Suomi & Agenda 2030 kansalaisjärjestöjen analyysissa: Suomessa riittää tekemistä eriarvoisuuden vähentämisessä

Suomi & Agenda 2030 kansalaisjärjestöjen analyysissa:  Suomessa riittää tekemistä eriarvoisuuden vähentämisessä

Etusivu / Uutiset / Suomi & Agenda 2030 kansalaisjärjestöjen analyysissa: Suomessa riittää tekemistä eriarvoisuuden vähentämisessä
Suomi ja Agenda 2030 -raportti

Suomella on eriarvoisuuden vähentämisessä edelleen tekemistä: lasten eriarvoistuminen on erityisen huolestuttavaa, köyhyyden vähentämisen tavoitteissa ei ole liikuttu oikeaan suuntaan ja voimakas alueellinen eriytyminen saattaa ihmisiä eri puolilla maata eriarvoiseen asemaan. SOSTE ja muut kansalaisjärjestöt nostavat näitä epäkohtia esiin kansalaisjärjestöjen tuoreessa Agenda2030-seurantaraportissa.

Raportti välittää kuvaa Suomesta, joka on sitoutunut tavoittelemaan YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n tavoitteita. Se hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa 2015. Sen aikajänne on 2016–2030. Pääsisältönä on 17 laajaa ja kunnianhimoista tavoitetta.

Suomi ja Agenda 2030 -raportissa joukko kansalaisjärjestöjä jakaa pitkäaikaista kokemustaan ja osaamistaan kestävän kehityksen edistämisestä, analysoi sen tilaa ja esittää konkreettisia suosituksia päättäjille. SOSTE on koordinoinut tavoitteen 10, Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä, kansallisen ja paikallisen tilan analyysin tekemistä. Muut arvioitavat tavoitteet ovat 4 Hyvä koulutus, 8 Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, 13 Ilmastotekoja, 16 Rauha ja oikeudenmukaisuus sekä 17 Yhteistyö ja kumppanuus. 

Alueellinen eriytyminen eriarvoistaa ihmisiä

Raportin mukaan Suomi ei ole kulkemassa köyhyyden puolittamisessa oikeaan suuntaan. Pienituloisimpien, etenkin lapsiperheiden, työttömien ja opiskelijoiden, toimeentulo on vaikeampaa kuin ennen, ja pitkäaikaistyöttömien, sairaiden ja toimintarajoitteisten toimeentulo on vaarantunut. Erityisen huolestuttavaa on lasta ja perhettä kuormittavien tekijöiden, kuten talous-, mielenterveys- ja päihdeongelmien, kasautuminen. 

Tasa-arvoinen koulutus on Suomen menestyksen kulmakiviä. Nuorten aikuisten korkeakoulutus on kuitenkin vähentynyt ja nuorten koulutustaso kääntynyt laskuun. Suomeen on syntymässä ihmisryhmä, jolla on matala pohjakoulutus ja heikot edellytykset pärjätä työelämässä. 

Suomi eriytyy voimakkaasti alueellisesti. Kasvavien kaupunkien työmarkkinat monipuolistuvat ja tarjoavat paljon työpaikkoja. Syrjäseudut ovat vaikeassa asemassa, koska työpaikkojen siirtyessä kasvuseuduille myös suuri osa työikäisistä lähtee. 

Terveys- ja hyvinvointieroja on niin maan eri osissa kuin kuntien sisällä. Myös ihmisten turvallisuuden takaaminen vaihtelee alueellisesti ja paikallisesti. 

Järjestöjen viesti YK:n seurantafoorumille

Järjestöjen raportti käsittelee niitä kuutta tavoitetta, joihin keskitytään YK:n korkean tason High Level Political Forum kokouksessa heinäkuussa 2019. Se kokoaa maailman maat raportoimaan edistymisestään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa

Foorumi arvioi kunakin vuonna 5–6 tavoitteen saavuttamista ja joka vuosi tavoitetta 17 Yhteistyö ja kumppanuus. Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan seurantaraportit noudattavat samaa kaavaa. Vuosien 2017 ja 2018 raporteissa käsiteltiin teemoja, joihin New Yorkissa paneuduttiin näinä vuosina. Kansalaisjärjestöjen seurantaraportti julkaistaan foorumin aikaan englanniksi osana kansainvälisen Social Watch -verkoston Spotlight-raporttisarjaa.

Suomi ja Agenda 2030 -seurantaraportin sisällöstä vastaavat Kirkon UlkomaanapuPlan International Suomi, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKSuomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Rauhanliitto, Suomen SadankomiteaSuomen YK-liitto, Suomen ylioppilaskuntien liitto. Myös muut järjestöt ovat tuottaneet kirjoituksiin sisältöä. Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo on koonnut raportin ja vastaa tavoitteen 17 tekstistä.

Lue lisää

Suomi ja Agenda 2030 – Kansalaisjärjestöjen seurantaraportti