Perusturvan riittävyyden arviointiraportti julkaistiin 5.3.2019. Neljän vuoden välein tehtävä raportti osoittaa, että vuodesta 2015 vuoteen 2019 erityisesti työttömän perusturvan taso on heikentynyt. Tämä on seurausta indeksileikkauksista ja aktiivimallista johtuvien etuuksien alentamisesta. Toimeentulotuen rooli työttömän perusturvan paikkaajana on kasvanut huomattavastimonissa esimerkkitapauksissa vuodesta 2015 – jopa yli sata euroa kuussa.
”Raportti osoittaa, että ensisijaisten etuuksien leikkaukset vievät järjestelmää väärään suuntaan sysäämällä ihmisiä väliaikaiseksi ja viimesijaiseksi turvaksi tarkoitetun toimeentulotuen piiriin”, toteaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas ja jatkaa:
”Toimeentulotuki on vahvasti tarveharkintainen etuus, joka vaatii ihmisiltä jatkuvaa asiointia etuusbyrokratian kanssa ja on etuuksista kaikkein vähiten kannustava.”
Perusturva ei mahdollista kohtuullista minimikulutusta
Raportissa todetaan, että työttömän, kotihoidon tuen, vähimmäismääräisen sairaus- tai vanhempainpäivärahan saajan tulotasot eivät riitä kattamaan viitebudjettien mukaista kohtuullista minimikulutusta. Opiskelijan sosiaaliturva kattaa kohtuullisen minimikulutuksen vain opintolainan kanssa.
”Se tarkoittaa sitä, että monen ihmisen on tultava toimeen vähemmällä, kuin viitebudjettien laatimiseen osallistuneet kansalaiset, asiantuntijat ja tutkijat ajattelevat olevan mahdollista”, toteaa erityisasiantuntija Anna Järvinen SOSTEsta.
Kun perusturva ei mahdollista kohtuullista minimikulutusta, ihmiset joutuvat karsimaan välttämättömistä hyödykkeistä ja palveluista. Monet joutuvat arjessa tinkimään esimerkiksi ruuasta, lääkkeistä ja hoidoista. Etuuksien matala taso lisää myös velkaantumisriskiä, koska minimitasolla oleva turva ei mahdollista varautumista äkillisiin ja välttämättömiin menoihin.
Perusturvaetuuksien varassa on yhä enemmän ihmisiä. Edellisestä vuosien 2013–2017 arvioinnista määrä on noussut 40 000:lla 510 000 henkeen.
Tulevalla hallituskaudella on korotettava perusturvaa
SOSTE sekä sosiaali- ja terveysjärjestöt pitävät perusturvan riittämätöntä tasoa sosiaaliturvajärjestelmän keskeisenä heikkoutena. Uuden hallituksen täytyy aloittaa perusturvan uudistaminen nostamalla sen tasoa välittömästi. Perusturvaetuuksiin vuoden 2015 jälkeen tehdyt indeksileikkaukset ja -jäädytykset tulee kompensoida täysimääräisesti. Esimerkiksi työttömän peruspäivärahaan tämä tarkoittaisi noin 29 euron korotusta kuukaudessa.
Oleellista riittävän perusturvan tason turvaamisessa on, että perusturvaetuuksiin tehdään jatkossa vuosittain indeksikorotukset. Näin niiden ostovoima ei heikkene. Kaikki etuudet tulee sitoa indeksiin.
”Kun indeksileikkurin jäljet on siivottu, perusturvan tasoa nostetaan johdonmukaisesti asteittain niin, että etuudet saavuttavat pidemmällä tähtäimellä kohtuullisen minimin viitebudjettien tason”, vaatii Kiukas.
Lisätiedot
Pääsihteeri Vertti Kiukas, p. 040 592 4287
Erityisasiantuntija Anna Järvinen, p. 050 586 5677