SOSTE tekee vaikuttamistyötä sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisessä, sote-politiikkaan myötävaikuttavissa muissa politiikka-alueissa sekä järjestötoiminnan tulevaisuuteen ja toimintaedellytyksiin liittyvissä kysymyksissä. Se kokoaa yhteen noin 230 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä, jotka edustavat moninaista joukkoa ihmisiä ja elämäntilanteita. Yhdessä tehtävänämme on varmistaa, että näiden ihmisten ääni kuuluu, kun heitä ja heidän elämäänsä koskevia päätöksiä tehdään.
SOSTE kokoaa sote-järjestöt kannanmuodostukseen ja lainsäädäntötyön valmisteluun muun muassa erilaisten työryhmien ja verkostojen kautta sekä keräämällä kommentteja SOSTEn lausuntoihin. SOSTE tuottaa myös erilaisia vaikuttamismateriaaleja, joita järjestöt voivat hyödyntää omassa vaikuttamistyössään.
SOSTE kysyi jäsenten näkemyksiä yhteisestä vaikuttamistoiminnasta
Halusimme kuulla, miten jäsenjärjestöt kokevat pääsevänsä vaikuttamaan SOSTEn vaikuttamisviestien sisältöön ja kuinka he pystyvät hyödyntämään SOSTEn vaikuttamismateriaaleja omassa työssään. Lähetimme jäsenille tätä aihetta koskevan kyselyn joulukuussa 2019.
Kyselyyn vastasi 50 jäsentahoa, vastausprosentti oli 22.
Järjestöistä suuri osa osallistuu aktiivisesti yhteiseen vaikuttamistoimintaan
Vastanneista järjestöistä suuri osa kertoo toimivansa SOSTEn verkostoissa tai työryhmissä. Vastanneet tahot ovat siis aktiivisia yhteistyöhön osallistujia. Suurin osa heistä levittää SOSTEn vaikuttamisviestejä omissa verkostoissaan ja viestintäkanavissaan sekä muun muassa ehdottaa SOSTEn lausuntoihin sisältöjä.
Kattojärjestönä SOSTElle on tärkeää vaikuttamisviestien tueksi kuulla käytännön esimerkkejä ihmisten arjesta jäsentahojen kautta. Vastanneista järjestöistä vajaa puolet onkin tällaisia esimerkkejä SOSTElle välittänyt.
| Toimimalla SOSTEn verkostoissa tai työryhmissä | 84 % |
| Levittämällä SOSTEn vaikuttamisviestejä omissa verkostoissa ja viestintäkanavissa | 71 % |
| Ehdottamalla sisältöjä lausuntoihin | 65 % |
| Tarjoamalla käytännön esimerkkejä hyödynnettäväksi vaikuttamistyössä | 45 % |
| Osallistumalla seminaarien tai keskustelutilaisuuksien järjestämiseen | 35 % |
| Kirjoittamalla SOSTEblogiin tai johonkin SOSTEn julkaisuun | 22 % |
Järjestöillä on myös SOSTEn nimeämiä edustajia jossain ulkopuolisessa työryhmässä sekä edustajia SOSTEn hallituksessa tai valtuustossa. Avovastauksissa järjestöt kertovat lisäksi osallistuvansa SOSTEn koulutuksiin ja keskustelutilaisuuksiin vaikuttamistyöstä, olevansa henkilökohtaisesti yhteydessä SOSTEn työntekijöihin sekä osallistuvansa kampanjoinnin suunnitteluun.
Järjestöt kertovat hyötyneensä SOSTEn vaikuttamistyöstä
Vastanneet järjestöt kokevat SOSTEn vaikuttamistyön keinot pääosin hyödyllisinä. Kaikista luetelluista vaikuttamistyön keinoista oli ollut järjestöille ainakin jonkin verran hyötyä.
| Erittäin tai melko tai hyödyllinen | |
| SOSTEn lausunnot erilaisiin lakiesityksiin | 88 % |
| Seminaarit ja keskustelutilaisuudet vaikuttamisteemoista | 80 % |
| Tiedotteet ja kannanotot | 75 % |
| Sosiaalibarometri | 73 % |
| Järjestöbarometri | 73 % |
| Vaalivaikuttamismateriaalit | 57 % |
| Blogikirjoitukset ja verkkouutiset | 49 % |
| Julkaisut vaihtuvista teemoista | 47 % |
Järjestöistä suurin osa on voinut vaikuttaa riittävästi SOSTEn vaikuttamistyön sisältöihin
Vastanneista järjestöistä 69 prosenttia katsoi voineensa vaikuttaa riittävästi SOSTEn vaikuttamistyön sisältöihin. Kukaan ei pitänyt vaikuttamista tarpeettomana.
Ne, jotka eivät olleet voineet riittävästi osallistua, perustelivat vastaustaan yleisimmin oman organisaation rajallisilla resursseilla. Erityisesti tämä on pienten järjestöjen ongelma. Muualta Suomesta välimatka rajoittaa tapahtumiin ja verkostoihin osallistumista. Muutamassa vastauksessa kaivattiin SOSTEa aktiivisemmin pyytämään järjestöä mukaan vaikuttamistoimintaan. Vastaavasti muutamassa vastauksessa todettiin, että mukaan toimintaan on päässyt, kun tarvetta on itsellä ollut.
Järjestöt ovat valmiita osallistumaan aktiivisesti yhteiseen vaikuttamistoimintaan
Vastanneet järjestöt haluavat jatkossa osallistua aktiivisesti yhteiseen vaikuttamistoimintaan. Esimerkiksi lähes kaikki haluavat toimia SOSTEn verkostoissa ja työryhmissä.
| Toimimalla SOSTEn verkostoissa tai työryhmissä | 96 % |
| Levittämällä SOSTEn vaikuttamisviestejä omissa verkostoissa ja viestintäkanavissa | 94 % |
| Ehdottamalla sisältöjä lausuntoihin | 90 % |
| Tarjoamalla käytännön esimerkkejä hyödynnettäväksi vaikuttamistyössä | 86 % |
| Kirjoittamalla SOSTEblogiin tai johonkin SOSTEn julkaisuun | 80 % |
| Osallistumalla seminaarien tai keskustelutilaisuuksien järjestämiseen | 67 % |
SOSTEn toivotaan viestivän tekemästään vaikuttamistyöstä SOSTEkirjeessä, suorilla viesteillä ja verkossa
SOSTEn toivotaan viestivän tekemästään vaikuttamistyöstä erityisesti SOSTEkirjeessä ja suorilla viesteillä toiminnanjohtajille. Tiedottamista toivotaan myös muun muassa verkosivuilla ja some-kanavissa.
| SOSTEkirjeessä | 92 % |
| Viesteillä toiminnanjohtajille | 90 % |
| Verkkosivuilla | 80 % |
| Some-kanavissa | 71 % |
| Verkostojen kautta | 63 % |
Avovastauksissa tuotiin lisäksi esille viestimisen tarvetta medialle. Lisäksi yksittäisinä mainintoina tuotiin esille jäsenjärjestöjen näkemysten kerääminen suorilla yhteydenotoilla ja webinaarien järjestäminen.
Järjestöiltä ehdotuksia yhteisen vaikuttamistoiminnan kehittämiseen
Pyysimme järjestöjä esittämään ehdotuksia, miten SOSTEn ja jäsenjärjestöjen yhteistyötä vaikuttamistoiminnassa voitaisiin kehittää. Vastauksissa tuli esille muun muassa toive matalan kynnyksen osallistumisen mahdollistamisesta, toivottiin esimerkiksi alueellisia tilaisuuksia ja webinaareja. Vastaajat toivoivat myös vaikuttamisosaamisen jakamista. Vaikuttamistyön tilaisuuksista toivottiin jäsenistöä osallistavia.
SOSTEn toivottiin edelleen kokoavan järjestöjen näkökulmia lausuntoihin ja muuhun vaikuttamismateriaaliin. Jäsenistön näkemyksiä toivottiin kysyttävän erityisesti aiheista, joista heillä on erityisosaamista. Näkemyksiä tulee kerätä vaiheessa, jossa on aito mahdollisuus vaikuttaa. Vastauksissa ymmärrettiin myös, että erilaisten näkemysten yhteensovittaminen ei ole aina helppoa. Keskustelu toivottiin kuitenkin pidettävän avoimena.
Vastauksissa ehdotettiin esimerkiksi lyhyen määräajan toimivien vaikuttamisryhmien kokoamista tiettyjen akuuttien asioiden ympärille. Ryhmissä asiantuntija avaisi asiaa järjestöille, mikä helpottaisi lausumista pienemmilläkin resursseilla. Vastauksissa tuli esille myös ehdotus eri teemaisten poolien kokoamisesta, joilta SOSTE voisi kysyä näkemyksiä eri aiheisiin nopeastikin ja pooli voisi ehdottaa kannanottoja. Toisaalta esitettiin näkemys, että ei tarvita enää yhtään uutta foorumia, työryhmää tai muuta ”jotta kaikki voisivat olla mukana” -mukaosallistamista.
Järjestöjä toivottiin kutsuttavan tasapuolisesti mukaan erilaiseen toimintaan. Pienten järjestöjen näkökulmia toivottiin huomioitavan paremmin. Lisäksi SOSTEn toivottiin tukevan järjestöjä löytämään toisistaan kumppaneita.
Tulokset rohkaisevat vahvistamaan yhteistyötä
Kyselyn tulosten perusteella jäsenjärjestöt ovat osallistuneet aktiivisesti yhteiseen vaikuttamistoimintaan ja näkevät SOSTEn tekemän työn tällä alueella pääosin oman työnsä kannalta hyödyllisenä. Suurin osa vastanneista on myös tulevaisuudessa valmis olemaan vielä aktiivisemminkin mukana yhteisessa tekemisessä.
Tämä on ilahduttava tulos ja hyvä pohja kehittää edelleen yhteistyötä, vaikkakin täytyy huomata, että kyselyyn vastasi vain reilu viidesosa jäsenistä. Kyselyyn vastanneet saattavat olla myös muuten aktiivisempia yhteistyössä ja tulokset näin antaa koko jäsenkenttää myönteisemmän kuvan yhteistyöstä.
Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Tulemme käymään tulokset huolellisesti läpi ja pohtimaan mahdollisuuksia kehittää omalta osaltamme yhteistyötä jatkossa.
Lisätietoja antaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.