SOSTE selvitti: Ulosottoon päätyneiden asiakas­maksujen määrä väheni – ulosotossa silti tuplasti enemmän maksuja kuin 2010-luvun alussa


Etusivu / Uutiset / SOSTE selvitti: Ulosottoon päätyneiden asiakas­maksujen määrä väheni – ulosotossa silti tuplasti enemmän maksuja kuin 2010-luvun alussa


Ulosottoon päätyi viime vuonna 13 prosenttia vähemmän asiakasmaksuja kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna ulosottoon meni 487 121 sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua. Maksuja syntyy esimerkiksi terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä.

Tiedot käyvät ilmi tilastoista, jotka SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry hankki ulosottolaitokselta. Suurin osa ulosottoon menneistä asiakasmaksuista on sosiaali- ja terveyspalveluista syntyneitä maksuja.

SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti pitää huojentavana, että ulosottoon menneiden asiakasmaksujen määrä on vähentynyt edelleen huippuvuodesta 2020. Tuolloin peräti 663 997 asiakasmaksua oli ulosotossa.

“Liki puoli miljoonaa ulosottoon päätyvää asiakasmaksua on silti yhä valtava määrä. Nämä maksut ovat kuitenkin syntyneet ihmisille välttämättömien peruspalvelujen käyttämisestä”, Perälahti muistuttaa.

Infograafi, joka kuvaa ulosottoon vireille tulleita asiakasmaksuja vuosina 2011 - -2022. Ulosottoon tulleet maksut ovat nousseet vuodesta 2011 vuoteen 2022, jonka jälkeen suunta on kääntynyt laskuun. Huippuvuotena 2022 ulosotossa olevia asiakasmaksuja oli 666 997 kappaletta.

Hän huomauttaa, että asiakasmaksuja päätyy ulosottoon edelleen paljon enemmän kuin vielä 2010-luvun taitteessa.

“Olemme yhä kaukana viime vuosikymmenen alun tilanteesta, jolloin ulosottoon tuli vireille 240 539 maksua. Vuodesta 2011 vuoteen 2022 ulosottojen määrä on peräti kaksinkertaistunut”, Perälahti havainnollistaa.

Terveyskeskusmaksuja ja kotipalvelumaksuja ulosotossa hieman edellisvuotta enemmän

Vuonna 2022 ulosottoon päätyneissä asiakasmaksuissa silmiinpistävää on se, että terveyskeskusmaksuja ja kotipalvelumaksuja meni ulosottoon hieman enemmän kuin vuonna 2021. Nousua molemmissa maksuluokissa oli noin kolme prosenttia.

Anne Perälahti muistuttaa, että ulosottoon päätyneet maksut voivat pahimmillaan velkaannuttaa ja estää ihmisiä hakeutumasta palveluihin.

“Lähes 92 000 terveyskeskusmaksua joutui viime vuonna edelleenkin ulosottoon. Jos ihmisellä ei ole varaa maksaa 20,90:tä euroa käynnistä terveyskeskuslääkärillä, niin olisiko oikeudenmukaisempaa jättää maksu kokonaan perimättä – etenkin, kun kyse on ihmisten perusoikeudesta saada tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut tuloista riippumatta”, Perälahti kysyy.

Seuraavan eduskunnan on muutettava asiakasmaksuja koskevaa lainsäädäntöä

Päätösvalta sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista on hyvinvointialueilla. Lainsäädäntö ei nykyisin velvoita hyvinvointialueita alentamaan tai jättämään perimättä terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja, jos ihmisellä ei ole varaa maksaa niitä. Hyvinvointialueet voivat kuitenkin päättää olla perimättä maksuja kaikkein köyhimmiltä ihmisiltä.

“SOSTEn mielestä terveyskeskuslääkärin käyntimaksuista on luovuttava kokonaan. Uuden eduskunnan pitää muuttaa lainsäädäntöä niin, että terveyskeskuslääkärille pääsee maksutta. Jo nykyisin hyvinvointialueiden pitäisi jättää maksu kokonaan perimättä silloin, kun ihmisellä ei ole varaa maksaa lääkärikäynnistä”, Anne Perälahti sanoo.