Skip to content

Sosiaalibarometri 2018 tuottaa pikavauhtia arvioita ajankohtaisista uudistuksista

10.1.2018 11.19

Sosiaalibaro
Sosiaalibarometri 2018Sosiaalibaro

Sosiaalibarometri on ajankohtainen arvio palvelujärjestelmän ja toimeentuloturvan muutoksista. Tämä kuvaa erinomaisesti kevään aikana tehtävää barometria: luvassa on ensiarvioita muun muassa kiivaasti valmisteltavasta sote-uudistuksesta ja turbulenssia aiheuttaneesta toimeentulotuen Kela-siirrosta.

Barometrin ennakkotuloksia julkistetaan Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivillä 25.–26.4.2018 ja Kela:n seminaarissa toukokuun alussa. Tutkimus julkaistaan virallisesti 12.6.2018. Sosiaalibarometri.fi– sivusto välittää tietoa ensimmäisistä tulosjulkistuksista lähtien. Barometrin valmistumista voi seurata twitterissä tunnisteella #sosiaalibaro.

Lomake lähti vastaajille tämän viikon alussa. Barometrin tämän vuoden vastaajaryhmät ovat kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajat, sosiaalityöntekijät, Kelan johtajat sekä Kelan toimeentulotuen etuuskäsittelijät ja asiakaspalvelun työntekijät. Sosiaalityöntekijöiden vastausten keräämisessä tehdään ensikertaa yhteistyötä sosiaalialan ammattijärjestö Talentian kanssa.

Tutkimuksen muita aihepiirejä sote-uudistuksen ja toimeentulotuen Kela-siirron lisäksi ovat muun muassa eriarvoisuuskehitys, toimeentuloturvajärjestelmän uudistaminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden (hyte) edistäminen.

Sosiaalibarometria on valmisteltu yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, Kelan, Vantaan kaupungin, Stean ja Sitran kanssa. Lisäksi SOSTEn omat asiantuntijat osallistuivat kyselylomakkeen valmisteluun

Sosiaalibarometri on tehty vuosittain 1991 alkaen. Tänä vuonna ilmestyy 28. barometri. Se noudattaa vuonna 2017 lanseerattua uutta ulkoasua panostan tulosten visualisointiin. Tutkimusta käytetään hyväksi mm. SOSTEn asiantuntijatyössä.

Lisätietoja:

Ari-Matti Näätänen
tutkija

p. 044 505 5974, ari-matti.naatanen(a)soste.fi

Muut teeman artikkelit

Uutinen

5.6.2019 09:00

Sosiaalibarometri: Kuntoutuksen kytkös asiakkaan arkeen vielä heikko. Kuntoutustakuu takaisi palvelun oikea-aikaisen saatavuuden 

Yli puolet Sosiaalibarometriin vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista arvioi olemassa olevan kuntoutussuunnitelman noudattamisen yksittäisen asiakkaan kohdalla (60 %) toteutuvan melko hyvin tai hyvin. Samansuuntaisia myönteisiä arvioita saa kuntoutussuunnitelman laatiminen (58 %) ja kuntoutuksen toteuttaminen yksilöllisistä tarpeista lähtien (56 %). Vastaukset muuttuvat kriittisemmiksi, kun kysytään kuntoutuksen yhteyttä asiakkaan arkeen. 29 prosenttia näkee yhteyden toteutuvan melko huonosti tai huonosti […]

Uutinen

14.5.2019 11:09

Sosiaalibarometri 2019: uudistuksen lähtökohdaksi monia palveluja tarvitsevat – ilman integraatiota ei hillitä kustannuksia

70 prosenttia sote-johtajista piti hallinnon selkeyttä, kustannusten nousun hillintää sekä integraatiota niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonkin kesken erityisen keskeisenä sote-uudistuksen onnistumiselle. Näiden toteutumiseen valmistellussa sote-uudistuksessa ei kuitenkaan luotettu.   Sosiaaalibarometri on kartoittanut sote-johtajien näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta vuodesta 2016 alkaen. Neljän vuoden tarkastelujaksolla sosiaali- ja terveysjohtajat painottavat ennen kaikkea hallinnon selkeyttä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamista […]

Uutinen

29.4.2019 10:08

Sosiaalibarometri 2019: Vanhat työkalut eivät poista kaikkien työttömyyttä – asiantuntijat toivovat joustavaa järjestelmää ja tukea osatyökykyisille

Työ- ja elinkeinotoimistojen johto pitää viimeaikaisia toimenpiteitä työttömyyden vähentämiseen tehottomina, selviää tuoreesta Sosiaalibarometri 2019 osajulkaisusta. TE-johdosta yli puolet on sitä mieltä, että aktiivimalli, koeajan pidentäminen ja työkokeilun käyttötarkoituksen laajentaminen eivät ole juurikaan vähentäneet työttömyyttä. Barometrissa panostuksia koulutukseen kannattavat niin sote-johtajat (72%) kuin TE-johtokin (83%). Vahvaa kannatusta molemmilta vastaajaryhmiltä saa myös työvoimapalvelujen kehittäminen niin, että yksilö huomioidaan paremmin. Lisäksi työllisyystilannetta […]