Skip to content

Sosiaalibarometri 2021: Sosiaalialan ammattilaisilta laaja kannatus asumistuen korotukselle

1.6.2021 6.58

Toimeentulo
Sosiaalibarometri 2021SosiaalibaroToimeentulo

Selvä enemmistö sote-johtajista, sosiaalityöntekijöistä ja Kelan esihenkilöistä kannattaa nykyistä korkeampaa asumistuen tasoa, jotta toimeentulotuen tarve vähenisi. Vain seitsemän prosenttia Sosiaalibarometrin vastaajista on sitä mieltä, että asumistuen tasoa tulisi laskea. Tuore Sosiaalibarometri 2021 selvitti muun muassa ratkaisuehdotuksia asumisen kalleuteen sekä toimeentulotuen toimeenpanon nykytilannetta neljä vuotta perustoimeentulotuen Kela-siirron jälkeen.

Julkisessa keskustelussa esitetään usein huolta asumistukimenojen noususta. Sosiaalibarometrin vastaajat kuitenkin kannattavat tuen korottamista. Sote-johtajista 70 prosenttia, sosiaalityöntekijöistä 60 prosenttia ja Kelan esihenkilöistä 58 prosenttia kannattaa asumistuen korottamista. Vastaajat saattavat tarkastella asiaa asiakkaidensa toimeentulon kannalta: tukea halutaan korottaa, koska sekä Kelassa että kunnissa nähdään, että asiakkaiden asumismenot ovat korkeat, eivätkä nykyiset tuet riitä elämiseen.

Vain runsas kymmenesosa vastaajista haluaisi asumista tuettavan enemmän muun perusturvan avulla, kuten perustulolla tai nykyisiä etuuksia korottamalla.

Vastaajat puoltavat pääosin asumistuen säilyttämistä kotitalouskohtaisena etuutena, joskin suurin osa vastaajista (58—63 %) kannattaa alle 25-vuotiaiden ja opiskelijoiden asumistuen muuttamista yksilökohtaiseksi.

”Sosiaalibarometrin viesti on selvä. Valtaosa vastaajista pitää nykyisen kaltaista asumistukea tärkeänä etuutena myös jatkossa. Vastaajien enemmistön mielestä asumistuen tasoa on korotettava. Tukea voisi korottaa esimerkiksi hyväksymällä kasvukeskuksissa korkeampia asumismenoja tai korvaamalla pienituloisimpien asumismenot kokonaan”, SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen toteaa.

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen vähäisyys saa kritiikkiä

Kohtuuhintaisten asuntojen vähyys näkyy erityisesti sosiaalityöntekijöiden työssä, he arvioivat tilannetta neljän vuoden takaiseen nähden kielteisemmin. Noin joka neljäs sosiaalityöntekijä pitää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää täysin ja lähes kolmasosa melko riittämättömänä. Sote-johtajista noin viidennes pitää tarjontaa riittämättömänä.

”Kohtuuhintaisten asuntojen pula näkyy selvimmin suurissa kaupungeissa. Yli 75 000 asukkaan alueiden vastaajista peräti joka kolmas arvioi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnan täysin riittämättömäksi. Alle 20 000 asukkaan alueiden vastaajista vain noin joka kymmenes arvioi näin”, SOSTEn tutkija Juha Peltosalmi kuvailee tuloksia.

Toimeentulotuen käsittely Kelassa nopeutunut, mutta hakeminen vaatii itsepalvelua

Sosiaalibarometrin mukaan perustoimeentulotukipäätöksen saa Kelassa aiempaa nopeammin. Enemmistö Kelan työntekijöistä myös arvioi, että kynnys tuen hakemiseen on nykyään riittävän matala ja tukihakemuksen täyttäminen useimmille asiakkaille helppoa.

Henkilökohtaisen asiakaspalvelun saatavuus perustoimeentulotukiasioissa on kuitenkin herättänyt Sosiaalibarometrissa kritiikkiä koko neljän vuoden ajan. Miltei puolet (47 %) Kelan ja kaksi kolmasosaa (67 %) kuntien työntekijöistä on sitä mieltä, että henkilökohtaista apua tarvitsevia asiakkaita ohjataan Kelassa usein hakemaan etuutta omatoimisesti verkossa. Kelassa esihenkilöasemassa työskentelevistäkin yhä useampi (31 %) on samaa mieltä.

”Toinen huolestuttava havainto koskee toimeentulotukityön resurssien riittävyyttä. Vaikka Kela on uudistuksen alkuvaiheen jälkeen lisännyt toimeentulotukityötä tekevien määrää, selvä enemmistö ratkaisutyötä tekevistä kokee edelleen, että päätösten tekemiseen on liian vähän aikaa. Paine korkeisiin suoritemääriin voi heikentää päätösten laatua”, Kelan tutkija Hanna-Mari Heinonen kertoo.

Sosiaalibarometri osoittaa, että Kelan ja kuntien yhteistyö on uudistuksen vaikean alkuvaiheen jälkeen parantunut. Asiakkaiden kannalta yhteistyössä on silti parantamisen varaa. Kelan ja kuntien välillä on edelleen usein epäselvyyksiä siitä, tuleeko asiakkaan tilannetta käsitellä Kelassa vai kunnassa. Kelan työntekijät kokevat vaikeana, ettei heille välity riittävästi tietoa, miten asiakkaan asian käsittely etenee kunnassa ja saavatko asiakkaat tarvitsemansa avun.

Sosiaalibarometri 2021

Sosiaalibarometri 2021 julkaistaan viidessä osassa maalis-kesäkuun aikana. 1.6.2021 julkaistava viimeinen osa perustuu 1 047 vastaukseen. Tammi-helmikuun taitteessa 2021 tehdystä kyselystä käytettiin tässä julkaisussa kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden sekä Kelan etuus- ja asiakkuuspalvelujen esihenkilöiden ja ratkaisu- ja palveluasiantuntijoiden vastauksia.

Lue lisää, katso infograafit ja tutustu myös aiempiin Sosiaalibarometri 2021 julkaisuihin

Lisätietoja antavat

  • Asumistuki, SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen
  • Asumista koskevat tulokset, SOSTEn tutkija Juha Peltosalmi
  • Toimeentulotukea koskevat tulokset, Kelan tutkija Hanna-Mari Heinonen, hanna-mari.heinonen (at) kela.fi

Muut teeman artikkelit

Uutinen

17.1.2022 11:30

Sote-järjestöjen ehdotuksia Kelan toiminnan kehittämiseksi

Toimeentulo SOSTE keräsi loppuvuonna 2021 jäsenverkostojensa kautta ehdotuksia Kelan toiminnan kehittämiseksi. Ehdotuksista on keskusteltu Kelan johdon kanssa. Koonti sisältää esimerkiksi ehdotuksia hakemusten ja päätösten kehittämiseksi. Käytettävää kieltä olisi edelleen tarpeen yksinkertaistaa. Päätösten perusteita olisi avattava enemmän. Kun asiakkaan tilanne on vakiintunut, tulisi tehdä pitkiä tai toistaiseksi voimassa olevia päätöksiä. Vammaisetuuksissa valmistelu- ja ratkaisutoiminnan keskittäminen parantaisi asiakkaiden […]

Uutinen

13.1.2022 13:00

Huhtikuussa julkaistava Sosiaalibarometri 2022 erityiskatsaus käsittelee hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa ja hyvinvointialueilla

Hyvinvointi ja terveys SOSTE selvittää tammikuussa kyselyllä, millainen on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) tila kunnissa vuoden 2022 alussa. Samalla kartoitetaan ennakointeja siitä, mitä hyvinvointialueiden käynnistyminen tuo tähän työhön. Järjestöjä ovat huolestuttaneet seuraukset, kun HYTE-työ pilkkoutuu kuntien ja hyvinvointialueiden kesken. Kyselyssä tiedustellaankin, miten järjestöt ovat mukana kuntien HYTE-työssä, ja mitä tässä vaiheessa on näköpiirissä järjestöjen HYTE-työlle vuodesta 2023 […]

Uutinen

30.12.2021 13:00

SOSTE vaatii lisää kunnianhimoa ja toimenpiteitä työllisyyden ja osaamisen kehittämisen sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen kansallisiin tavoitteisiin

Toimeentulo Euroopan komissio on pyytänyt EU-jäsenmaita ilmoittamaan tavoitteensa työllisyyden ja osaamisen kehittämisessä sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisessä osana Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa. Suomen EU-ministerivaliokunta linjasi, että Suomen kansalliset tavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat: työllisyystavoite: 80 % (20–64-vuotiaat) osaamistavoite: 60 % aikuisista osallistuu vuosittain koulutukseen tavoite köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrän vähentämiseksi: 100 000 henkilöä vähemmän, […]