Miten mitata ihmisten hyvinvointia ja ohjata siihen vaikuttavaa päätöksentekoa? Tänään julkaistussa selvityksessä Kohti hyvinvointitalouden ohjausmallia: Hyvinvointilähtöisen politiikkaohjauksen ja hallinnan näkökulmia sosiaaliturvan kehittämisessä kuvataan kansainvälisiä esimerkkejä hyödyntäen, millainen hyvinvointitalouden ohjausmalli voisi toimia Suomessa.
Selvitys vastaa suoraan kuinka hyvinvointitaloudellista ohjausta olisi mahdollista tuoda osaksi sosiaaliturvajärjestelmän uudistamistyötä erityisesti sosiaaliturvakomitean työhön peilaten. Ohjausmallia voi kuitenkin hyödyntää myös laajemmin eri hallinnonaloilla.
”Nyt on tehtävä päätöksiä siitä, millainen ohjausmalli Suomeen konkreettisesti halutaan luoda. Siinä keskeisiä näkökulmia tulisi olla kattavuus eli kaikki hallintotasot olisi syytä olla mukana, laaja sitoutuneisuus myös poliittisesti ja osallisuus niin, että myös kansalaisyhteiskunta ja kansalaiset voivat aidosti vaikuttaa hyvinvointipolitiikan suuntiin”, toteaa yksi selvityksen laatijoista, SOSTEn entinen pääekonomisti ja nykyinen Biosin ekonomisti Jussi Ahokas.
Hyvinvointitaloudessa huomioidaan sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen hyvinvointi
Selvityksen laaja kansallisen tason tarkastelu toi esille hyvinvointitalouden erilaisia kansallisia tulkintoja ja taustalla vaikuttavia syitä hyvinvointitalouden kansallisten mallien erilaisille ohjauksen ja hallinnan muodoille.
Suomessa sosiaali- ja terveysalan järjestöt määrittelevät hyvinvointitalouden yhteiskunnan alueeksi, jossa toiminnan päämäärä on ihmisten hyvinvoinnin tukeminen ja hyvän elämän edellytysten vahvistaminen sekä turvaaminen. Siten sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat keskeisiä hyvinvointi-investoijia ja hyvinvointitalouden rakentajia.
Lue lisää: SOSTE: Hyvinvointitalous
Mitä seuraavaksi hyvinvointitaloudessa?
Selvityksen mukaan Suomelta puuttuu tapa seurata hyvinvoinnin kehitystä ja ohjata päätöksentekoa hyvinvointitalouden näkökulmasta. Tämä selvitys kuvaa neljä kehityssuuntaa hyvinvointitalouden ohjaukselle:
- nykyisiin rakenteisiin perustuva ohjaus,
- hyvinvointitalouden keskitetty ohjausmalli,
- parlamentaarisen ohjauksen malli sekä
- nöyrän ohjauksen malli.
Hyvinvointitaloudellisen ohjauksen kehittämistä kannattaa seuraavaksi tehdä keskustellen valtioneuvoston, alueiden ja kuntien kesken, eri kehityssuuntia kokeillen sekä kokonaisvaltaisesti sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä yhteen tuoden. Lisäksi on huomioitava kansalaisyhteiskunnan osallisuus ohjausmallin kehittämisessä ja toiminnassa.
Selvityksen mukaan hyvinvointitalous tarvitsee vahvistuakseen:
- hyvinvointitalouden määrittelyä valtioneuvoston tasolla
- hyvinvointitalouden näkökulman vahvistamista valtioneuvoston työssä
- keskustelun kansalaisyhteiskunnan osallisuuden vahvistamisessa
- keskustelun ekologisen kestävyyden näkökulman huomioimisesta hyvinvointitalouden ohjausmallissa
Suomella on juuri nyt hyvä tilaisuus vahvistaa hyvinvointilähtöistä politiikan ohjausta. Hyvinvointitalouden näkökulma on tällä hetkellä esillä muun muassa osana pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa, kestävän kehityksen strategiaa ja Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimittänyt nykyisen hallituskauden loppuun saakka toimivan hyvinvointitalouden ohjausryhmän, jonka tehtävänä on vahvistaa hyvinvointitaloutta päätöksenteon ja politiikkatoimien välineenä.
Selvityksestä löytyy myös konkreettisia politiikkasuosituksia
Demos Helsingin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n laatima selvitys vahvistaa tietopohjaa hyvinvointitalouden ohjauksen ja sen työkalujen määrittelylle Suomessa kansainvälisen vertailun kautta sekä kuvaa askeleet suomalaisen hyvinvointitalouden ohjausmallin kokeilevalle kehittämiselle ja käyttöönotolle.
Lue lisää:
- Raportti: Kohti hyvinvointitalouden ohjausmallia (pdf, 5 Mt)
- Selvityksen politiikkasuositukset (pdf, 1 Mt)
Lisätietoja antavat Demos Helsingin vanhempi konsultti Satu Korhonen, 044 500 8228, satu.korhonen(at)demoshelsinki.fi sekä SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.