Valtiovarainministeriö (VM) julkisti maanantaina 6.3. laajan katsauksen, mitä julkisia menoja voisi leikata ja mitä veroja kiristää julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ministeriö esittää, että julkista taloutta pitää tasapainottaa yhdeksän miljardin euron edestä kahden vaalikauden aikana.
Valtiovarainministeriön useat esitykset kohdistuisivat rajusti juuri heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin heikentäen heidän elämäntilannettaan. SOSTEn viesti on selvä: julkista taloutta ei saa tasapainottaa köyhiltä ja heikoimmilta leikkaamalla vaan investoimalla ihmisten työ- ja toimintakykyyn sekä laadukkaisiin sote-palveluihin.
Monet esitetyistä leikkauksista kohdistuisivat samoille ihmisille: perusturvan leikkaukset, asiakasmaksujen korotukset sekä hoitoon pääsyn vaikeutuminen. Tällaisten leikkauksien toimeenpano olisi erittäin lyhytnäköistä politiikkaa ja murentaisi hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita.
Köyhiltä ei saa leikata
VM esittää useita erilaisia vaihtoehtoja leikata sosiaaliturvaetuuksia. Leikkauksia esitetään muun muassa asumistukeen, työttömyysturvaan ja lapsilisiin. Esimerkiksi asumistukeen esitetty kuntaryhmien yhdistäminen III kuntaryhmien tasolle tarkoittaisi leikkausta pääkaupunkiseudulla asuville ihmisille, jotka jo nyt kamppailevat erittäin korkeiden asumiskustannusten kanssa.
Ministeriö esittää myös lapsilisäjärjestelmän yksinkertaistamista luopumalla yksinhuoltaja- ja sisarkorotuksista. SOSTE haluaa muistuttaa, että lapsiköyhyysriski koskettaa erityisesti yksinhuoltajaperheitä ja monilapsisia perheitä ja tämä ehdotus kasvattaisi riskiä entisestään.
Vaihtoehtoisena keinona säästää sosiaaliturvasta ministeriö esittää indeksikorotusten pienentämistä 1 prosenttiyksiköllä 4 vuodeksi. Tämä tarkoittaisi, että etuuksien taso heikkenisi suhteessa elämisen kustannuksiin.
”Viime viikolla julkaistu perusturvan riittävyyden arviointi totesi jälleen, että työttömän, sairaan ja vanhempainvapaan perusturva ei riitä turvaamaan kohtuulliseksi katsottavaa toimeentuloa. Jo valmiiksi matalasta perusturvasta ei ole varaa leikata ja lisätä köyhyyttä, vaan perusturvan tasoa pitäisi päinvastoin asteittain korottaa. Esimerkiksi indeksijäädytykset heikentävät sosiaaliturvan riittävyyttä, eikä SOSTE voi niitä hyväksyä”, painottaa SOSTE erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Hoitoon pääsyä pitää vahvistaa, ei heikentää
VM esittää, että kuluneella hallituskaudella säädettyjä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä uusia velvoitteita ja tehtäviä purettaisiin maltillisesti. Esityksen mukaan esimerkiksi vanhuspalveluiden henkilöstömitoitus (0,7) kumottaisiin, jolloin se vähentäisi hyvinvointialueen kustannuksia ja valtion rahoitustarvetta. VM esittää myös perusterveydenhuollon hoitotakuusta luopumista.
”SOSTE ei pidä mahdollisena hoitotakuun perumista. Hoitoon pääsyn ongelmat ovat olleet tiedossa jo useita kymmeniä vuosia, ja nyt on korkea aika laittaa perusterveydenhuolto kuntoon. Terveyden edistämiseen ja peruspalveluihin kohdistuvat leikkaukset maksetaan kasvavissa päivystyksen ja erikoissairaanhoidon kuluissa sekä menetettynä työkykynä”, korostaa SOSTEn asiantuntijalääkäri Kati Myllymäki.
Säästöjä pitäisi sen sijaan hakea perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn panostamisesta. Ne maksavat itsensä takaisin pitkällä aikavälillä parempana työ- ja toimintakykynä, kasvavana työllisyytenä, vähenevinä sote-palveluiden ja tulonsiirtojen kustannuksina sekä terveempinä elinvuosina. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota nuorten tilanteeseen. Työ- ja opiskelukykyä uhkaavista mielenterveyden ongelmista kärsii jopa neljännes nuorista.
Resurssien riittävyyttä voidaan turvata myös välttämällä turhiksi havaittuja tutkimuksia, hoitoja ja muita toimenpiteitä.
Sairastamisen hinta ei saa olla este hoidolle
VM esitti korotuksia myös sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin. Korotusvaraa nähtiin esimerkiksi erikoissairaanhoidon maksuissa ja iäkkäiden pitkäaikaishoidon tulosidonnaisissa maksuissa.
SOSTE vastustaa jyrkästi asiakasmaksujen korotuksia.
“Jos säästöjä haetaan korottamalla asiakasmaksuja, voi loppulasku yhteiskunnalle olla suuri, kun terveyden kannalta tarpeellisiin palveluihin ei hakeuduta ajoissa”, varoittaa SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti.
Myöskään lääkkeiden arvonlisäveroa ei tule nostaa, sillä jo tällä hetkellä moni kokee taloudellisia vaikeuksia lääkkeiden ostoon liittyen.
Turun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa, jossa käsiteltiin viime hallituskauden leikkauksia, todetaan osuvasti, miten omavastuukorotuksia esitettäessä tai niitä tehtäessä pitäisi huomioida samanaikaiset muutokset kotitalouksien maksukyvyssä. Lisäksi ongelmat lääkkeiden ja terveydenhuollon saatavuudessa voivat vaikeuttaa työmarkkinoiden ulkopuolella olevien mahdollisuuksia työllistyä entisestään.
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnasta pidettävä kiinni
Ministeriö esittää leikkauksia myös luonnonsuojelurahoitukseen sekä joukkoliikenteen että ilmastoperusteisten investointien tukiin. Suomen toimet luontokadon pysäyttämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi eivät ole riittävällä tasolla. Leikkaukset luonnonsuojeluun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan eivät ole SOSTEn mielestä hyväksyttäviä, koska ne syövät pohjaa tulevilta sukupolvilta.
”Luontokatoa ei ole saatu pysäytettyä ja vihreää siirtymää tulisi jarruttamisen sijaan vauhdittaa. Tässä tilanteessa ilmastoperusteisten investointeihin, joukkoliikenteeseen ja luonnonsuojeluun kohdistuvat leikkaukset eivät ole perusteltuja”, muistuttaa SOSTEn erityisasiantuntija Simo Rissanen.
Verotuottoja voidaan lisätä uusilla valmisteveroilla
VM esittää arvonlisäverotuksen yhtenäistämistä 24 prosenttiin. Esimerkiksi ruuan arvonlisäverotuksen kiristäminen nostaisi jo ennestään korkeaa ruuan hintaa ja iskisi erityisesti pienituloisiin.
“Ruuan arvonlisäveron korottamisen sijaan nyt olisi oiva hetki päättää veropohjan laajentamisesta terveysperusteisella verotuksella, joka kohdistuisi epäterveellisiin tuotteisiin. Veron seurauksena tuoteryhmässään terveellisemmät valinnat olisivat epäterveellisiä tuotteita halvempia ja siten houkuttelevampia ja saavutettavampia kaikille, myös pienituloisille”, muistuttaa SOSTEn yhteiskuntasuhdepäällikkö Ulla Kiuru.
Terveysperusteisella verotuksella edistettäisiin kansanterveyttä, vähennettäisiin sote-kustannuksia ja kartutettaisiin valtion kassaa. Veropohjan laajuuden mukaan verokertymä voisi olla 500–1000 miljoonaa euroa vuositasolla.
VM esittää myös alkoholi- ja tupakkaverotuksen kiristämistä, mikä on tulevanakin hallituskaudella kannatettavaa.