Järjestöjohdon tammifoorumissa puhutti järjestöjen tulevaisuus


Etusivu / Uutiset / Järjestöjohdon tammifoorumissa puhutti järjestöjen tulevaisuus

SOSTEn järjestämän järjestöjohdon seminaarin eli tammifoorumin tämän vuoden teemoina olivat aluevaalit, sote-uudistuksen toimeenpano uusilla hyvinvointialuilla, ilmastonmuutos ja järjestöjen rahoituksen tulevaisuus. Samalla luotiin katse jo tuleviin eduskuntavaaleihin ja SOSTEn kärkitavoitteisiin. Puheenvuoroja yhdisti tulevaisuuden usko sekä järjestöjen toiminnan ihmisläheisyys ja tärkeys.

Kaksipäiväisen seminaarin avasi SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Eija Koivuranta. Avauspuheenvuorossaan Koivuranta toi esille järjestöjen perustellun huolen, joka kohdistuu avustusmäärärahan vuosittaiseen tasoon ja sen kehityssuuntaan. Koivuranta korosti, että järjestöissä tarvitaan ratkaisuja, joilla pitkäjänteinen, ihmisten tarpeisiin perustuva järjestötoiminta on mahdollista. Ihmisten tarpeet eivät ole vähentyneet valtionavustusuudistusprosessin myötä vaan päinvastoin koronapandemia on entisestään lisännyt avun tarvetta. Puheenvuorossaan Koivuranta toi esille myös sen, miten koronapandemia on muuttanut työn tekemisen tapoja. SOSTE esittääkin sosiaali- ja terveysministeriölle lisähakua, ohjelmarahoitusta tai takautuvaa rahoitusta järjestöjen yhteistyön koordinointiin sekä toimenpiteisiin, joilla tilaratkaisujen valmistelu- ja suunnittelutyöt voidaan käynnistää.

Sote-uudistus – nyt on aika toimia!

Sosiaali- ja terveysministeriön johtajan Taru Koiviston puheenvuoro keskittyi sote-uudistuksen toimeenpanoon ja siinä ratkaistaviin keskeisiin kysymyksiin. Integraatio on yksi niistä ja sote-uudistuksen avainsana. Koivisto totesi, että hyvinvointialueiden kehityksessä on epätasaisuuksia, jotka olisi hyvä saada korjattua. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on paljon asioita, jotka tulisi Koiviston mukaan säätää ja määritellä tarkasti. Yhtä lailla järjestöjen toimiedellytykset pitää turvata. Järjestöille on löydettävä paikka kuntien ja alueiden välissä, kun sovitaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytännöistä.

Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen toi esille, että tulevaisuuden vastuunsiirtymä kunnilta alueille ei välttämättä tule olemaan helppo asia. Taloudellisesti kysymykseksi muodostuu se, riittävätkö rahat kaikkien palveluiden tuottamiseen. Integraatioon ja taloudelliseen onnistumiseen on kuitenkin isot kannusteet. Järjestöjen rahoitus voi olla riskissä, minkä vuoksi siihen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Lehtonen totesi kuitenkin, että järjestöjen tulevaisuus näyttää loppujen lopuksi lupaavalta.

SOSTEn varapääsihteeri ja johtaja Anne Knaapi korosti puheenvuorossaan yhteistyön tärkeyttä eri toimijoiden, myös järjestöjen välillä sekä toimivien rakenteiden merkitystä alueiden ja järjestöjen välisen yhteistyön onnistumisen kannalta. Avustus- ja tukikysymykset ovat tulevaisuuden kannalta aivan keskeisiä ja olennaista on, että näihin liittyvät asiat ratkaistaan alueilla. Keskeistä on toimiva vuoropuhelu.

Ajankohtaiset terveiset työministeriltä

Työministeri Tuula Haatainen välitti Tammifoorumin ajankohtaiset terveiset hallinnonalaltaan. Työllisyys on parantunut koronapandemian ajalta, ja monissa asioissa on edistytty. Kuitenkin esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden torjunnassa on vielä paljon tehtävää. Ministeri Haatainen toi esille TE-palvelujen uudistumisen ja erilaiset toimet osatyökykyisten työllisyyden parantamiseksi. Haatainen muistutti myös järjestöjen tärkeästä roolista ja niiden osaamisesta erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden torjunnassa sekä osallisuuden vahvistamisessa.

Aluevaalianalyysit – miksi kävi niin kuin kävi?

Rud Pedersen Public Affairsin Esa Suominen puheenvuorossa pureuduttiin syvälle aluevaalien tulokseen. Suomisen mukaan vaaleissa oli köyhä äänestysprosentti, mutta lehtikirjoitteluun verrattuna se oli kuitenkin positiivinen. Kokoomus ja keskusta olivat vaalien henkiset voittajat, ja vaaleja on kutsuttu myös ”kolmen suuren paluuksi”. Erityisenä ilmiönä oli se, että aluevaaleissa meni läpi monia sote-alan ammattilaisia. Myös monia järjestöaktiiveja valittiin. Suominen nostikin esille sen, että olisi hyvä päästä muodostamaan siteitä ja yhteyttä uusiin päättäjiin, jotta järjestöjen tärkeä rooli ja asema tulisi muutoksessa ilmi. Eduskuntavaaleihin on hyvä alkaa suuntaamaan katseita.

SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas komppasi Suomisen neuvoja. Aluevaltuustot olisi hyvä käydä yhteistoimin läpi ja kartoittaa järjestötaustaiset valtuutetut. Tähän SOSTE tarvitsee jäsenjärjestöjensä apua. Keskeistä on myös se, että uusille valtuutetuille tarjotaan konkreettista tietoa järjestöistä päätöksenteon tueksi.

Päivä päättyi pienryhmätyöskentelyyn, jonka teemana oli SOSTEn eduskuntavaalitavoitteiden työstäminen. Keskustelua käytiin niin sote-palveluista ja niiden rahoituksesta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, sairastamisen hinnasta, sosiaaliturvan kehittämisestä, työllisyydestä kuin järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisesta. Työskentely antoi hyvän pohjan eduskuntavaalitavoitteiden rakentamiselle.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa mahdollisuus järjestöille

Tammifoorumin toisena päivänä keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. SOSTEn erityisasiantuntija Simo Rissanen valotti asiaa erityisesti sote-järjestöjen näkökulmasta. Osa ilmastonmuutoksen uhkista on konkreettisia, ja niihin on helpompi varautua. Osa on taas vaikeampia, ja niihin varautuminen on myös haastavampaa. Rissanen korosti ilmastopolitiikkaan liittyviä sosiaalipoliittisia seikkoja. Olisi tärkeää varmistaa, että ilmastopolitiikka ei lisää eriarvoistumista tai alueellisia eroja. Ilmastonmuutoksen riskit koskettavat eniten haavoittuvimpia ryhmiä, ja olisi tärkeää, että jokaisella olisi yhtäläiset mahdollisuudet ilmastotekoihin.

Helsingin Yliopiston apulaisprofessori ja Suomen ilmastopaneelin jäsen Annukka Vainio puhui ilmastonmuutoksesta viestinnän näkökulmasta. Vainio totesi, että sote-järjestöillä on iso mahdollisuus osallistaa haavoittuvia ihmisryhmiä ja parantaa minäpystyvyyden ja kollektiivisen pystyvyyden tunteita. Kaikki eivät usko ilmastonmuutoksen torjunnan onnistumiseen, joten olisi tärkeä viestiä myös toivosta. Ongelmaa tulisi oppia kuvaamaan rakentavasti ja ratkaisukeskeisesti.

Tyrsky Consultingin ilmastopolitiikan asiantuntija Oras Tynkkynen jatkoi samankaltaisilla teemoilla. Tynkkynen totesi, että päästöjen vähentäminen on haastavaa ja vaatii jokaisen panosta. Sote-järjestöt tavoittavat, koskettavat ja liikuttavat ihmisiä, mikä on viestinnässä suuri ja arvokas voimavara. Ilmastonmuutoksen osalta tässä piilee sote-järjestöjen mahdollisuus ottaa roolinsa. Tynkkynen antoi järjestöjen toimintaan vielä 9 neuvoa: rakenna liikettä, tee yhteistyötä, perusta omille vahvuuksille, valjasta moraalinen voima, toimi strategisesti, huolehdi jaksamisesta, käytä tunteita uusiutuvana polttoaineena, valitse optimismi ja ryhdy hommaan.

Järjestöjen tulevaisuuteen rohkein mielin

Ilmastoteemojen jälkeen foorumilla siirryttiin keskustelemaan järjestörahoituksen tulevaisuudesta. Pääministerin valtiosihteeri ja Rahapelituotoilla rahoitettujen toimintojen rahoitusmalli -hankkeen puheenjohtaja Henrik Haapajärvi valotti, mitä järjestörahoituksen uudistuksen parissa on valmistelun osalta viimeaikana tapahtunut, ja mitä lähitulevaisuudessa tulee tapahtumaan. SOSTEn Eija Koivuranta kommentoi tulevaa rahoitusmallia sote-järjestöjen silmin ja A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki pohti, miten käy rahapelihaittojen torjunnalle uudessa järjestelmässä.

Koivuranta korosti edunsaajien reilua ja tasapuolista kohtelua, pitkäjänteistä rahoitusratkaisua sekä järjestöjen autonomisuuden turvaamista. Myös kannustava varainhankinta nousi keskusteluissa esille. Jouhki puolestaan toi esille sen, että rahoitusmallilla ei ole suoraa yhteyttä rahapelihaittojen kehitykseen.

Hän korosti, että rahapelihaittoja torjutaan tehokkaammin yhden kuin monen rahapeliyhtiön mallissa.
Yhteisessä keskustelussa todettiin tiiviin yhteydenpidon ja hyvän vuorovaikutuksen olevan keskeistä valmistelussa.

Tammifoorumi huipentui N2 Commsin toimitusjohtajan Panu Laturin visiointiin järjestöjen tulevaisuudesta.

Laturi nosti esille muutosjohtamisen voiman. Järjestöt ovat muutoksen kohteena, ja olisikin tärkeä, että järjestöt tunnettaisiin paremmin ja konkreettisesti. Järjestöjen tulisi tehdä yhteistyötä ja pitää yllä yhteisiä tavoitteita. Olisi myös tärkeää ottaa oppia muiden järjestöjen onnistumisista nöyrällä ja positiivisella tavalla. Laturi nosti esille erityisesti osatyökykyiset ja heidän osallisuuden parantamisen tärkeänä asiana, josta tulisi viestiä rohkeasti.