SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kuntavaalitavoitteissa kuntia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjä yhdistää yhteinen tavoite, ihmisten hyvinvointi. Kuntiin tarvitaan päättäjiä, jotka haluavat parantaa kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä katsoa päätöksenteossa lähivuosia pidemmälle. Tulevaisuuden hyvinvointikunnan rakentamisessa tarvitaan kansalaisyhteiskunnan kuulemista, tukemista ja mukaan ottamista.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat alustana kansalaistoiminnalle ja osallisuudelle sekä tarjoavat asiantuntevaa tukea ihmisille eri elämäntilanteissa. Apua ja tukea tarvitsevia on jokaisessa kunnassa.
”Kunta voi tukea alueensa kansalaistoimintaa esimerkiksi tarjoamalla paikallisille järjestöille maksuttomia tai kohtuuhintaisia toimitiloja. Kuntien toiminta-avustukset ovat erittäin tärkeitä pienille yhdistyksille. Niillä voidaan varmistaa järjestöjen tarjoama apu, kuten vertaistukitoiminta ja neuvonta. Koronakriisi osoitti järjestöjen ketteryyden. Monissa kunnissa järjestöt veivät apua eristyksissä oleville ihmisille ja tavoittivat yksinäisiä ja heikoimmassa asemassa olevia”, kertoo SOSTEn erityisasiantuntija Emily Strohm.
SOSTE kannustaa kuntapäättäjiä kuntalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallisuuden vahvistamiseen. Järjestöjen ja kuntalaisten kuuleminen, kumppanuus, erilaiset asukasraadit sekä vanhus- ja vammaisneuvostot ovat toimivia tapoja lisätä hyvinvointia.
Kunnan on sovittava tulevien hyvinvointialueiden kanssa selvästä rahoitusvastuusta myös sellaisten järjestöpalveluiden suhteen, jotka jäävät sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja ehkäisevän toiminnan välimaastoon.
”Sote-uudistus ei saa synnyttää tukeen ja apuun katvealueita. Esimerkiksi järjestöjen ylläpitämät kriisikeskukset, mielenterveyskuntoutujien klubitalot ja muut erilaiset kohtaamispaikat ovat monille arjessa pärjäämisen kannalta välttämättömiä”, muistuttaa Strohm.
Hankinnoissa on kuultava asiakasta
Valtakunnallisen hankintastrategian mukaisesti kuntien tulee tunnistaa julkiset hankinnat strategisina toimintoina ja hyödyntää niitä niin työllisyys- kuin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Suuri osa julkisista hankinnoista tehdään sosiaali- ja terveyspalveluissa.
SOSTE korostaa, että hankintojen hinta ei saa olla ainoa hankintapäätösten ratkaiseva tekijä. Hankinnoilla tulee aina tavoitella mahdollisimman hyvää laatua. Erityisesti sosiaalipalvelujen hankinnan on aina perustuttava asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja heitä tai heidän edustajiaan on kuultava hankintoja valmisteltaessa ja hankittuja palveluita kehitettäessä. Etenkin iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden pitkäkestoisissa, joskus koko elämänmittaisissa palveluissa, asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen on välttämätöntä.
Tulevaisuuden hyvinvointikunta syntyy investoinneista
Kunnissa on nojattava entistä vahvemmin hyvinvointitalousajatteluun, jossa hyvinvointitavoitteet sekä ohjaavat päätöksentekoa että päätösten arviointia. Elinvoimainen kunta satsaa tuottavuutta, työllisyyttä ja toimintakykyä parantaviin investointeihin sekä rakenteellisiin uudistuksiin.
”Hyöty investoinneista voi näkyä lasten, nuorten ja perheiden parempana hyvinvointina, vähempänä sairastavuutena, ikäihmisten hyvänä toimintakykynä, asukkaiden osallisuutena, luottamuksena ja viihtyvyytenä sekä lopulta myös verotuloina paremman työllistymisen ja työkyvyn kautta”, muistuttaa SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas.
Hyvinvointitalouteen kuuluu olennaisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvointi ja terveys syntyvät ja sitä ylläpidetään arjen ympäristöissä, joissa ihmiset asuvat, opiskelevat, työskentelevät ja viettävät vapaa-aikaansa. Se on pitkälti hyvin konkreettisia tekoja: esteettömyyttä, turvallisia, viihtyisiä ja yhteisöllisyyteen kannustavia ympäristöjä, valaistuja katuja, aurattuja teitä sekä esimerkiksi monipuolisia kulttuuri-, sivistys- ja vapaa-ajan palveluita. Kunnilla on myös keskeinen rooli ilmastomuutoksen hyvinvointiin kohdistuvien riskien torjunnassa.
SOSTE korostaa, että vaikuttava hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii yhteistyörakenteita, kuten verkostoja paikalliselle tasolle ja maakuntiin. Jokaiseen kuntaan on nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori, joka sovittaa yhteen kunnan ja sidosryhmien välistä työtä ja on linkki tulevan hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Myös soten kustannusten hallinnan onnistuminen lepää vahvasti – paitsi toimintaprosessien tehostumisen – aivan erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja ennaltaehkäisyn onnistumisessa.
Lue lisää SOSTEn kuntavaalitavoitteista: soste.fi/kuntavaalit
Kuntavaalit järjestetään 7. – 13.4. ja 18.4.2021.
Lisätietoja: Yhteiskuntasuhdepäällikkö Ulla Kiuru