Perjantaina 26.2. julkaistu Liikasen työryhmän raportti esittelee neljä eri vaihtoehtoa rahapelitoiminnan tuottojen uudistamiseksi. SOSTE pitää uudistusta tarpeellisena, jotta järjestöjen tekemä työ turvataan, vaikka Veikkauksen tuotot ovat pienentyneet.
SOSTE pitää osittaisuudistusta (vaihtoehto 4) esitetyistä vaihtoehdoista kannatettavimpana ja suoraa siirtymää budjettirahoitukseen mahdottomana (vaihtoehto 2). Välitön siirtymä budjettirahoitukseen olisi riski erityisesti kansalaisjärjestötoimijoille, joiden rahoittamiseen ei ole lainsäädännöllistä velvoitetta. Myöskään vaihtoehto, että nykyiselle järjestelmälle ei tehdä mitään, ei ole pidemmän päälle kestävä ratkaisu.
“Siirtymä uuteen rahoitusmalliin on tapahduttava yhteistoiminnassa edunsaajien kanssa. Tarvitsemme pitkäjänteisen ja kestävän ratkaisun, joka turvaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan. Järjestöt tekevät työtä erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa ja siten vahvistavat kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä”, painottaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Vaihtoehto 3:ssa edunsaajien rahoitus siirrettäisiin kokonaan valtion budjettiin. Uudistuksen siirtymäaika on välttämätön, jotta asia ehditään valmistella huolella kaikkia edunsaajia kuullen ja jotta tarpeelliset lainsäädännölliset uudistukset ehditään tehdä.
Vaihtoehdon 3 heikkous on rahoituksen epävarmuus kaikista edellä mainituista seikoista huolimatta. Raportin mukaan uudistuksen jälkeen siirtyminen yleisiin budjettivaroihin ei lisäisi pysyvästi valtion menoja, koska menotaso noudattaisi rahapelituoton tasoa, ellei siitä erikseen toisin päätetä. Tämä tarkoittaisi rahoitustason merkittävää alenemista nykyisestä ja toisaalta kasvavaa riippuvuutta poliittisesta päätöksenteosta. Alkoholipolitiikassa tehty vastaava korvamerkinnän poistaminen osoitti, että se ei automaattisesti johda politiikkaan, joka vähentää haittoja.
Järjestöjen toiminnalle on olennainen raportin periaate, jonka mukaan rahoituksen vakautta voidaan lisätä, mikäli rahoituksen mittaluokka voidaan määrittää yhtä vaalikautta pidemmäksi ajaksi. Raportissa todetaan myös, että kansalaisyhteiskunnan toiminnan, uudistumisen, kehittymisen ja vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että järjestötoiminta olisi mahdollisimman autonomista.
“Tämä on erittäin tärkeä periaate, jonka pitää ohjata niin toiminnan avustamista kuin arviointia”, Kiukas painottaa.
“Siivousmalli” kannatettavin
Liikasen työryhmän esittämä osittaisuudistus (vaihtoehto 4) on SOSTEn mielestä kannatettavin. Mallissa rahapelitoiminnan tuotto säilyisi kehyksen ulkopuolisena ja tuotto käytettäisiin korvamerkittynä säädettyihin tarkoituksiin. Lisäksi osa rahapelituotoista ja näillä rahoitettavista menokohteista siirrettäisiin pysyvästi valtion yleisillä budjettivaroilla rahoitettavaksi.
“Tässä mallissa palattaisiin niin sanotusti juurille eli avustettavista kohteista poistettaisiin julkista vastuuta lähellä olevat toimintamuodot ja rahapelituotot käytettäisiin kansalaisjärjestöjen yleishyödylliseen toimintaan”, toteaa Kiukas.
Läpikäymällä avustuskohteet luotaisiin samalla kuva tämän päivän kansalaisjärjestötoiminnasta. Se antaisi hyvän mahdollisuuden miettiä järjestötoiminnan rakenteita, luonnetta ja prioriteetteja.
Tässä yhteydessä voitaisiin myös pohtia mahdollisuutta luoda yksi yhteinen kansalaisjärjestötoiminnan rahoituskeskus, joka voisi toimia oikeusministeriön alaisuudessa.
Suomalainen rahapelijärjestelmä muutoksessa : Tulevaisuuden vaihtoehtoja
Lisätietoja SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.