajien sekä sosiaalityöntekijöiden arvioita sote-uudistuksesta ja sen tavoitteiden toteutumisesta.

Useat sote-arviot heikentyneet viime vuodesta

Sote-uudistusta kokonaisuudessaan huonona pitävien sosiaali- ja terveysjohtajien osuus on noussut 36 prosentista 45 prosenttiin viime vuoteen verrattuna. Arvioiden heikentyminen näkyy myös useimmilla sote-uudistuksen osa-alueilla verrattuna vuoden 2017 tuloksiin.

Sote-johtajien enemmistön arvioiden mukaan uudistus epäonnistuu eriarvoisuuden vähentämisessä (2017 47%, 2018 56%) ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraation lisäämisessä (2017 40%, 2018 61%). Uudistuksen ei myöskään uskota selkiyttävän nykyistä palvelujen tuotantorakennetta (2017 54% vastaajista oli tätä mieltä, vuonna 2018 66%).

Kuvaaja: sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumiseen ei uskota.

– Valiokuntakäsittelyn aikataulupaineista huolimatta täytyy vielä löytyä malttia ja harkintaa paneutua esitettyihin huoliin, huomauttaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

Myös usko sote-uudistuksen aikatauluun ja kustannusten hillintään horjuu. Vuonna 2017 72 prosenttia sosiaali- ja terveysjohtajista arvioi uudistuksen onnistuvan huonosti sille asetetussa aikataulussa, ja vuonna 2018 vastaava luku oli 78 prosenttia. Kun vuosi sitten 57 prosenttia vastaajista katsoi, että uudistus ei onnistu kustannusten nousun hillitsemissä, vuonna 2018 vastaava luku nousi jo 77 prosenttiin.

Terveyspalvelujen arvioissa valoa

Heikkouksien lisäksi uudistuksella nähdään kuitenkin myös vahvuuksia, ja jotkin arviot ovat parantuneet. Kun vuonna 2017 oman maakunnan uudistuksen valmistelua piti riittävänä 63 prosenttia sote-johtajista, tällä hetkellä näin ajattelee jo 73 prosenttia.

– Sote-johtajien usko uudistuksen valmistelun etenemiseen on vahvistunut. On tärkeää, että sote-johtajien näkemykset ovat mukana uudistuksen toimeenpanon valmistelussa, Vertti Kiukas toteaa.

Lisäksi enemmistö sote-johtajista arvioi, että terveyspalvelujen asiakaslähtöisyys tulee parantumaan uudistuksen myötä. Noin kaksi viidestä (39–44 %) sosiaali- ja terveysjohtajasta uskoo uudistuksen vahvistavan terveyspalvelujen laatua perus- ja erityistasoilla. Sekä vuonna 2017 että 2018 sosiaali- ja terveysjohtajista 58 prosenttia ennakoi, että lähipalveluiden turvaaminen onnistuu sote-uudistuksessa huonosti. Niiden sote-johtajien osuus, jotka arvioivat uudistuksen onnistuvan tässä asiassa hyvin, nousi 11 prosentista 17 prosenttiin.

– Myös sosiaalipalveluissa asiakaslähtöisyys-, laatu- ja saatavuusodotusten on kohottava terveyspalvelujen rinnalla korkeammalle, Kiukas muistuttaa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota

Sote-uudistuksella tavoitellaan myös hyvinvoinnin ja terveyden (hyte) vahvistumista kunnissa. Asiasta kysyttiin sote-johtajien lisäksi myös sote-järjestöjen johtajilta, jotka edustavat hyte-toimintaa toteuttavia järjestöjä.

Vastaajien selkeä enemmistö (yli 70 %) ennakoi, että sote-uudistus erkaannuttaa hyteä sote-palveluista. Lisäksi vastaajat arvioivat, että uudistus vähentää hyte-toiminnan resursseja nykyisestä. Sosiaali- ja terveysjohtajat ja sote-järjestöjen johtajat katsovat, että kunta ja maakunta eivät sovi hyte-käytännöistä tarpeeksi tarkasti. Vastaajat turvaisivat hyte-toiminnan nimeämällä kuntiin hyte-vastuuhenkilön, selkeyttämällä kunnan ja maakunnan työnjakoa ja rakentamalla hyte selkeäksi osaksi kunnan perustoimintoja.

Kuntien ja perustettavien maakuntien väliset työnjako- ja vastuukysymykset vaativatkin edelleen selkeyttämistä.

– Hyte tuntuu olevan hukassa, vaikka juuri se on ratkaiseva soten onnistumisen kannalta niin palvelujen kuin kustannusten hallinnan näkökulmasta. Tarvitaan selkeät vastuuhenkilöt ja rahoitusratkaisut, ja maakuntien rahoituksen hyte-kerroin on otettava käyttöön heti eikä vasta vuonna 2022, Vertti Kiukas vaatii.

Lisätiedot:

SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas: 040 592 4287, vertti.kiukas@soste.fi ja
tutkija Ari-Matti Näätänen: 044 505 5974, ari-matti.naatanen@soste.fi.


Sosiaalibarometri on ajankohtainen arvio hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmässä tapahtuvista muutoksista. Selvitys on tehty vuosittain jo vuodesta 1991 alkaen. Tänä vuonna Sosiaalibarometrissa tarkastellaan sote- ja maakuntauudistusta, eriarvoisuuden kehitystä Suomessa sekä toimeentulotuen Kela-siirtoa.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Riksdagsval teser: jämlikt främjande av social välfärd och hälsa i alla landskap

Landskapen bör ha tillräckliga befogenheter för att säkerställa hög kvalitet och besluta om genomförandet av valfriheten inom sitt område. Vid införande av klientsedlar måste landskapen tillåtas göra egna bedömningar och tidtabeller. Fördelarna och nackdelarna med landskapens beskattningsrätt måste klargöras. Landskapen besitter en nyckelroll i främjandet av välfärd och hälsa. Av denna anledning måste statens hälso- […]

Artikkeli

Sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa

Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee lainsäädännön ja ohjaa uudistusten toteuttamista. Palvelujen järjestämisvastuu on tällä hetkellä kunnilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa (voimaan 1.1.2021) tämä järjestämisvastuu siirtyy uusille, itsehallinnollisille maakunnille. Julkisen vallan velvoite edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta juontaa perustuslaista. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, jos hän […]

Artikkeli

Perustoimeentulon siirto Kelaan oikea ratkaisu, haasteet edelleen merkittäviä

SOSTE suositukset Kela-siirron ongelmat korjataan Kelan ja kuntien yhteistyötä parantamalla. Heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tiedonsaanti, palvelut ja ohjaus sosiaalityön piiriin varmistetaan Kelan asiakkaiden henkilökohtainen palvelu turvataan ja sen laatuun panostetaan. Asiakkaiden ohjaamista sosiaalityön piiriin selkiytetään, madalletaan ja etuuskäsittelijöiden osaamisesta huolehditaan. Organisoidaan etuuskäsittelijöille riittävästi työaikaa asiakkaiden sosiaalityön tarpeen arviointiin. Kelan ja kunnan yhteistyöstä saumatonta: asiakastiedon siirtymiseksi […]