Skip to content

SOSTEn kysely: koronakriisi näkyy ihmisten toimeentulossa, osa vaikutuksista tulee esiin viiveellä

21.4.2020 11.15

Toimeentulo
KoronavirusKoronavirus ihmisten arjessaPerusturvaToimeentulo

Koronakriisi vaikuttaa vahvasti ihmisten arkeen ja toimeentuloon. Ennätysmäärä ihmisiä on lomautettuina ja monella työt ovat loppuneet kokonaan. Tämä selviää SOSTEn koronakriisin vaikutuksia kartoittavasta kyselystä. Vastaukset koottiin 26.3–1.4 SOSTEn jäsenjärjestöiltä, jotka edustavat kattavasti sote-järjestöjä ja heidän jäseniään.

Kyselyssä tuli ilmi, että järjestöt näkivät jo kriisin alkuvaiheessa ihmisten toimeentulon tiukkenevan merkittävästi lomautusten, työttömyyden ja taantuman myötä.

Koronakriisi aiheuttaa perheille lisää kuluja, kun koulut ovat kiinni. Lapset ovat pääosin kotona ja opiskelijat palanneet kotipaikkakunnilleen. Perheissä on monta suuta ruokittavana useita kertoja päivässä. Kunnat ovat tarjonneet ruokaa lähiopetuksesta poissa oleville oppilaille vaihtelevasti.

Erityisesti yksinhuoltajien arjen haasteet korostuvat. Jaksaminen on koetuksella ja toimeentulon haasteet ovat todennäköisiä, jos ainut vanhempi joutuu lomautetuksi.

Järjestöt kertoivat myös erityislasten perheiden toimeentulon vaikeutuneen monien vanhempien jouduttua jäämään palkatta pois töistä, koska erityislapsi vaatii vanhemman kotona oloa. Hallituksen uusi väliaikainen tuki näille perheille tulee tarjoamaan hieman helpotusta heidän tilanteeseensa.

Köyhillä heikommat mahdollisuudet varautua kriisitilanteisiin

Kriisitilanne tuo esiin perusturvan matalan tason. Sen varassa elävien tulotason on niin matala, että taloudenpito ei jousta lainkaan ylimääräisiin kuluihin.

Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Fin:in kansalaistoimintaryhmä kokoaa yhteen ihmisiä, jotka ovat itse kokeneet köyhyyttä. Ryhmän koordinaattori Jaana Saikkonen on koonnut pienituloisten ihmisten kokemuksia koronakriisin vaikutuksista arkeen. Hän kuvaa, että tällä hetkellä ilmassa on ahdistusta, huolta ja epätietoisuutta tulevasta toimeentulosta ja omasta jaksamisesta.

Köyhällä ei ole varaa ostaa ruokaa tai muita välttämättömiä tarvikkeita varastoon, kun mitään säästöjä ei ole. Myös ylimääräisten hygieniatarvikkeiden hankkiminen on vaikeaa. Heti kriisin alkuvaiheessa ihmisiltä tuli viestiä, että edullisia ja punaisella lapulla merkittyjä tuotteita ei enää löytynyt, kun muut olivat hamstranneet hyllyt tyhjiksi. Nyt tilanne on tältä osin tasoittunut.

Koronakriisi on lisännyt aineellisen avun tarvetta samalla kun rajoitukset ovat vaikeuttaneet ruoka-aputoimintaa. Ruoka-avun toteuttajat ovat joutuneet vaikeassa tilanteessa etsimään uusia muotoja toteuttaa ruoan jakelua. SOSTEn jäsenet näkevät kriisin helpottamisessa tärkeänä, että ruoka-apua toimitetaan kotiin riskiryhmille, vähävaraisille perheille ja muille heikoimmassa asemassa oleville. Kriisitilanne onkin lisännyt kuntien, seurakuntien ja järjestöjen yhteistyötä avun jakamisessa.

Yhteisten tilojen sulkeminen vaikeuttanut pienituloisten ihmisten asiointia ja etuuksien hakemista

Kirjastojen ja muiden yhteisten tilojen, kuten palvelukeskusten, sulkeminen on vaikeuttanut ihmisten etuushakemusten tekemistä ja asiointia. Nyt koronan takia palvelut on siirretty entistä voimakkaammin sähköisiksi. Pidempiä hakemuksia on hankala tehdä pelkällä puhelimella. Harvalla työttömällä tai köyhällä on kotonaan mahdollisuus skannaamiseen tai tulostamiseen.

”Tämä lisää pienituloisten huolta toimeentulosta, etuuksien hakemisesta ja asioiden hoitamisesta”, toteaa Jaana Saikkonen. Ihmiset ovat kokeneet vaikeana myös sen, että puhelinpalvelua ei saa juuri mistään, ei TE-toimistosta eikä työttömyyskassoista. Ohjeita pitää etsiä verkosta usean eri toimijan sivuilta ja niiden ymmärtäminen on usein ihmisille vaikeaa.

Ihmisten taloudellinen ahdinko koko laajuudessaan rupeaa näkymään vasta viiveellä

Tällä hetkellä monet nyt lomautetut tai työttömäksi jääneet vielä odottelevat etuuspäätöksiä.

Avustusvalmistelija Anita Salonen Kirkon diakoniarahastosta kertoo, että hakemuksissa kriisitilanne ei vielä juurikaan näy. ”Usein ihmiset hakevat apua liian myöhään, kun tilanne on jo päässyt todella pahaksi. Lomautukset ja töiden loppumiset kaatavat helposti ohuiden lankojen varaan rakennetun talouden.” Salonen ennakoi, että heillä tilanne rupeaa todennäköisesti näkymään vahvemmin syksyllä. Silloin yksi apua tarvitseva ryhmä saattaa olla opiskelijat, jotka eivät nyt saa kesätöitä ja pysty säästämään lainkaan opintojen aloittamiseen.

Myöskään Takuusäätiössä kriisitilanne ei vielä ole näkynyt palveluiden tavanomaista suurempana ruuhkautumisena. Viestintäpäällikkö Minna Mattila kertoo, että varsinkin Velkalinjaan pääse tällä hetkellä läpi hieman tavallista helpommin. Hän arvioi, että heillä palvelujen kysyntä lisääntyy aikaisintaan kesällä, ehkä vasta sen jälkeen. Tilanteen kehittymistä on vaikea arvioida. Ylivelkaantuneiden määrä lisääntyy varmasti. ”Kun kulutusluottoja on liikaa, on vaikea päästä takaisin tilanteeseen, josta aloitettiin, vaikka työt jatkuisivat lomautuksen jälkeen”, toteaa Mattila. Perinnän kuluja rupeaa nopeasti kertymään, kun maksuja jää maksamatta.

Tähän asti suurin osa asiakkaista on ollut enimmäkseen syvään velkakierteeseen joutuneita, jotka ovat ottaneet velkaa velan maksuun. Nyt uutena asiakasryhmänä ovat ihmiset, jotka olisivat voineet selviytyä kulutusluottojensa kanssa ilman koronakriisiä.

Kaikki paukut laitettava etuuksien käsittelyn sujuvuuden varmistamiseen

Venyneet käsittelyajat ovat kuolinisku työttömän, lomautetun, sairaan taloudelle. Ei ole jäänyt yhtään vararahastoa sukanvarteen.” tuo Jaana Saikkonen esiin pienituloisen ihmisen tuntoja blogissaan.

Kriisin myötä työttömyysturvan, asumistuen ja toimeentulotuen tarve lisääntyy. Hakijoiden määrän lisääntyminen ruuhkauttaa etuuksien käsittelyä. Pienituloisille ihmisille tukien myöhästyminen kriisiyttää talouden, kun säästöjä ei ole ja ruokaa pitää saada pöytään ja vuokra maksettua. ”Jos vuokrat jäävät rästiin, tilanteen kurominen umpeen kestää pitkään, kun summat ovat niin suuria”, varoittaa Minna Mattila.

SOSTEn jäsenkyselyssä nousee vahvasti esiin, että nyt pitää kaikin keinoin varmistaa etuuksien käsittelyn sujuvuus. Myös Anita Salonen tuo esiin, että tarvitaan työvoimaa käsittelemään etuuksia, jotta tukien myöhästyminen ei pahenna ihmisten tilanteita. Hän näkee, että hallitus on varsin ripeasti saanut luotua uusia etuuksia vastaamaan ihmisten toimeentulon haasteisiin. Niistä ei kuitenkaan ole nopeasti apua, jos päätösten saaminen takkuaa. ”Tällaisessa tilanteessa perustulo olisi kätevä”, toteaa Salonen.

Etuusjärjestelmän vastattava notkeasti ihmisten toimeentulon ongelmiin poikkeustilanteessa

Jaana Saikkonen arvioi, että tehdyt laajennukset etuuksiin, helpotukset toimeentulotuen soveltamisohjeisiin ja lisärahoitus etuuksien käsittelyyn ovat myönteisiä toimia. Riittävätkö ne kuitenkaan, jos tilanne jatkuu pitkään, hän pohtii. Oletettavasti kriisitilanteen jälkeen monista lomautetuista tulee työttömiä myös pidempiaikaisesti.

Kriisitilanteessa etuusjärjestelmän tulisi toimia erityisen notkeasti. SOSTEn jäsenkyselyssä järjestöt näkevät keskeisinä toimina työttömyysturvan laajentamisen ja perustoimeentulotuen turvaamisen kaikille tarvitsijoille. Toimeentulotuen saamista sairauden hoidon kannalta välttämättömien lääkkeiden hankkimiseen olisi helpotettava ja nopeutettava. Lapsiperheille tulisi tarjota aktiivista erityistukea ja varmistaa näin, että osa lapsista ja nuorista ei putoa kelkasta.

Järjestöt myös ehdottavat tilapäiskorotuksia vammaistukeen sekä omaishoidon tukeen ilman, että niitä joutuisi monimutkaisesti hakemaan. Omaishoidon vapaiden ajan tilapäishoitoon varatut rahat tulisi nyt muuttaa palkkioksi suoraan perheelle, kun tilapäishoitoa ei tällä hetkellä pystytä järjestämään.

 

Koronaepidemian vaikutuksia kartoittavan kyselyn toteutti SOSTE. Vastaukset koottiin 26.3–1.4 SOSTEn jäsenjärjestöiltä, jotka ovat valtakunnallisia sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Kyselyyn vastasi 140 järjestöä, mikä on 61 prosenttia kyselyn saaneista.

 

Lisätietoja

Muut teeman artikkelit

Uutinen

7.1.2021 12:00

Finland tar över ordförandeklubban för Nordiska rådet 2021

Kansalaisyhteiskunta Finland är ordförande för Nordiska ministerrådet 2021 och detta år firar dessutom rådet 50 år. Slogan för Finlands ordförandeskapsprogram är Norden, tillsammans. I ordförandeskapsprogrammet lyfter man fram följande teman: ett grönt Norden, ett socialt hållbart Norden och ett konkurrenskraftigt Norden.  Målen med Finlands ordförandeprogram är att Norden ska vara världens mest hållbara och integrerade region år 2030. Pandemin […]

Uutinen

7.1.2021 09:59

Suomelle Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuus 2021

Kansalaisyhteiskunta Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana 2021, ja tämän lisäksi neuvosto juhlii 50–vuotista taivaltaan tänä vuonna. Suomen puheenjohtajakauden ohjelman iskulause on ”Pohjoismaat, yhdessä”. Puheenjohtajakauden ohjelmassa nostetaan esille seuraavat teemat: vihreä Pohjola, sosiaalisesti kestävä Pohjola ja kilpailukykyinen Pohjola.   Suomen puheenjohtajakauden ohjelman tavoitteena on että Pohjola olisi maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 maailmaan levinnyt pandemia osoitti vahvan pohjoismaisen yhteistyön […]

Uutinen

9.12.2020 11:00

Sosiaalibarometri 2014 ennakoi sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitystä vuoteen 2020

Sosiaalibaro Vuonna 2014 Sosiaalibarometrin vastaajat arvioivat, millaisia muutoksia sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeissa, palveluissa ja etuuksissa tulee tapahtumaan vuoteen 2020 mennessä. Tarkastelen, miten oikeaan arviot osuivat. Peilaan vuonna 2014 tehtyjä arvioita erityisesti vuonna 2020 toteutettuun Sosiaalibarometriin, mutta käytän tarkastelussa myös muita soveltuvia lähteitä. Tarkastelu osoittaa, että vuonna 2014 tehdyt arviot osuivat yllättävän oikeaan. Parhaiten Sosiaalibarometrin vastaajat osasivat […]