Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa tavoitellaan aivan oikein kestävää taloutta ja hyvinvoivaa Suomea. Työllisyyttä ja hyvinvointia ei kuitenkaan lisätä perusturvaa heikentämällä tai tekemällä massiivisia leikkauksia järjestöjen toteuttamaan tukeen ja apuun. Keinot toimivat juuri päinvastoin.
Riittävä sosiaaliturva luo yhteiskunnallista vakautta esimerkiksi vahvistamalla tasa-arvoa, tasaamalla erilaisia yhteiskunnallisia riskejä ja ehkäisemällä ylisukupolvista köyhyyttä. Toimiva sosiaaliturva vähentää kalliimpien korjaavien palveluiden tarvetta, pitkittynyttä toimeentulotuen käyttöä ja muita menoja, joita syntyy sosiaalisten ongelmien hoidosta.
Perusturvan leikkaamisen sijaan on jatkettava sosiaaliturvauudistusta niin, että järjestelmästä tehdään ihmisten näkökulmasta sujuvampi. Yhden hakemuksen mallilla ja etuusehdotuksella on mahdollista vähentää etuuksien alikäyttöä ja varmistaa, että tukiin oikeutetut saavat etuuden helposti ja ilman viivästyksiä.
1. Suomen on määrätietoisesti vähennettävä köyhyyttä
- Perusturvan on riitettävä kohtuulliseen toimeentuloon. Hallitusohjelmaan kirjatuista samoille ihmisryhmille kumuloituvista sosiaaliturvan leikkauksista on luovuttava.
- Suomen tulee muuttaa köyhyyden vähentämisen toimintasuunnitelmansa konkreettisiksi toimiksi, jotta köyhyyden vähentämisen tavoite saavutetaan. Suunnitelmassa listattuja indikaattoreita on seurattava ja varmistettava, että köyhyys todella vähenee.
2. Sosiaaliturvajärjestelmää on selkiytettävä
- Sosiaaliturvauudistusta on jatkettava niin, että järjestelmästä tehdään ihmisten näkökulmasta selkeä ja sujuva niin, että kaikki tukiin oikeutetut saavat etuuden helposti ja ilman viivästyksiä. Yhden hakemuksen malli ja etuusehdotus on otettava käyttöön ja aloitettava niiden valmistelu välittömästi.
- Uusi yleistuki on toteuttava niin, että se selkeyttää etuusjärjestelmää, vähentää eri etuuksien väliinputoamisia, joustavoittaa etuuden ja työtulojen yhteensovittamista ja turvaa riittävän toimeentulon. Yleistuen valmistelua on jatkettava sosiaaliturvakomiteassa.
- Järjestöt on otettava mukaan uudistusten valmisteluun. Järjestöjen kautta saadaan tärkeää tietoa eri ihmisryhmien kokemista etuusjärjestelmän haasteista ja uudistusten vaikutuksista heihin. Niin sanotusta kolmikannasta on siirryttävä nelikantaneuvotteluihin, kun pohditaan työelämän ja sosiaaliturvan yhteensovittamista.
Järjestöjen tarjoamasta avusta ja tuesta leikkaaminen lisää sote-menoja
Hallitusohjelmassa on tunnistettu hyvin järjestöjen rooli julkisen sektorin kumppanina ja kansalaisten hyvinvoinnin edistäjinä. Samaan aikaan on kuitenkin suunniteltu järjestöjen toimintaa supistavia massiivisia valtionavustusleikkauksia, jotka astuisivat voimaan vuonna 2027. Avustustasoa esitetään leikattavaksi 100 miljoonalla eurolla eli 25 prosentilla.
Neljäsosan leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan vaikuttaisivat dramaattisella tavalla järjestöjen mahdollisuuksiin tarjota tukea ja apua vaikeissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Järjestöt vahvistavat kansalaisten mielenterveyttä, ehkäisevät päihdeongelmia ja auttavat haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, kuten lapsia, nuoria, vanhuksia, vammaisia ja maahanmuuttajia. Tätä auttamis- ja vertaistoimintaa ei julkinen tai yksityinen sektori pääsääntöisesti tarjoa.
3. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava
- Sosiaali- ja terveysjärjestöt edistävät sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä, ehkäisevät ongelmia sekä vahvistavat kansalaisten osallisuutta. Vuodelle 2027 suunnitellut massiiviset leikkaukset rampauttaisivat järjestöjen perustyötä ja vaikeuttaisivat ihmisten avun saantia. Vaikutukset näkyisivät kasvavina sote-menoina ja ihmisten pahoinvointina. Valtionavustustoimintaan liittyvästä parlamentaarisesta sovusta on pidettävä kiinni ja peruttava leikkaukset. Järjestötoiminnan vaikutukset yhteiskunnalle on arvioitava esimerkiksi valtioneuvostotasoisen kansalaisjärjestöstrategian yhteydessä.
4. Valtion tulopuolen vahvistaminen haitta- ja valmisteveroilla, veronkevennyksiä tarkasteltava kriittisesti
Hallitusohjelman mukaan työn verotusta kevennetään painottaen pieni- ja keskituloisia. On kuitenkin käynyt ilmi, että tosiasiassa suurimmat prosentuaalisetkin alennukset hallitus tekee tulonsaajille, joiden kuukausiansiot ovat yli 14 000 euroa kuukaudessa. SOSTE vaatii hallitusta tarkastelemaan veropolitiikkaansa kriittisesti ja miettimään toimiensa oikea-aikaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Sosiaaliturvan leikkaukset ja veronkevennykset ovat pahimmillaan tulonsiirto köyhiltä hyvätuloisille, mikäli sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset eivät hallituksen toivomalla tavalla paranna työllisyysastetta.
SOSTE vastustaa hallituksen kaavailuja tehdä sosiaalietuuksiin tehtäviä indeksijäädytyksiä, koska ne heikentävät entisestään kaikista heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa. SOSTE esittää, että jos sosiaalietuuksien indeksijäädytykset kuitenkin toteutetaan, olisi oikeudenmukaista, että samalla luovutaan myös ansiotulojen indeksitarkastuksesta. Ansiotulojen indeksitarkastuksen jäädyttämisellä olisi myös selvä valtiontaloutta vahvistava vaikutus.
SOSTEn mielestä valtion tulopuolen vahvistamisen pitää tapahtua ennen kaikkea haitta- ja valmisteveroja kiristämällä. Samalla paine sosiaaliturvaan kohdistuvista leikkauksista pienenisi. Alkoholi- ja tupakkaverotuksen kiristämistä pitää jatkaa ja olutveron alennus perua. Olutveron kevennykseen, samalla kun viinien ja lonkeroiden verotusta kiristetään, ei ole kansanterveydellisiä perusteita.
SOSTE esittää käyttöönotettavaksi uuden terveysperusteisen valmisteveron, joka ensi vaiheessa kohdistuisi sokeriin. SOSTE on arvioinut, että terveysperusteisella verotuksella voitaisiin kerätä 500 miljoonan euron verotulot veropohjan laajuudesta ja kireydestä riippuen. Tälle rahalle olisi käyttöä tilanteessa, jossa säästöjä ja leikkauksia etsitään joka puolelta. Pitkällä tähtäimellä uuden veron hyödyt näkyisivät paitsi valtion verotuloina myös ennen kaikkea parempana kansanterveytenä.
- Tarkastellaan kriittisesti tuloveronkevennysten ajankohtaa
- Korotetaan kaikkien alkoholituotteiden sekä tupakan verotusta
- Otetaan käyttöön uusi terveysperusteinen vero
- Jatketaan solidaarisuusveron perimistä nykyehdoin
- Luovutaan myös ansioverotuksen indeksitarkastuksista, jos sosiaaliturvan indeksijäädytykset toteutetaan