Tutkimus: Potilasjärjestöt antaneet eniten lausuntoja syöpä-, diabetes- ja harvinaislääkkeistä

Lääkkeiden hintalautakunnalle saapuneiden potilasjärjestölausuntojen määrät lääkeaineryhmittäin vuosien 2017–2021 aikana. Kuviosta näkyy, että eniten potilasjärjestölausuntoja on tullut syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista (42), toiseksi eniten ruuansulatuselinten ja aineenvaihduntasairauksien hoitoon käytettävistä lääkkeistä (18), kolmanneksi eniten hermostoon vaikuttavista lääkkeistä (12), neljänneksi eniten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lääkkeistä (11), viidenneksi eniten hengityselinten sairauksien lääkkeistä (9), kuudenneksi eniten systeemisesti käytettävistä hormonivalmisteista (8), seitsemänneksi eniten veritautien lääkkeistä (5), kahdeksanneksi eniten sydän- ja verisairauksien lääkkeistä (2) ja yhdeksänneksi eniten systeemisesti käytettävistä infektiolääkkeistä (1) ja muista lääkeaineryhmistä (1).

Etusivu / Uutiset / Tutkimus: Potilasjärjestöt antaneet eniten lausuntoja syöpä-, diabetes- ja harvinaislääkkeistä

Potilaiden ja kansalaisten osallisuus terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa ja lääkkeiden korvattavuutta koskevassa päätöksenteossa on vahvistunut viime vuosina. Potilasjärjestöjen antamien lausuntojen määrä on toistaiseksi ollut varsin pieni ja lausunnot keskittyvät muutamien sairausryhmien hoidossa käytettäviin lääkkeisiin, kertoo tuore tutkimus.

Potilasjärjestöt ovat vuodesta 2016 lähtien voineet antaa lausuntoja Lääkkeiden hintalautakunnalle (Hila) lääkkeiden hoidollisesta arvosta potilasnäkökulmasta katsottuna. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko) puolestaan julkaisee valmistelemansa suositusluonnokset Ota kantaa -verkkopalvelussa, jossa potilasjärjestöt, kansalaiset ja muut sidosryhmät ovat vuodesta 2016 alkaen voineet kommentoida suositusluonnoksia.

Lääkkeiden hintalautakunnalle saapuneiden potilasjärjestölausuntojen määrät lääkeaineryhmittäin vuosien 2017–2021 aikana. Kuviosta näkyy, että eniten potilasjärjestölausuntoja on tullut syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista (42), toiseksi eniten ruuansulatuselinten ja aineenvaihduntasairauksien hoitoon käytettävistä lääkkeistä (18), kolmanneksi eniten hermostoon vaikuttavista lääkkeistä (12), neljänneksi eniten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lääkkeistä (11), viidenneksi eniten hengityselinten sairauksien lääkkeistä (9), kuudenneksi eniten systeemisesti käytettävistä hormonivalmisteista (8), seitsemänneksi eniten veritautien lääkkeistä (5), kahdeksanneksi eniten sydän- ja verisairauksien lääkkeistä (2) ja yhdeksänneksi eniten systeemisesti käytettävistä infektiolääkkeistä (1) ja muista lääkeaineryhmistä (1).

”Lausunnot tuovat arvokasta potilasnäkökulmaa viranomaisprosesseihin”

Potilasjärjestöjen Hilalle ja Palkolle antamia lausuntoja ei ole aikaisemmin tutkittu, mutta lausunnoista on äskettäin julkaistu tuore tutkimus Farmaseuttisessa aikakauskirjassa Dosiksessa.

”Lausunnot tuovat arvokasta potilasnäkökulmaa viranomaisprosesseihin. Tutkimuksemme mukaan järjestöt ovat antaneet lausuntoja Hilalle ja Palkolle, mutta niiden määrä on ollut vähäinen suhteessa käsiteltyjen korvattavuushakemusten tai suositusluonnosten kokonaismäärään”, kertoo lausuntoja osana väitöskirjaopintojaan tutkinut Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija, SOSTEn erityisasiantuntija Mirjami Tran Minh.

Potilasjärjestöiltä lausuntoja vain pieneen osaan lääkeasioista

Hila sai tarkastelujaksolla (2017–2021) yhteensä 109 potilasjärjestölausuntoa lääkeyritysten toimittamiin hinta- tai korvattavuushakemuksiin. Potilasjärjestölausuntoja tuli vuosittain 12–31. Lausuntojen määrä kasvoi tasaisesti vuosina 2017–2020, mutta väheni hieman vuonna 2021.

Lausunnoista 39 % (n=42) käsitteli syöpälääkkeiden ja immuunivasteen muuntajien ryhmään kuuluvia valmisteita ja 17 % (n=18) ruuansulatuselinten sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeitä. Näistä suurimpana ryhmänä olivat diabeteksen hoidossa käytettävät valmisteet. Potilasjärjestölausuntoja annettiin vain pieneen osaan (1,4–3,5 %:iin) Hilan vuosittain käsittelemistä hakemuksista. Toisaalta iso osa Hilan vastaanottamista hakemuksista on uusintahakemuksia, joihin tulee suhteellisesti vähemmän lausuntoja.

Palko sai potilasjärjestöiltä tai yksittäisiltä kansalaisilta Ota kantaa -palvelun kautta lausuntoja alle puoleen lääkeaiheisista suositusluonnoksista (n=30). Lausuntojen kokonaismäärä oli 50, ja lausuntoja tuli erityisen runsaasti spinaalisen lihasatrofian hoitoon käytettävistä harvinaislääkkeistä (n=39) ja syövän immunologisista hoidoista (n=11).

”Palkon vastaanottamista lausunnoista suurin osa oli yksittäisten kansalaisten antamia lausuntoja, ja ne koskivat erityisesti kahta nusinerseenin suositusluonnosta. Nusinerseenihoidoista käytiin runsaasti lääkehoitojen priorisointiin liittyvää julkista keskustelua vuosina 2017–2019, mikä on voinut osittain vaikuttaa aktiivisuuteen antaa lausuntoja”, jatkaa Tran Minh.

Tulossa tutkimusta potilasjärjestöjen kokemuksista lausuntojen antamisessa

Potilaiden ja potilasjärjestöjen osallisuudessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana otettu edistysaskelia, ja mahdollisuus antaa lausuntoja on vakiintunut sekä Hilan että Palkon toimintaan. Lausuntojen antaminen on kuitenkin vain yksi, melko rajallinen tapa osallistua viranomaisprosesseihin, ja tutkimuksen mukaan lausunnot keskittyvät vain muutamien sairausryhmien hoidossa käytettäviin valmisteisiin.

Lausuntojen suhteellisen vähäiseen määrään voivat vaikuttaa järjestöjen toiminnan painotukset, rajalliset resurssit, tiedonpuute lausuntomahdollisuudesta ja lääkehoitojen arvioinnista sekä haasteet löytää potilaskokemuksia arvioitavana olevista uusista hoidoista.

”Tutkimuksemme seuraavassa vaiheessa keskitymme potilasjärjestöjen ja viranomaisten kokemuksiin lausuntoprosesseista ja osallisuuden toteutumisesta. Kartoitamme potilasjärjestöjen mahdollisesti kokemia haasteita lausuntojen antamisessa ja selvitämme, mikä on lausuntojen rooli viranomaisten päätöksenteossa”, kertoo Tran Minh.

Lisätietoja: