SOSTEn tuoreen Järjestöbarometri-kyselyn mukaan lähes puolet (43 %) valtakunnallisista sosiaali- ja terveysalan järjestöistä on joutunut viime vuosina epäasiallisen käytöksen kohteeksi.
Järjestöbarometrin mukaan kyse on ollut esimerkiksi halventavasta tai vihamielisestä viestinnästä sosiaalisessa mediassa. Yleisimmin epäasiallisen viestinnän sisältö on ollut järjestön tai sen toiminnan vähättelyä sekä valheellisten ja halventavien väitteiden levittämistä.
Epäasiallista viestintää on suunnattu järjestöjen lisäksi myös järjestöjen toiminnanjohtajiin ja muuhun henkilöstöön sekä toiminnan kohderyhmiin kuuluviin ihmisiin.
”Sote-järjestöjen kohtaama epäasiallinen käytös ja suoranainen vihamielisyys on kertakaikkisen tuomittavaa. Järjestöt tekevät työtään heikoimpien ja sairaiden auttamiseksi sekä tuovat heidän ääntään yhteiskunnalliseen päätöksentekoon”, kritisoi SOSTEn valtuuston puheenjohtaja Kari Välimäki.
”Varsinkin sosiaalisessa mediassa tapahtuva hyökkäily ja tahallinen vääristelevä puhe kopioidaan suoraan maailmalta oikeistopopulistien oppikirjoista. Valitettavasti viime aikoina sote-järjestöt eivät ole säästyneet vähättelevältä ja suorastaan loukkaavalta puheelta myöskään valtioneuvoston taholta”, Välimäki jatkaa.
Keskimääräistä yleisemmin epäasiallista käytöstä ovat kokeneet päihdejärjestöt (73 %), mielenterveysjärjestöt (71 %), vammaisjärjestöt (53 %) sekä yleis- ja monialajärjestöt (75 %).
”Vihamielistä epäasiallista somekeskustelua ja suoranaista mustamaalausta. Enimmäkseen kohdistuu organisaatioon mutta myös henkilöihin.” (mielenterveysjärjestön edustajan vastaus)
”Mukana keskusteluissa on tavallisia kansalaisia, mutta myös niin sanottuja trolleja, joiden tehtävänä on yrittää provosoida, vaientaa ja murentaa luottamusta toimijoihin ja asiantuntijoihin. Häirintää kohdistuu ajoittain myös yksittäisiin työntekijöihin, jotka viestivät somessa.” (päihdejärjestön edustajan vastaus)
Paikallistasolla tilanne parempi
Paikallisella tasolla epäasiallinen käytös on Järjestöbarometrin mukaan ollut selvästi vähäisempää, sillä paikallisyhdistyksistä viisi prosenttia kertoi joutuneensa sellaisen kohteeksi.
”Tähän voi olla monta syytä. Paikallisesti ihmiset tuntevat toisensa ja tietävät, mitä järjestöissä tehdään. Valtakunnan tasolla tapahtuvaa toimintaa voi olla helpompaa kritisoida ja sille voi olla helpompi irvailla, jos toiminnasta ja sen merkityksestä ei tiedä paljon”, Välimäki pohtii.
Epäasiallisella viestinnällä ja mustamaalaamisella on vakavia seurauksia
Samankaltaisen toiminnan kohteeksi ovat viime vuosina joutuneet myös esimerkiksi osa tiedeyhteisön ja median edustajista.
”Pitkäkestoinen epäasiallinen viestintä on omiaan rapauttamaan luottamusta yhteiskunnan eri toimijoihin, kuten tieteeseen, mediaan tai kansalaisyhteiskuntaan. Epämääräisillä syytöksillä ja mustamaalaamisella on vakavia seurauksia, koska ne voivat vähentää ihmisten halukkuutta ottaa julkisesti kantaa asioihin tai toimia asioiden edistämiseksi yhteiskunnassa”, huomauttaa Välimäki.
SOSTE toteutti Järjestöbarometri 2026:n kyselyt 24.2.–16.3.2026. Kyselyihin vastasi 122 valtakunnallista sosiaali- ja terveysjärjestöä ja 1 296 paikallisyhdistystä.