Skip to content

Valtuustoaloitepohja: SOSTE kannustaa valtuutettuja varmistamaan järjestöjen toimintaedellytykset sote-uudistuksessa

19.11.2021 10.25

Aluevaalit
AluevaalitHyvinvointitalousKansalaisyhteiskuntaMaakuntavaalitPå svenskaSote-järjestötSote-uudistus

SOSTE on tehnyt kuntien valtuutettujen käyttöön valtuustoaloitepohjan, jonka avulla valtuutetut voivat vahvistaa omassa kunnassaan järjestötoiminnan mahdollisuuksia.

Sosiaali- ja terveysjärjestöissä tehdään arvokasta työtä, jolla on suuri merkitys apua tarvitsevien ihmisten elämään: lasten, nuorten, iäkkäiden, päihde- ja mielenterveysongelmaisten, vähemmistöjen, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien. Nyt on tärkeä aika varmistaa, että tähän työ ei lopu tai siihen ei tule katkoja uusien hyvinvointialueiden käynnistysvaiheessa.

Lisätietoja: Ulla Kiuru, Yhteiskuntasuhdepäällikkö


VALTUUSTOALOITE:

Järjestöjen toimintaedellytysten varmistaminen sote-uudistuksen toimeenpanovaiheessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus vaikuttaa sote-järjestöjen toimintaan. Toimintaympäristön muutos haastaa järjestöt rakentamaan yhteistyötä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa. Järjestöjen toiminnalla edistetään ja vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Järjestöjen toiminta täydentää julkisia palveluita. Järjestöjen tarjoama tuki voi olla esimerkiksi osa palveluketjua tai -kokonaisuutta. Järjestöjen toiminnan tukeminen on myös jatkossa kuntien vastuulla, koska hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhä edelleen myös kuntien vastuulla.

Monet Suomen kunnat eivät vielä tiedä, miten ne aikovat jatkaa järjestöjen avustamista vuonna 2023 sen jälkeen, kun soten ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Tämä tieto käy ilmi marraskuussa julkaistun SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja alueellisten verkostojärjestökumppaneiden muodostaman Järjestöjen sote-muutostuen kyselystä. Kunnille suunnatun kyselyn mukaan noin kolmasosa kunnista ei tiedä miten avustaminen jatkuu hyvinvointialueiden rinnalla.

On tärkeää, että näistä toimintatavoista sovitaan yhdessä hyvinvointialueen kanssa niin, etteivät järjestöjen toimintamahdollisuudet vaarannu muutosvaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tilojen käytön varmistamista, järjestöavustuksien turvaamista sekä kuntien ja hyvinvointialueiden välisestä työnjaosta sopimista.

Esitän/Esitämme, että vuoden 2022 aikana kunta/kaupunki

  • laatii yhdessä tulevan hyvinvointialueen kanssa toimintaperiaatteet järjestöjen tukemisesta, joilla turvataan järjestöjen toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa.
  • määrittelee vastuutahot, joille kuuluu kunnassa/kaupungissa jatkossa järjestöjen tukeminen.

Valtuutetun nimi, päivämäärä ja paikkakunta


FULLMÄKTIGEININITIATIV:

Tryggandet av organisationernas verksamhetsförutsättningar i social- och hälsovårdsreformens verkställighetsskede

Reformen av social- och hälsovården samt räddningsväsendet påverkar social- och hälsovårdsorganisationernas verksamhet. Förändringen i verksamhetsomgivningen utmanar organisationerna att bygga samarbete med välfärdsområdena och kommunerna. Med organisationernas verksamhet främjas och stärks invånarnas välfärd, hälsa och trygghet. Organisationernas verksamhet kompletterar de offentliga tjänsterna. Det stöd som organisationerna erbjuder kan vara exempelvis en del av en servicekedja eller – helhet. Att stöda organisationernas verksamhet kommer också i fortsättningen att vara kommunernas ansvar, eftersom också främjandet av välfärd och hälsa fortsättningsvis är på deras ansvar.

Många av Finlands kommuner vet inte ännu hur de tänker fortsätta med organisationernas understöd efter år 2023 när social- och hälsovården samt räddningsväsendet har förflyttats till välfärdsområdena. Denna information kom fram i en enkät som SOSTE Finlands social och hälsa r.f. och projektet ”Järjestöjen sote-muutostuki” publicerade i november. Enkäten som riktade sig till kommunerna visade att cirka en tredjedel av kommunerna inte vet hur understödet fortsätter jämte välfärdsområdena.

Det är viktigt att man kommer överens om dessa verksamhetspraxis tillsammans med välfärdsområdet så att inte organisationernas verksamhetsmöjligheter riskeras i brytningsskeendet. I prakten betyder detta bland annat att säkra användning av utrymmen, garantera organisationsunderstöd samt besluta om kommunernas och välfärdsområdenas ansvar.

Jag/ Vi föreslår att kommunen/ staden under 2022

  • formulerar tillsammans med kommande välfärdsområde om verksamhetsprinciperna gällande stöd till organisationerna. Med dessa principer tryggar man organisationernas verksamhetsförutsättningar också i framtiden.
  • beslutar om ansvarsaktörer, som hör till kommunen/staden och som i fortsättningen ska stöda organisationerna.

Fullmäktigeledamotens namn, datum och ort

Muut teeman artikkelit

Uutinen

26.11.2021 10:42

SOSTEn pääekonomistiksi Anni Marttinen

Hyvinvointitalous SOSTEn uudeksi pääekonomistiksi on valittu Anni Marttinen. Marttinen siirtyy SOSTEn pääekonomistin tehtäviin SAK:sta. Aikaisemmin hän on työskennellyt myös Valtiovarainministeriössä, Euroopan keskuspankissa ja Suomen pankissa. ”Odotan innolla uusia pääekonomistin työtehtäviä. Arvostan SOSTEa yhteiskunnallisena vaikuttajana. SOSTEn rooli on tuoda sosiaali – ja terveysasiat politiikan keskiöön ja erityisesti talouspolitiikassa ne saattavat jäädä varjoon”, toteaa Anni Marttinen. ”Pääekonomistina tulen […]

Uutinen

26.11.2021 08:25

Suomi takaisin koulutuksen supervallaksi – Koulutustason nostoon tarvitaan määrätietoisia panostuksia

Hyvinvointitalous 2000-luvun alun huipputuloksista Suomi on tippunut kahdessakymmenessä vuodessa OECD-maiden koulutusvertailuiden keskikastiin. Suomalaiset nuoret ovat nyt heikommin koulutettuja kuin nuoret OECD-maissa keskimäärin. ”Suomen tärkein luonnonvara on sen asukkaiden korvien välissä. Nousumme maatalousvaltaisesta reunavaltiosta maailman onnellisimmaksi ja kilpailukykyiseksi nyky-Suomeksi on perustunut ennen kaikkea väestön koulutuksen ja osaamistason nousuun”, muistuttaa SOSTEn erityisasiantuntija Aleksi Kalenius. ”Myös nyt koulutus on […]

Uutinen

26.11.2021 08:19

Finland tillbaka som en supermakt inom utbildning – målmedvetna satsningar behövs för att höja utbildningsnivån

På svenska På 20 år har Finland fallit från sina toppresultat under början av 2000-talet till medelnivån på OECD-ländernas utbildningsjämförelser. Finländska unga är nu svagare utbildade än unga i OECD-länderna i medeltal. ”Finlands viktigaste naturresurs finns mellan dess invånares öron. Vår uppgång från en agrar randstat till världens lyckligaste och mest konkurrenskraftiga nutida-Finland har grundats framförallt på […]