Vinkkejä järjestöjen ennakointi- ja tulevaisuustyöhön

Vinkkejä järjestöjen ennakointi- ja tulevaisuustyöhön

Etusivu / Artikkelit / Vinkkejä järjestöjen ennakointi- ja tulevaisuustyöhön

Miten ennakointi- ja tulevaisuustyö ilmenee järjestösi toiminnassa? Onko teillä siihen vahvaa osaamista vai onko siihen vaikea saada otetta? Pidetäänkö ennakointia teillä tärkeänä ja hyödyllisenä? Miten siihen suhtaudutaan? Kaipaisiko järjestönne ennakointi päivitystä 2020-luvulle?

Järjestöjen on hyödyllistä peilata omaa ennakointitoimintaansa suhteessa Kansallista ennakointia koskeviin suosituksiin. Suositusten valossa tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että järjestöissäkin kehitämme ennakointikyvykkyyttä, vahvistamme ennakointiin liittyvää yhteistyötä ja toimijuutta, resursoimme ennakointiin, jaamme ennakointitietoa sekä hyödynnämme ennakointitietoa päätöksenteossa. Mitä tämä kaikki tarkoittaisi käytännössä yksittäisen järjestön tai vaikka yksittäisen työntekijän näkökulmasta? Seuraavassa on lueteltu kahdeksan vinkkiä, joilla järjestöt voivat tarttua ennakointi- ja tulevaisuustyön käytäntöjen kehittämiseen.

Omaksu

1. Aisti, näe, lue ja kuule vihjeitä tulevaisuudesta

Tulevaisuuteen voi orientoitua pysymällä valppaana ja havainnoida ympäristöään. Jo ympäröivästä ilmapiiristä voi aistia ja nähdä paljon. Onko ilmassa jännittyneisyyttä, luottamusta, yhteenkuuluvuuden vahvistumista, avoimuutta, klikkiytymistä, kilpailuhenkisyyttä? Mistä nämä asiat viestivät? Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat lähellä ihmistä ja aistivat yhteiskunnan hiljaisemmatkin äänet, signaalit ja viestit, joilla on merkitystä tulevaisuuteen vaikuttamisessa.

Ennakointitietoa on saatavilla runsaasti. Haasteena voikin olla poimia joukosta olennaista ennakointitietoa omaan ennakointinsa hyödyksi. Hyödynnä ainakin Sitran kokoamaa kattavaa aineistoa ja ajankohtaista tietoa. TOPI- Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalitkin ovat hyödyllisiä erityisesti, jos teoreettisempi tausta kiinnostaa. Sosiaali- ja terveysjärjestöille hyödyllistä luettavaa tarjoaa Sosten järjestö– ja sosiaalibarometrit, joista löytyy paitsi ajankohtaista tietoa myös toimintaympäristöä ja sen muutoksia koskevaa tarkastelua.

Käy aktiivista vuoropuhelua: keskustele, kuuntele ja verkostoidu. Koska tulevaisuuksien kirjo on moninainen, tarvitaan siitä keskustelemaan moniäänisyyttä. Se auttaa luomaan käsityksiä, miten eri näkökulmista tulevaisuutta ajatellaan ja luodaan. Siksi on tärkeä pitää tuntosarvet pystyssä ja kuunnella myös tahoja, jotka ajattelevat tulevaisuudesta eri tavalla. Tulevaisuutta luodaan yhdessä.

2. Seuraa ennakoinnin asiantuntijoita ja edelläkävijöitä

Suomella on vahvaa osaamista ennakointi- ja tulevaisuustyöhön. Seuraavassa muutamia vinkkejä, mitä tahoja ja sivustoja sosiaali- ja terveysjärjestöjen voisi olla hyödyllistä seurata aktiivisemmin. Sitra edustaa tulevaisuustaloa, joka ennakoi yhteiskunnan muutoksia, selvittää kehitysvaihtoehtoja, tekee kokeiluja, kehittää ja tuo ihmiset yhteen. Sitran sivuilta löytyy ennakointitietoa megatrendeistä, tulevaisuusbarometriin ja heikkoihin signaaleihin. Myös valtioneuvoston kanslian tulevaisuustyö ja ennakointi -sivustoa kannattaa seurailla, samoin tulevaisuusvaliokunnan toimintaa ja julkaisuja. Tulevaisuuden tutkimuskeskus tuottaa tulevaisuustietoa tavoitteena herättää keskustelua yhteiskunnassa ja tarjota välineitä vastuulliseen päätöksentekoon. Myös Demos Helsingin sivut on hyödyllinen linkata suosikkeihin.

Kehitä

3. Kehitä menetelmäosaamista

Ennakointi- ja tulevaisuustyöhön on olemassa runsaslukuinen joukko menetelmiä ja ennakointityökaluja. Menetelmien käyttäminen ei ole kuitenkaan itseisarvo. Osa menetelmistä edellyttää laajempaa perehtymistä ja osaamista, osa ennakoinnin työkaluista voi puolestaan olla keveitä ja nopeita ja tarkoitettukin tulevaisuusajattelun virittämiseen ja lämmittelyyn. Menetelmiin on hyödyllistä tutustua ja ennen kaikkea miettiä niiden käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä suhteessa omiin tarpeisiin. Aina voi myös kilauttaa kokeneemmille, miten kannattaisi omassa ennakointiin liittyvässä tehtävässä lähteä liikkeelle.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt voivat käynnistää tutustumisretken menetelmiin Sitran tulevaisuuden tekijän työkalupakkiin tutustumalla. Sivuilta löytyy tulevaisuustaajuus -työpajan toteutukseen selkeät ohjeet, mutta myös joukko muita työkaluja esimerkiksi tulevaisuuden asenteisiin tai kuvitteluun liittyen. Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalien menetelmäosuudesta saa vinkkiä muun muassa toimintaympäristön tarkasteluun ja skenaariotyöhön. Opintokeskus Sivis on kehittänyt tulevaisuustyökaluja järjestötoimintaan ja Innokylän työkaluista löytyy myös ennakointi- ja tulevaisuustyöhön sopivaa materiaalia, kuten esimerkiksi tulevaisuuden muistelu -menetelmä. Tekemällä oppiminen on paras tapa oppia ja kehittää ennakointiosaamista myös menetelmällisen osaamisen suhteen.

4. Harjoita muutosjoustavuutta

Vuosikellon mukainen toiminnan suunnittelu on järjestöille tuttua. Strategia luo isommat linjat järjestön toiminnalle ja siitä laaditaan vuosittain tehtävät toiminnan suunnitelmat mahdollisesti tiimi- ja työntekijätasolla. Toiminnan arviointikin on monesti enemmän taaksepäin katsovaa tilivelvollisuustyyppistä kuin eteenpäin katsovaa. Muutosvauhdin ollessa yhä kiihtyvämpää on syytä kuitenkin harjoittaa muutosjoustavuutta eli resilienssiä ja nähdä muutoksissa myös mahdollisuus kehitykseen. Muutostilanteissa on kuitenkin tärkeä myös tarkastella järjestötoiminnan ydintä ja pohtia olemassaolonsa tarkoitusta sekä kiinnittää huomiota omiin vahvuuksiinsa. Muutoksissa punnitaan myös luottamusta siihen, että niistä selvitään. Muutosjoustavuuden harjoittaminen on tärkeä ennakointikyvykkyyttä vahvistava taito.

Aktivoidu

5. Tee ennakoinnista systemaattista

Ennakoinnin arkipäiväistäminen tarkoittaa sitä, että ennakoinnista tulee systemaattinen toimintapa osana järjestön arkirutiineja. Tällä tarkoitetaan sitä, että ennakoiva työote kulkee osana järjestön toimintaa koko ajan. Systemaattisessa ennakoinnissa järjestöllä on organisoitu tulevaisuutta rakentava työote ja keskiössä vahva tulevaisuuteen vaikuttamisen näkökulma. Järjestöllä, jossa ennakointi on systemaattista, on hyppysissään edellä mainitut näkökulmat ja selkeä käsitys siitä, missä ollaan nyt, mihin ollaan menossa ja millä edellytyksillä, mitä on tapahtumassa ja millaisia tulevaisuuden näkymiä on edessäpäin, miten niihin on syytä varautua, miten ottaa ne huomioon päätöksenteossa, mihin voi ja pitää vaikuttaa jne. Systemaattisesti ennakoivilla ja tulevaisuustyötä tekevillä sosiaali- ja terveysjärjestöillä on ennakointikyvykkyyttä ja niillä on valmiudet rakentaa kestävää ja ihmisten hyvinvointia tukevaa tulevaisuutta tulipalojen sammuttamisen sijaan.

6. Ravistele rohkeasti

Aina ei tarvita kriisiä tai ulkoapäin asetettua painetta, joka pakottaa muutokseen. Toisinaan on rohkeutta ravistella perustuksia ja katsoa, vieläkö ne kannattelevat tarpeeksi vai onko muutosvoimia, jotka puoltavat joko pienempien tai jopa isompien muutosten tarpeesta. Ulkopuoliset näkökulmat saattavat herättää hyviä kysymyksiä, joita ei ole tullut ajatelleeksi. Muutokset onnistuvat kyllä kriisitilanteissakin, mutta huomattavasti varmempi tunne on, jos niihin pystyisi valmistautua ennakoiden. Järjestökentässäkin tarvitaan heitä, jotka rohkeammin ravistelevat ja tekevät latua edeltä. Keitä nämä sote-järjestöjen muutosagentit ovat?

Ylläpidä

7. Panosta tulevaisuusajatteluun

Muutostahdin kiivaus ja tässä hetkessä nopeasti sykkivä tekemisen rytmi eivät aina salli pysähtyä tulevaisuusajattelun äärelle. Tulevaisuusajattelulle on hyvä varata aikaa. Hyödyntäkää ajattelun virittäjänä jo olemassa olevaa ennakointitietoa ja ottakaa ne keskustelun virittäjäksi. Mitä kyseenalaistatte, mitä ette haluaisi tapahtuvaksi, mikä olisi toivottavaa, mikä mahdollista. Yksi keino hieroa järjestöjen tulevaisuusnystyröitä on pyytää kaikkia luomaan visio siitä, millainen olisi paras mahdollinen tulevaisuus, jossa heistä itse kukin haluaisi elää tai haluaisi oman järjestönsä kohderyhmän elävän. Tulevaisuudentutkimuksessa kannustetaan unelmoimaan ja jatkamaan sanoja, ”mitä, jos…”. Toinen vaihto on tarttua Sitran sivuilta löytyvään työkaluun toivottavan tulevaisuuden kuvitteluun.

8. Ylläpidä toivoa tulevaisuudesta

2020-luvun alku on näyttäytynyt pandemian ja Ukrainan sodan myötä vähemmän toiveikkaana ja tulevaisuuden kuvia maalaillaan uudestaan. Toivo tulevaisuudesta on silti tärkeä ylläpitää ja erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen tehtävänä on luoda toivoa heille, joilla toivoa eniten tarvitaan ja jotka muutenkin saattavat tarvita enemmän tukea paremman tulevaisuuden edellytyksille.

Julkaistu 27.6.2022