SOSTEn, Terve Paino ry:n sekä eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen verkoston paneelissa 31.1. terveysperusteisen veron edistäminen ensi vaalikaudella sai kannatusta kaikilta puolueilta.
Verotuksen kehittämistä terveysperusteiseen suuntaan pidettiin tärkeänä lasten ja nuorten kulutustottumusten muuttamiseksi, mutta myös koko väestön kansanterveyden edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi. Vähälle merkitykselle ei myöskään jäänyt terveysperusteisen verotuksen fiskaaliset vaikutukset.
Paneelin puheenjohtaja, professori Pekka Puska muistutti, että verotuksen keinoin voidaan vaikuttaa ihmisten kulutusvalintoihin ja sitä kautta kansanterveyteen ja sote-kustannusten vähentämiseen.
Hallitusohjelmakirjauksista huolimatta asia ei kuitenkaan edennyt tällä vaalikaudella.
Terveysperusteiselle verolle vihreää valoa
Paneelikeskustelussa kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho ja kristillisdemokraattien kansanedustaja, puheenjohtaja Sari Essayah muistuttivat, että kokoomuksella ja kristillisdemokraateilla terveysperusteisen veron kehittäminen on ollut jo pitkään mukana vaihtoehtobudjeteissa, nyt myös eduskuntavaalitavoitteissa. Laiho totesi olevansa pettynyt siihen, että asia ei tällä hallituskaudella edennyt.
SDP:n kansanedustaja Heidi Viljanen korosti asian olevan puolueelleen tärkeä ja että terveysperusteisen veron valmistelua pitää jatkaa.
Kansanedustaja Pasi Kivisaari sanoi keskustan kannattavan erityisesti sellaista verotusta, joka vaikuttaa käyttäytymisen muutokseen. Esimerkkinä hän mainitsi virvoitusjuomaveron.
Veromallista puhuttaessa keskusteltiin erityisesti paljon sokeria sisältävien tuotteiden verottamisesta, mutta esille nousi myös suolan ja kovan rasvan liiallisen käytön haittavaikutukset ja niihin puuttuminen. Puska muistutti, että virvoitusjuomista saadaan vain 20 prosenttia sokerin saannista ja siksi tarvitaan laaja-alaisempi vero.
Veromalli rakennettava viisaasti ja harkiten
Panelistit korostivat, että veromalli halutaan rakentaa viisaasti ja tarkkaan harkiten, eri näkökulmat huomioiden. Tähän vetosi myös perussuomalaisten Ritva ”Kike” Elomaa.
Tällä tarkoitettiin, että jatkovalmistelussa pitää olla mukana sekä kansanterveyden, verojen kuin EU:n lainsäädännön asiantuntemusta. Keskustelussa muistutettiin myös elintarviketeollisuuden huolien kuulemisesta ja kilpailuvaikutusten huomioimisesta.
Paneelissa puhutti myös terveellisten ruokien kalleus. Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen esitti huolensa hedelmien ja kasvisten hinnasta, muistuttamalla, että kaikilla ei ole mahdollista ostaa terveellisiä vaihtoehtoja, vaikka haluaisivatkin.
RKP:n Anders Norrback toi esille veron (”keppi”) lisäksi tarpeen myös porkkanalle eli kannustimet ja toi esille ajatuksen kasvisten ja vihannesten arvonlisäveron alentamisesta, jota KD:n Essayah komppasi.
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu kaipasi lisää uskallusta terveysperusteisen verotuksen edistämiseen ja kannusti kokeilemaan veroa ja tarvittaessa korjaamaan mallia. Hopsu toi esille Unkarin epäterveellisiin elintarvikkeisiin kohdistuvan veron hyvät kokemukset eli veron vaikutukset niin ihmisten kulutukseen kuin teollisuuden valmistukseen.
Paneelissa nousi esiin huoli kotimaisen tuotannon puolesta ja minkälaisia vaikutuksia terveysperusteisella verolla tähän mahdollisesti olisi. Yleisöstä kommenttipuheenvuoron pitänyt Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski kannusti elintarviketeollisuutta ottamaan terveysperusteisen verotuksen ennen kaikkea myönteisenä asiana tuotekehityksessä ja tekemään terveellisistä tuotteista myyntivaltin.
Kommentti resonoi myös panelistien keskuudessa, sillä ylipainoon liittyvät kysymykset ovat yhtä lailla globaali haaste, jolloin voisi ajatella, että ulkomaisilla markkinoilla voisi olla kysyntää suomalaisille terveellisille vaihtoehdoille.
Osaltaan teollisuuden huoliin vastasi Terve Paino ry:n puheenjohtaja Pertti Mustajoki, joka toi esille Britanniassa maan virvoitusjuomaveron vaikutuksiin liittyvästä tutkimuksesta. Sen mukaan talouksissa, joita tutkittiin, sokeripitoisten juomien käyttö väheni hinnan noustessa. Kokonaiskulutus kutenkin pysyi samana, koska virvoitusjuomateollisuus kehitti verotuksen seurauksena terveellisempiä vaihtoehtoja, jolloin myöskään teollisuuden taloudessa ei tullut notkahdusta.
Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen toivoi, että seuraava hallitus ottaa terveyserojen kaventamisen vahvasti agendalleen. Tähän liittyy hänen mukaansa vahvasti myös ruokaympäristön terveellisyys ja yhtenä keinona terveysperusteinen verotus.