Hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät merkittävästi pienituloisten ja osa-aikatyötä tekevien työn vastaanottamisen kannustinongelmia. Asumistuen leikkausten seurauksena ero peruspäivärahalla elävän ja pientä palkkaa saavan tuloissa kapenee.
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen leikkausten jälkeen pienipalkkaisen tai osa-aikatyötä tekevän käteen jäävä euromäärä pienenee merkittävästi. Esimerkkilaskelmassa Helsingissä asuvan pienipalkkaisen, vain 1 500 euroa kuukaudessa ansaitsevan työntekijän käteen jäävä summa pienenee 169 eurolla kuukaudessa. Helsingissä käteen jäävät reaaliansiot pienenevät 12,2 prosentilla ja Jyväskylässä vastaavassa tilanteessa elävällä henkilöllä 11,2 prosentilla.
Monissa kaupungeissa on jo ennestään suuri pula henkilöstöstä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen aloilla. Hallituksen suunnittelemat leikkaukset voivat entisestään vaikeuttaa näiden alojen osaajien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä tai asua lähellä työpaikkaa.
”On huolestuttavaa, että asumistukeen suunnitellut leikkaukset kohtelevat näin rankalla kädellä pienipalkkaisia palkansaajia. Tämä tarkoittaa todennäköisesti sitä, että pienipalkkaisen ihmisen ei ole enää mahdollista asua siellä, missä työpaikkoja on, kuten kasvukeskuksissa. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa työllisyyttä ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuus, mutta leikkausten takia saattaakin käydä päinvastoin”, pohtii SOSTEn erityisasiantuntija Emily Strohm.
Asumistuen leikkausten seurauksena ero peruspäivärahalla elävän ja pientä palkkaa saavan henkilön tuloissa kapenee. SOSTEn laskelmista käy ilmi, että Helsingissä työttömän peruspäivärahalla elävälle ihmiselle jää asumisen jälkeen käteen 588 euroa ja 1 500 euroa kuussa ansaitsevan käteen jää asumisen jälkeen 804 euroa. Lähes kokopäiväisesti matalapalkka-alalla työskentelevän käteen jää siis vain 216 euroa enemmän kuin peruspäivärahalla elävän. Ennen leikkauksia palkansaajalle jäi vielä 384 euroa enemmän käteen kuukausittain.
”Kyllä tästä on selvästi nähtävissä, että kannustin työn vastaanottamiseen ja esimerkiksi työn perässä muuttamiseen vähenee. SOSTEn laskelmien valossa näyttää vahvasti siltä, että hallituksen markkinoima ’työlinja’ ei ole sitä pientä palkkaa saaville”, jatkaa Strohm.