70 prosenttia sote-johtajista piti hallinnon selkeyttä, kustannusten nousun hillintää sekä integraatiota niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonkin kesken erityisen keskeisenä sote-uudistuksen onnistumiselle. Näiden toteutumiseen valmistellussa sote-uudistuksessa ei kuitenkaan luotettu.
Sosiaaalibarometri on kartoittanut sote-johtajien näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta vuodesta 2016 alkaen. Neljän vuoden tarkastelujaksolla sosiaali- ja terveysjohtajat painottavat ennen kaikkea hallinnon selkeyttä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamista kunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon onnistumisen merkittävinä edellytyksinä. Lisäksi yhä voimakkaammin on alettu korostaa palvelujen käyttäjien kuuntelemista, johtamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota.
“Merkittävää tuloksissa on, että johtaminen, palveluiden integraatio, kustannusten nousun hillintä ja hallinnon selkeys on koettu läpi uudistuksen erittäin tärkeinä onnistumisen edellytyksinä. Painotukset ovat kuitenkin muuttuneet uudistuksen edetessä, kun on alkanut vaikuttaa siltä, että esimerkiksi palvelujen käyttäjät tai alkuperäinen ajatus integraatiosta ovat unohtuneet”, SOSTEn tutkija Anne Eronen kuvailee tuloksia.
Sujuvat palveluketjut ja ICT-ratkaisujen yhdistäminen hillitsevät kustannuksia
Sosiaalibarometriin vastanneet sosiaali- ja terveysjohtajat pitävät edelleen selvästi kannatettavimpana keinoina alan palvelujen kustannusten hillinnässä sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota (89 %). Integraatiota pidettiin jopa aiempia vuosia useammin keskeisenä keinona kustannusten kasvun taittamisessa.
Yli 80 prosenttia piti ICT-ratkaisujen yhtenäistämistä erityisen merkittävänä keinona hillitä kustannuksia. Lisäksi noin kolme neljästä sosiaali- ja terveysjohtajasta katsoi erittäin kannatettavaksi kustannusten hillintäkeinoksi ehkäisevien palvelujen lisäämisen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamisen kunnissa. Nämä ovat olleet keskeisiä keinoja koko kolmen vuoden ajan.
”Yhtenäiset tietojärjestelmät mahdollistavat asiakastiedon liikkumisen ja tiedolla johtamisen. Siksi ne ovat onnistumisen ehdoton edellytys. Hajanaiset järjestelmät pirstaloivat tiedon ja takkuavat hallintoa“, huomauttaa SOSTEn johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi.
Uudistus toteutettava pienemmissä palasissa, ja palvelut suuremmille järjestäjätahoille
Sosiaali- ja terveyspalvelut on vastanneiden sote-johtajien ja sosiaalityöntekijöiden mukaan uudistettava vaiheittain, aiemmin suunniteltua pienemmissä palasissa. Lähtökohtana tulee olla monia palveluja tarvitsevien ihmisten palvelut.
“Sosiaali- ja terveyspalveluja jatkossa uudistettaessa on palautettava huomio siihen, mistä uudistustarve alkoi eli sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistamiseen ja integraatioon. Vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluja saadaan aikaan varmistamalla paljon palveluja tarvitsevien ihmisten oikea-aikainen tuki, saumaton palveluketju sekä pitkäjänteinen, henkilökohtainen työote”, painottaa Anne Knaapi.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa alan ammattilaiset pitävät toimivana nykyistä harvempia ja suurempia järjestäjätahoja. Siten varmistetaan yhdenmukaiset palvelut eri kunnissa asuville. Suuremmat järjestäjätahot pystyvät tarjoamaan osaamista erityistarpeisiin ja huolehtimaan henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Yhdenvertaisuusriskinä nähtiin lähipalvelujen supistuminen ja keskittyminen kuntakeskuksiin.
Kyselyn avovastauksissa huolenaiheena esiin nousivat esiin eniten palveluja tarvitsevat ja käyttävät ihmiset, kuten ikääntyneet monisairaat ihmiset, lastensuojelun asiakkaat, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat ja vaikeasti työllistyvät. Vastaajia askarrutti järjestelmän monimutkaisuus, miten taataan palvelun johdonmukaisuus ja kuka kantaa kokonaisvastuun mahdollisesti vuosia kestävästä asiakassuhteesta.
Näin sote-johtajat ja sosiaalityöntekijät kuvailevat avovastauksissaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen uhkia
Palvelutuotannon pirstaloituminen. Yhteisen tietojärjestelmän puuttuminen vaikeuttaa erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden ja potilaiden asemaa. Sote-uudistuksen alkuperäiset perustavoiteet unohtuneet. (sote-johtaja)
Kuka haluaa hoitaa heikkoja, moniongelmaisia, parantumattomia, sellaisia, joilla ei motivaatiota tai joissa ei nopeasti näe työn tuloksia? Eriytyykö palvelut hyvä- ja huono-osaisille? (sosiaalityöntekijä)
Yksilön kokonaistilanteen pirstoutuminen jatkuu. Vaaditaan selkeää ja hyvää palveluohjausta vaihtoehdoista. (sote-johtaja)
Lisätietoja:
Anne Knaapi, johtaja, varapääsihteeri
Anne Eronen, tutkija
Sosiaalibarometrin 2019 aineisto on kerätty verkkokyselyllä 7.1.- 18.2.2019. Vastaajia on yhteensä 882. Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajia vastaajissa on 94 henkilöä, mikä kattaa 60 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Sosiaalityöntekijöiden vastauksia kertyi 353, mikä kattaa 66 prosenttia kunnista. Kokonaisuudessaan barometri julkaistaan lokakuussa 2019.